Ajelin ehtoolla Kangasalle Vehoniemeen Citroen-tapaamiseen daamilla rouvan kanssa. Perille saavuttuamme käveleskelimme Citroenien lomassa ja ohitse muutaman kerran, mulla Citroenpaita päällä. En tuntenut ketään, kukaan ei meitä huomannut, ei tervehtinyt, eikä katsonut päälle. Lähdimme pois.
Alla pikku vinkki, kun pidätte seuraavia kokouksia:
Kuuluin muutama vuosi sitten Rover-ystäviin, miitingit olivat Pyynikin näkötornilla. Sinne kun meni, niin heti tervehdittiin ja ohjattiin yhteiseen kahvipöytään, tutustuttiin toisiimme ja vaihdettiin kuulumisia. Kun lähdimme pois, tehtiin autokatsaus ja rupateltiin jonkun mielenkiintoisen auton luona.

Myökin siellä käytiin, kun sopivasti satuttiin suunnalla olemaan. Enpä muista, ollaanko aikaisemmin Tampereen seudun miiteissä käytyä, mutta nyt tuli sekin koettua. Vaikka muunmerkkisten harrastajista ym väestä johtuen kokoontuminen oli hieman epämääräistä, niin heti pääsi jutulle paikallisten harrastajien kanssa ja juttua riitti. Kahvia ja munkkiakin saatiin kerhon piikkiin. Sellainen yllätys oli kyllä muiden alueiden miitteihin, että kaikki eivät näkyneet ihan hitaita hämäläisiä olevan, kun meidänkin XM:n lähelle joku pysäköi hienon D-mallin ja häipyi melkein heti, ennen kuin kerkesin edes kävellä sitä ihailemaan. Muualla on tullut totuttua siihen, että väki malttaa pidempäänkin olla.

Seuraavana päivänä siirryimme kuokkimaan pääkaupunkiseudulle, mutta se ei sopine vertailukohteeksi, kun siellä oli jonkin verran tuttua väkeä ja se on selkeästi omassa paikassaan. Sellainen merkittävä positiivinen ero Etelä-Karjalan miitteihin siellä kyllä oli, että kaikki eivät häipyneet heti, kun ensimmäinen totesi kahvia juodun riittävästi - ja juttua riittikin sen verran, että kokoontumisen jatkopaikastakin kehotettiin jo poistumaan sulkemisajan vuoksi.

Alkoihan se iltakin jo hieman hämärtyä pääkaupunkiseudun kokoontumisen lopulla...

Tämä on se suomalaisen ajoneuvokokoontumisen perisynti. Itsekin aikanaan seisoskelin ja odottelin sanooko kukaan mitään tai huomioi. Onneksi olen ulostyöntyvä persoona, niin se vaihe ei kestänyt kauaa.

Mobilistien kanssa en jaksa enää sitä "Mitä sä sitä tänne ajat" -asennetta ja saavat rauhassa kuolla sukupuuttoon T-fordeineen. Viimeinen pisara oli kun eivät meinanneet päästää museoautopäivillä museokatsastettua Accordia alueelle, kun se oli HEIDÄN mielestään liian uusi.