Tuo etyleeni-kaasu mainitaan usein, mutta kukaan ei tunnu tietävän, miten se vaikuttaa. Jos päärynä haihduttaa hyvin etyleeniä, joka edesauttaa kypsymistä, niin miksei se päärynä sitten itse kypsy nopeammin? Ja mistä se etyleeni tulee? Onko se sellaisenaan viherhiukkasen yhteytystuote, vai haukkaako joku mikrobi sen sokereiden pitkistä hiilivetyketjuista erilleen?

Tähänkin autovertaus: Kaikki tietävät, että tankkiin pitää laittaa polttoainetta, mutta tietääkö joku jopa, että miksi?

Tässä prosessissa syntyy etyleeniä:
Hengitys vapauttaa energiaa
Sokerista syntyy kasvien aineenvaihdunnassa muita ravintoaineita ja energiaa.
Soluhengityksessä kasvit vapauttavat sokerin sisältämää energiaa. Tätä energiaa ne
käyttävät omiin elintoimintoihinsa: kasvuun, liikkeisiin, hengitykseen ja uusien yhdisteiden
valmistukseen. Kasvien hengitys vastaa ihmisen ravinnon käyttöä. Ihminenkin hengittää
happea, jonka avulla solut vapauttavat ruuan sisältämän energian. Uloshengityksessä
ilmaan tulee vettä ja hiilidioksidia.
Hengityksen kaava
C6H12O6 + 6 O2 6 CO2 + 6 H2O + energiaa
Kasvien hengityksessä sokerin sisältämästä energiasta noin 40 % sitoutuu yhdisteisiin,
joista kasvi saa helposti energiaa käyttöönsä. Loput 60 % energiasta vapautuu lämpönä.
Kun hengitys on vähäisempää kuin yhteyttäminen, osa sokerista varastoituu ja kasvi
kasvaa.
Eri päärynälajikkeet pehmenevät eri tahtiin.

Tämähän on sokerin hapettumisen, eli palamisen, kaava. Lopputuloksena 6 molekyyliä hiilidioksidia ja 6 vettä. Eteeniä C2H2 ei tuossa kaavassa esiinny, mutta onhan tuo hyvinkin sokerin hajoamistuote.

Vaan mitä kaikkea on tuo päärynän herkullinen hedelmäliha. Varmasti siinä on tuota C6H12O6 (lienee glukoosi) sekä fruktoosia. Sekä sokereiden hiilivetyjä ketjuuntuneina eri mittaisiksi selluloosaketjuiksi, jotka pitävät rakenteen koossa. Lisäksi paljon vettä, hedelmähappoja, kivennäissuoloja. Koska kyseessä on elävä kasvi, niin koko komeus muodostuu soluista perintötekijöineen. Solut muotoutuvat tehtävänsä mukaan, ja jakautuvat kasvuvaiheessa monistaen itseään. Solut, vaikka pieniä ovatkin, koostuvat todennäköisesti miljoonista atomeista. Ovat siis suhteessa auringon kokoisia, jos molekyylit ovat maapallon kokoisia. (taisi olla huono vertaus ) Ja eikös jokaisen elävän solun pinnalla elä satakunta hyödyllistä bakteeria, ja muutama hyödytönkin. Kun itse kasvaminen on loppunut, jäljelle jää soluhengitys, ja mikrobitoiminta. Jos kerran muovipussiin laittaminen nopeuttaa kypsymistä, niin senhän täytyy olla silloin soluhengityksen rajoittamista, josta seuraa sokerin epätäydellinen palaminen. Onko tuo etyleeni sittenkin enemmän kypsymisen seurausta, kuin kypsymisen edesauttaja.

Voidaanko tästä päätellä, että kypsyminen on hedelmän aikuistumista , hapokkaan nuoruuden jälkeen? Siis välivaihe (tuomari Nurmion mukaan) matkalla kehdosta hautaan. Tai päärynän ollessa kyseessä, silmusta hautaan.

En tiedä voiko tuota helposti mistään kasvin lajista tai ominaisuudesta päätellä (muuta kuin lukemalla jonkun tekemää listaa mitkä tuottaa etyleeniä ja mitkä ovat arkoja sille), mutta jotkut hedelmät ja vihannekset tuottavat paljon etyleeniä (varmaan jonkunverran tuottaa melkein kaikki) ja jotkut ovat sille taas enemmän "arkoja" eli pilaa/vanhentaa tuotteen ennen aikojaan, lapsuuskodista muistan että omenat (jotka tuottavat myös paljon etyleeniä) sijoitettiin eri paikkaan kuin perunakellari, eli perunat kärsivät etyleenistä. (mutta pikagoogletus tuotti tuloksen että siinäkin on ehkä kahta eri suuntaa, eli ensin se alussa lyhentää mukulan "lepoaikaa", mutta toisaalta se myös lopussa hidastaa itujen ilmestymistä ja kasvamista, mutta kotipuutarhurin säilytyksen kannalta huono järjestys, jos haluaisi perunoiden säilyvän, niin pitäisi omenat ensin pitää poissa perunoiden läheltä, mutta loppukeväällä sitten tuoda samaan paikkaan etteivät perunat idä niin nopeasti - mutta kenellä on enää silloin talviomenoita - toisaalta siemenperunat taas pitäisi ehkä idätyttää etäällä omenoista). (Näemmä sipulitkin ovat reilumpia etyleenin tuottajia, mutta kyllä niitä joskus oli kai kellarissakin, useimmiten kylläkin piharakennuksen katosta roikkumassa nipuissa - mutta ei niitä kai usein viljeltykään).

Mutta samalla lailla vihannes- ja hedelmäosastolla joudutaan (joskus) miettimään sijainteja, perunan sukulainen tomaatti on esimerkiksi etyleenin tuottaja ja taas kasviskaveri kurkku on arka etyleenille, eli niitä ei kannattaisi laittaa kiinni toisiinsa, mutta varmaan aika pienetkin erot riittää, kun kaupoissa tuuletus huolehtii etyleenipitoisuuksistatai ulkoilmoissa torikaupassa tuskin on mitään väliä vaikka perunat, tomaatit ja kurkut olisi miten vain? Kurkku tai porkkanakaan ei varsinaisesti "kypsy" tomaatin etyleenistä, kurkku kellastuu ja porkkana muuttuu kitkeräksi, mutta ilmeisesti marttojen ohjeen mukaan voisi raakojen avokadojen kypsymistä edistää tomaattipussiin sijoittamalla - ei ole kokemusta (muuta kuin välttelen liian raakojen ostamista, sama kypsyminen koskee osin banaanejakin, enkä niitäkään osta kaupoista liian vihreinä ja raakoina).

Tuossa joku lista etyleenin tuottajista ja sille aroista:
https://kasvikset.fi/kasvitieto/kasvist ... /etyleeni/

Hypätäänpä veden pumppaamiseen vesivirralla.

Siksi aloin jo sarjakuvapiirtäjäksi , vai olisiko hitusen verran viitteitä graafiseen suunnitteluun...

Oletuksia: Vesivirta, joka pystyy pienehköllä teholla pyörittämään vesiratasta kehänopeudella 0,3 m/s.
Tehdään "Water Wheel", halkaisijaltaan 1m. Toiselle puolelle siivet, toiselle puolelle vettä haukkaava putki. Putken alkuosa reilun neljänneskierruksen verran d75 (d=diameter), sitten supistus d50:een, yhteensä 1,5 kierrosta lähellä ulkokehää, josta putki kääntyy kohti akselilinjaa, jossa jatkuu sivulle, siis rannalle. Laakeroidaan kouhuullisen herkästi pyöriväksi. Tuetaan hyvin vesivirtaan siten, että akseli on 30cm korkeudella.



Kuva 1: Tyhjä pumppu käynnistyy
Kuva 2: Puoli kierrosta pyörähdetty, d75 putki on haukannut vettä määrän, joka täyttää d50 putkea n.puoli kierrosta. Dynaamiset voimat hiaalla pyörinnällä ovat vähäisiä, niitä ei huomioida. Vesipatsas oik. ja vasen likimain samassa korkeudessa.
Kuva 3: Pyöriminen edennyt uuteen veden haukkaamiseen. Keltaisella merkittyyn putkenosaan alkaa syntyä lievää ylipainetta, joka osaltaan työntää ensimmäistä vesiannosta eteenpäin. Vastaavasti sama ylipaine pienentää toisen vesiannoksen tilavuutta. Kuvassa h1=h2 (siis yhtä suuret vesipatsaiden korkeuserot.
Kuva 4: toinen haukkaus valmis, eka vesiannos saavuttaa vaakasuoran olostuloputken. Tähän sitten n kpl pyörähdyksiä sen mukaan, kuinka pitkä on vaakasuora osuus ennen putken nousua.



Kuva 5: Toinen pyörähdys etenee, väliosan ilmanpaine kasvaa. Vesipatsaiden h1 ja h2 korkeuserot kasvavat, mutta edelleen likimain h1=h2
Kuva 6: Ilmanpaine kasvaa lähelle max. (tässä n.0,08Bar ylipaine)
Kuva 7: Toisen vesiannoksen h2 kasvaa maksimiin, ja se työntää ilmaa edellään painepuolelle, kaikki väliilma työntyy pois, ja vesimassat yhdistyvät.
Kuva 8: 3. vesiannos on taas hitusen toista pienempi, koska uuden ilmaasnnoksen ylipaine kasvaa nopeasti taas siiheh 0,08 Bar. Tätä korkeammaksi paine ei voi nousta, pienenevä välitilavuus pakottaa ilmaa suuaukon suuntaan kuplina ulos.



Kuva 9: Nostokorkeus maksimissaan. Kolmas vesiannos maksimikorkeudessaan, n. 0,8 m ja 1+2vesiannos 0,6m + 0,8m = 1,4m.
Kuva 10: esim tuollainen yksisuuntaventtiili paineputkessa voisi tehostaa virtausta tuolla lähes maksimi-nostokorkeudella, jos nostokorkeus vaihtelee pyörhdyksen eri vaiheissa 1,4m - 1,2metriin. Pinkki väri kuvaa vaikka ohytta silikoniläpykkää.

Näillä arvoilla pyörimisnopeus 6r/m ->360r/t. Tuotto 1,0 m:n nostokorkeudella n. 2m3/t ->48m3/vrk.

Jokainen lisäkierros putkea ulkokehän lähellä lisää nostokorkeutta n. 0,8m.

Olikohan oikein päätelty?

Tuosta voi laskea helposti myös tarvittavan vääntömomentin kun laskee vesipatsaan tilavuuden, varmaan pelkkä ulkokehäkin riittää sinnepäin arvioon. Mutta luulen että täytyy vielä piirtää paljon väliruutuja, arvelisin että esimerkiksi 0.8 metrin korkeuteen voi tuotto olla varsin olematon metrin pyörällä, käytännössä lähes nolla? Jos miettii vaikka 50 mm putkea metrin ulkokehällä, niin sen putken sisimmät pinnat on 0,9 etäisyydellä, eli sitä 0,8 metrin vesipatsasta ei pysty ehkä kovin pitkään millään ylläpitämään, eikun pienoismalli sopivista letkuista ja testamaan teoriaa ja läpinäkyvästä letkusta voisi ottaa kyljestä videon ja katsella hidastuksia... Tosin virran pyörityksen vaikutusta on vaikeaa toteuttaa sisätiloissa, mutta pyörä pyörii aina vähän hitaammin kuin veden virtaus ja putken suunta myötävirtaan, purotkin on melko kylmiä testailuun tähän aikaan.

Et siis usko minun päättelyketjuani... Kerro, missä kohdassa menin metsään. Alkuoletuksessa vesivirta ei ollut 0,3 m/s, vaan RIITTÄVÄ rattaan pyöritykseen tuolla kehänopeudella. Toki, jos sellaista virtausta ei ole, niin ainakin tuotto jää pienemmäksi. Loput on painovoimaa, ehtenevien astioiden pinnankorkeutta, ja sitä, että vesiannosten välinen ilmanpaine on sama, kuin veden paine putkistossa. Ja tuo 0,7 m vesipatsasta säilyy, vaikka pumppu pysähtyy( kunhan ei pyöri taaksepäin. Jos joka kierroksella saadaan uusi 0,7m nosto entisen lisäksi, niin...

Lähinnä mietin tuota nostokorkeutta, optimi tilanne olisi kai jos ulkokehällä saisi puolet ilmaa ja puolet vettä, entä jos miettii että pitäisi nostaa vaikka kymmeneen metriin, pitäisi paine olla 1 bar yli normaalin ilmanpaineen, ja ilma puristuu kasaan, mutta vesi ei, ilman voisi hoitaa pienentämällä putkea tai pienemmälle kiepille "spiraali", mutta kun ilmapatsaan tilavuus on pudonnut puoleen, niin yhden kiekuran tilavuuden pudottaminen puoleen johtaisi taas siihen että entinen vesipuolikas muuttuisi koko kierrokseksi vettä, eikä "vesipatsasta" olisi ollenkaan, mutta olin kyllä väärässä, kyllä vakiokokoisella putkellakin saa yli kymmeneen metriin nostokorkeuksia (tosin tuossa spiraalina, eli sisemmät kierrokset on pienemmällä tilavuudella silti, mutta minun sisäiset mielikuvat ei riitä kuvittelemaan miten vesi ja ilma siellä putkessa gurglaa), tuolla kokeiltu tehdä uustuotantoa (niin no 80- ja 90-lukua, mutta pohjautuivat 240 vuotta vanhaan) ja tehty paljon mittauksia (noin parin metrin Water wheel):
https://lurkertech.com/water/pump/tailer/

En huomannut oliko siellä tutkittu tuottoja erilaisilla nostokorkeuksilla, mutta erilaisilla virran virtausnopeuksilla oli kyllä, luokkaa kymmeniä litroja minuutissa yli 12 metriin.

Tuo on kyllä aika monisyinen pähkinä purtavaksi ja siitä pystyy vielä saamaan erilaisia variaatioita aika helposti, joilla on melko erilaiset ominaisuudet:
- Spiral pump (putki menee spiraalimaisesti keskelle päin)
- Coil pump (putki pääosin lieriön ulkoreunalla)
- Archimedes pump (vähän kuin coil pump, jossa pidempi kela, pituussuunnassa putki on kuin spiraalijousi ja käännetty toinen pääty ylöspäin vinoon, mutta tämä kai voisi nostaa vaikka kuinka korkealle (no käytännössä varnaan aika lyhyt, kun kela täytynee laakeroida päistään), ei ilman/veden gurglausta, eikä paine edes muutu)
- Cone(/conical/bullet) pump (vähän kuin lieriö, mutta sen halkaisija muuttuu (kartio/bullet), näitä on esimerkiksi virran suuntaan pitkittäin, siten että kapeassa päässä potkuri ja putkilähtö)
-?

Ja kaikissa vielä lisänä erilaisia mahdollisuuksia putken halkaisijan muuttumiselle ja alku"kauhalle"... Mutta onneksi minun ei tarvitse noita yrittää ratkoa, niitä on paljon tutkittu teoreettisesti ja vielä enemmän empiirisesti, jo muinaiset....

Perinteinen akkulaturi, pari-kolme vuotta vanha. Keinukytkimet 6/12V ja auto/MP. Viisarilla 2 eri asteikkoa latausvirralle. Miksi?
Ylemmän asteikon lopussa lukee "Arithm."
Alemman asteikon, joka on 1,5kert. ylempään verrattuna, lopussa lukee "Eff."
Kumpaa pitää uskoa?

Jos tehdään alkuoletus että on muuntajalla eikä kondensaattoreita tai älyä, jos viisarimittari.

Miten päin ne asteikot menee, jos on niin päin että Eff. on pienempi, niin se voisi väyttää sykkivän tasavirran tehollisarvoa (eli se näyttäisi RMS. arvoa root-mean-square) ja toinen voisi näyttää huippuarvoa (mutta eipäs arithm. ole oikein "Peak", toi tehollisarvo keertoo enemmän mitä se vastaisi sykkimättömällä tasavirtalla ladattuna vastaavana tehona). Jos on asteikot toisinpäin, niin toinen voisi olla vaikka aritmeettinen keskiarvo tasasuunnatulle sinisignaalille, mutta enpäs keksi mitä kukaan sillä lukemalla tekisi - no en oikein tiedä mitä tekisi huippuhetken virrallakaan.

Vähän samoin kuin voisi vaihtovirrastakin ilmoittaa erilaisia lukemia, tässä vaikka jännitteinä, töpselisähkön sanotaan olevan noin 230 V, mutta se on tehollisarvo RMS., sen siniaallon huippuarvo on noin Vp=325 V (SQRT(2)*230 (sqrt2 on neliöjuuri 2=1,41, aika lähelle mainittua 1,5)) tai kun siniaallon toinen puolikas menee negatiivisen puolle niin se on huipusta huippuun Vpp=650 V eli kaikenlaisia lukuja voi ilmoittaa (kuin myös virroille ja tasasuunnatulle sykkivällekin signaalille), mutta miksi joku kaipaisi normilaturista muuta kuin tehollista virtaa. (huippuarvojännitteitä voisi joskus muuntajatasasasuunnatuista kaivatakin, niissä on tosi korkea huippuarvo kuormittamattomana, ei kannata käyttää virtalähteenä 12 V elektroniikalle ilman akkua).

Mutta kaikki spekulaatiota ja arvailua, en ole törmännyt tuollaiseen, ei ole käyttöohjetta saatavilla?

Tuli mieleen omat kokemukset (30 vuoden takaa) punaisesta peltikuorisesta akkulaturista, sen virtamittarin tarkkuus oli vähemmän kuin 2* eikä ollut edes yhtään lineaarinen, eli ainoa mitä mittarista näki oli että johdot saivat kunnon kontaktin akkuun ja seinätöpseliin tuli virta, mittari liikkui.

Valokuvan olisin laittanut, mutta kun ei onnistu taaskaan minun taidoillani.... nuoret osaavat.

Laturi on punainen, peltikuorinen, nimellisesti 8A, Tokmannilta ostettu, Einhel (tai joku).

Kaivoin esiin yhden, pitkään seisoneen auton pihan perältä. Viime syksynä sinne parkkeeratun. Akku tietysti tyhjä. Apuvirtaa toisesta autosta, ei auttanut. Ilmeisesti yksi kenno oikosulussa. Kaveri tarjosi vanhaa 100Ah akkua lainaksi, piti olla täyteen ladattu. Kokeilin. Auto sanoi VOOU...vou...hiljaisuus. Koska kone ei käy, solenoidi esti vaihteenvalitsinta siirtymästä pois parkkiasennosta, ei siis voinut vetääkään. Ostin uuden 95Ah akun. Sillä ilahduttavasti V6 hyrähti käyntiin. Automaattikin toimii ihan ok. Hitsausremontit suurimmat, myös jarrut pitää tarkistaa.

Omassa tallissa jätin vaihteen N-asentoon, että työntämällä voi vähän siirtää. Toinen solenoidi taas estää virta-avaimen kääntymisen 0-asentoon. Koneen ja mittarivalot sai sammumaan. Jätin auton odottamaan seuraavaa päivää. Noin 20tuntia kului, menin jatkamaan. Olisin hetkeksi peruuttanut ulos, niin .....ei inahdakaan. Ei edes mittarivaloja. Mittasin akun jännitteen. 4.6V. Uusi 95Ah akku siis tyhjä. Päivän ollut kiinni autossa. Mihin lie hävinnyt 1 kWh akkusähköä, mikään paikka konetilassa ei edes tuntunut lämpöiseltä. Aloin lataamaan akkua tuolla yllämainitulla laturilla. Laturin automaattinen, mutta portaittainen, jännitteensäätö raksutti hurjasti, ja viisari väpätti yhtä hurjasti. Otin auton +johdon irti ja kokeilin uudelleen lataamista. Ekat hetket taas raksutti, haki sopivaa latausjännitettä. Tunnin kuluttua oli päästy 10,5Volttiin, ja 24 tunnin jälkeen 12,62V. Laturin virtamittari näytti silloin tunnin kohdalla 2,5A laskennallisella eli Arithm. asteikolla, myöhemmin alle 2A.

Pitääkö tuota siis ladata 50 tuntia, että päästään 95Ah varaustilaan?

Jos akku ja akkulaturi on vähänkään kunnossa ja lämpötilat plussan puolella, niin kohtuu tyhjän akun latauksessa pitäisi päästä lähes maksimi nimellisvirtoihin, mutta joidenkin mittarit voivat olla ihan susia, tuossa omassa ikivanhassa kokemuksessa muistan että mittarin sai näyttämään ihan eri arvoja jos räpsäytti liittimiä akkuun kiinni kun laturi oli päällä. Mietin silloin että mahtaisiko virtapiikki kun iskee kipinää (juu ei tietystisaisi tehdä, ettei akku räjähdä) magnetisoisa kiertokääminittarin magneettia - en muuta selitystä keksinyt. Mittari näytti muutenkin lapsen ensimmäiseltä askartelu-paskartelulta. Mutta ei siis välttämättä kannata päätellä virtamittarin lukemista mitään, ellei ole itse tarkistanut.

Puuilon Einhellistä löytyi joku nettimanuaali, ilmeisesti tuo on kuitenkin osin jotain parempaa sistätävä kuin pelkka muuntaja + tasasuuntaaja, olisiko sitten vajaaälylaturi?
https://magpuuls.s3.eu-central-1.amazon ... ohjeet.pdf

Siellä ei sitten kai mitään selitystä mita sen Arithm. ja Eff. tarkoittaa, mutta ohjeistettu käyttämään aritm. arvoja jos laskee latausaikoja verraten akun Ah lukemiin.
https://magpuuls.s3.eu-central-1.amazon ... ohjeet.pdf
"Kuva 2:
Latauksen keston laskeminen:
Latauksen kesto määräytyy akun lataustilan perusteella. Tyhjän patterin latausaika voidaan laskea suunnilleen seuraavalla kaavalla:
Akun kapasiteetti Ah
Latausaika / h =
Amp. (aritm. latausvirta)
24 Ah
Esimerkki = = 9,6 h kork.
2,5 A
Normaalisti tyhjentyneeseen akkuun virtaa korkea alkuvirta, joka on suunnilleen nimellisvirran suuruinen. Kun latausaika pitenee, niin latausvirta laskee"

Mutta itse mittaisin jollain oikealla (yleis)mittarilla virtaa ja jännitettä ja vertaisin integroidun mittarin lukemiin, ennen kuin kauheasti niiden lukujen perusteella päättelisin.

Boista akun napajännitteistäkin voi vähän päätellä, mutta ne pitäisi mitata vasta tuntien päästä kun laturin johdot on irroitettu, latauksessa olleen akun jännite jää "kellumaan" pitkäksi aikaa. Lämpötilakin vaikuttaa, tuolla oli sanottu noin 20 C akulle (lämpötilakerroinkin on siellä):
"12,7 V 95 % Täyteen varattu ehjä ja hyvä akku n. 24h kuluttua viimeisestä täyteen lataamisesta" ja myös ilman mitään kuormaa, edes pikkuriikkistä, eli mieluiten johdot irti, mutta voi olla vanha lähde kun ei puhu mitään AGM:stä.
http://www.miljoonalaatikko.com/dokumen ... jyakku.pdf

Ilmeisesti AGM-akuilla inan enemmän, kuten myös latausjännite pitäisi olla:
https://publications.polaris.com/owner/ ... 0000680344

Mutta jos jännite noin 12,6 V varsin pian latauksen jälkeen, niin siitä on vaikeaa päätellä mitään (mutta tuskin on ihan 100 % täysi)

Jos on iso virtahävikki, niin ekana epäilisin laturia, joissain malleissa voi olla kohtuu helppokin irroittaa laturille menevä johto - joissain ei. Laturille voi virta kadota niin nopeasti, ettei ainakaab 20 h jälkeen lämpöä enää löydy, mutta silloin se pitäisi kyllä löytyä nopeasti kun lyö ladatun akun kiinni ja kokeilee kädellä puolen tunnin päästä (tai mittarilla/lämpökameralla, mita sattuu olemaan)

Kuinkahan höpöä tuo on tehnyt upouudelle lyijyakulle, että sen kennojännite on jonkin kumman kuorman avulla vedetty tasolle 4,6 volttia? Osaako joku sanoa, voiko akku olla tuollaisen syvätyhjennyksen jälkeen edelleen täysissä hengen ja ruumiin voimissa?

Aika näyttää. Pidän kuitenkin tuon akun, koska myyjä ei ole syypää minun autoni ongelmiin.

Periaatteessa lyijyakkua ei saisi päästää täysin tyhjäksi, mutta ei tietoa mitä se käytännössä tekee, oma kokemus vuosikymmenten takaa: aamulla talvella huomasi että auton katolla oli sula kohta kattovalon kohdalla, valokatkaisija oli jotenkin ovessa huono. Mikään valo ei enää hehkunut, eli varmaan alle 6 V. Tuo akku toimi vielä ladattuna vuosia sen jälkeen "normaalisti" (onneksi oli melkein suojakeli, niin akkukaan ei jäätynyt). Akku oli tuolloin uudehko ja talvia koki tuon jälkeen ehkä kolme-neljä, mutta ei mikään laajempi testi.

Hyvissä älylatureissa on ilmeisesti joku sulfatoitumista hajottava latausominaisuus (normaali reaktio on sulfaatti ja jos osa lyijysulfaatista muuttuu isommiksi kiteiksi, se ei ilmeisesti palaudu lyijyksi ladatessa ja kapasiteetti pienenee), mutta jos sellainen on, niin lataisin sellaisella täyteen tai laittaisin johonkin autoon lataantumaan. Tai jos luottaa tuohon olemassa olevaan akkulaturiin ja siinä on lopetus ennen ylilatausta, niin sitten sillä täyteen. Mutta ei mitään tietoa mitä akkukennoille käy kun tyhjenee täysin, olen kuullut myös väittämiä että tyhjentäminen vie x % kapasiteetista, mutta varmaan riippuu myös tyhjentymisen pituudesta. (mutta tuo kiteytyminen on hidas prosessi, kuukausia, siksi akkuja ei saisi pitää pitkiä aikoja vajaalla varauksellä, eli tyhjentymisen aikana ehkä joku muu ilmiö. Täydessä akussa levy on pelkistynyt lyijyksi ja rikki (lyijysulfaatistä) on nesteessä rikkihappona)

Joku suljettu akku on omissa kikkailuissa mennyt kahden kennon osalta sisäiseen oikkariinkin, mutta se oli ollut pitkään tyhjänä ja pakkoladattu alkuun isolla virralla.

Juu. Latasin tuota akkua kaikkiaan n. 41 t. Latausvirta lopussa laturin mittarin mukaan n. 1A. Vielä 4h latauksen jälkeen minun yleismittarini näytti akun napajännitteeksi 13,4V. Pitäisiköhän tuo yleismittari tarkistaa jonkun toisen mittarin avulla...

Kun laitoin auton akkujohdot kiinni, ja käynnistin auton, niin sama yleismittari näytti auton laturin latausjännitteeksi 14,9V mikä mielestäni on hivenen yläkanttiin. Nyt, ainakin hitsaus- ja jarruremontin ajan irrotan toisesta navasta johdon sillon, kun ei autoa tarvitse siirtää. Näin ei ainakaan samalla tavalla pääse akku tyhjenemään.