Aika paljon on ollut juttua Golf-osakkeista, joiden arvo on alle nollan (koska osakas on velvollinen maksamaan hoitovastiketta). Näitä alle nollan arvoisia osakkeita ottavat nimelleen (rahaa vastaan) huijarit, joilla ei ole aikomustakaan noita vastikkeita milloinkaan maksaa. Luottotiedoista ei tarvitse huolta kantaa, jos ne ovat meneet jo ajat sitten...

Nyt alkaa sama peli ilmeisesti asunto-osakkeiden kanssa.

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkel ... 5d4b63fbdd

Vähän yllättävää, että noin on käynyt juuri Keravalla: siellä asunnot ovat kuitenkin kohtuullisen hintavia, vaikka eivät toki ihan PK-seudun hinnoissa olekaan. Mitä enemmän asuntoja päätyy taloyhtiön haltuun, sitä vaikeammaksi tilanne menee.

Korjausvelkaa ei jokainen ostaja osaa tunnistaa, varsikaan, jos välittäjä antaa vaaleanpunaisten lasien läpi tietoa kohteesta.

Osakeyhtiön nimiin jos asunnon ostaa, niin sitten nurin menee vain se OY. Outoa, jos tuota kikkaa ei laajemmin aleta käyttää, kun tämä ilmiö yleistyy.

Keravalla kyse oli Saton dumppaamasta aikapommista. Mutta isojen kaupunkien ulkopuolella tilanne tulee kehittymään väistämättä siihen, että taloyhtiömuotoisen omistuksen kohdalla "asset" muuttuu pikemminkin "liabilityksi". Taloyhtiöiden kommuunikapitalismi kun perustuu siihen keskiluokkaiseen varallisuuskäsitykseen, että kaikki osakkaat keskimäärin ovat kykeneviä ja haluavia hoitamaan osansa. Jos tämä pohja murenee liikaa, terve ja toimivakin yhtiö alkaa olla riskisijoitus ihan vaan siksi, koska se voi muuttua ongelmayhtiöksi.

Isoissa kaupungeissa sijainti tekee merkittävän osan arvosta tai sitten taloyhtiö on niin iso, että satunnaisten osakkaiden töppäilyt ja konkurssit eivät kamalasti haittaa. Mutta jos taloyhtiö on pieni, 10-20 osakkaan talo tai sijainti on tyyliin Kuusankoski, niin siihen kun osuu muutama työttömäksi ajautuva asunnonomistaja ja jokunen sijoittajaosakas, jolta velkavipu vie maksukyvyn, niin loput osakkaat ovat kovilla, kun ennestäänkin olematon asuntomarkkina sulaa alta näiden rahoitusongelmien takia ja kulut pitäisi maksaa kaikkien puolesta.

Homma toimii tämmöisessä lähinnä käyttöarvoa tarjoavassa yhtiössä niin kauan kuin osakkailla juoksee palkka ja eläke ja korjaukset voidaan tehdä ajallaan, vaikka asuntojen arvo ei sen kummemmin enää nousisikaan. Tämä näkyy jo pankkien asuntolaina- ja taloyhtiön korjauslainahakemuksissa.

Sarjassamme AsOy jossa kannattaisi kartottaa joskos panisi koko mökin matalaksi ja rakentaisi uuden tilalle. Se wanha paska on yhä vain se sama wanha paska vaikka sitä kuinka remontoisikin, paska ei kullaksi muutu vaikka kuinka yrittäisi pintaa kiillottaa. Jos AsOy:llä on omaa tontti, kenties rak.oikeutta jäljellä yhteen lisätaloon, tai joskos uudesta voisi tehdä hiukka suuremman/korkeamman... Onhan noita vaihtoehtoja. Lopputuloksena AsOy on enempi kämppiä, jotka myymällä se voisi saada varsin suuren osan tuosta uudisrakentamisen kuluista katettua ja näin nykyisille asukkaille tuo voisi olla jopa halvempi lopputulos kuin wanhassa kärvistelemällä. Olisi bränikät tilat, ei putki-/ikkuna-/parveke-/... remppaa tms. tiedossa muutamaan vuosikymmeneen jne.

Kyllähän noita innovatiivisempia ratkaisuja löytyy, jos löytyy sitä innovatiivisuutta talon asukkaista. Mutta talot, jotka ovat saaneet vuosikymmenestä toiseen hissukseen kerryttää korjausvelkaa, eivät yleensä ole ihan kaikkein terävämpien ihmisten johtamia.

Tikkurilassa Prisman vieressä Tikkuraitilla oli taloyhtiö, joka oli ilmeisesti ihan hyvin hoidettu ja fiksusti johdettu. Talon perustukset kuitenkin pettivät, jolloin talon fiksut asukkaat päättivät laittaa rakennuksen purkuun. Paikka oli (ja on) kaupallisesti älyttömän hyvä, joten uusi, isompi rakennus oli varmasti hyvä ratkaisu.

Taloyhtiö voi muuten hallita useampaa tonttia eikä noiden tonttien tarvitse olla edes lähekkäin, mutta samassa kunnassa kuitenkin.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009752950.html

"Savonlinnan Punkaharjulla kaksi kerrostaloa rapistuu, sillä taloyhtiö on kärsinyt maksuvaikeuksista."

"Kun jotkut osakkaat eivät pystyneet maksamaan vastikkeita, maksuhaluttomuus levisi muihin osakkaisiin, joista osa on myös Suomen kansalaisia, Paunonen sanoo."

"”Mielestäni taloyhtiön olisi pitänyt hakeutua konkurssiin. Asiasta ei kuitenkaan löytynyt sopua.”

Paunosen mukaan taloyhtiöllä olisi velkoja usean kymmenen tuhannen euron arvosta. Maksamatta on lämmitys- ja sähkölaskuja sekä kiinteistöveroja, hän sanoo."

Kohteita, joissa jokin tämmöinen on edes potentiaalinen mahdollisuus, on pilvin pimein. Pankit ovat olleet myöntämättä yhtiölainaa esim. korjauksiin jo vuosia sitten pienemmissä taloyhtiöissä suurten kaupunkien ulkopuolella, mutta näihin pahimpiin tuskin saa edes asuntolainaa, kun reaalinen vakuusarvo on jotain nollan kieppeillä.