Onko noissa taloudellisesti katsottuna mitään järkeä? Onko takaisinmaksuaika niin pitkä, ettei akkujen elinikä riitä?

Ihan kiva boonus tuossa on se, että jokusen tunnin pysyy pakastin kylmänä, vaikka sähkökatko tulisikin.

Ei niitä katkoja täällä Vantaalla ylettömästi ole kyllä ollut, mutta kiva etu kuitenkin.

Luultavasti tuollaisten akkujen jatkoksi kannattaa hankkia ainakin pieni määrä aurinkokennoja, vaikka aurinkosähköä on saatavilla lähinnä silloin, kun kulutus on pientä.

Mulla päättyy kiinteähintainen sähkösoppari kolmen viikon kuluttua, siksi tässä vähän vaihtoehtoja katsastan. Akkujen turvin alkaisi pörssisähkö kiinnostaa.

Tuossa Elisan systeemissä 95 pinnaa akkujen kapasiteetista jää akkujen omistajan käyttöön, viisi pinnaa menee niihin taajuustalkoisiin.

Aika epäluuloinen minä näiden Elisan kaltaisten firmojen suhteen olen, yleensä itse Kiinasta ostaen saa paljon fiksumman ratkaisun reilusti halvemmalla.

Ei ne kukaan hyväntekeväisyyttä tee, mutta voi olla että tuollaisiin on laskettu joku osa mukaan muualta saatavaa tukea, eli verkon säätö/inertian lisääminen tuolla, ehkä myös jotain kokeiluun saatavaa tukea?

Kannattavuutta on todella vaikea ennustaa, riippuu miten sähkömarkkinat muuttuvat kun syksyllä kai tulee 15 minuutin pörssijaksotus ja aurinkoenergia sekä tuulienergia kasvanee vieläkin. Ehkä myös riippuu miten sen saa itse hyödynnettynä erityisesti kalliin sähkön aikoina, mutta monta liikkuvaa osaa, vaikka siirtomaksuillakin voi olla kesäaikaan merkittävä vaikutus kannattavuuteen, tuolla saisi ehkä sitten sähköauton ja aurinkokennojen yhdistelmänä optimoitua oman tuotannon käyttöä - riippuu tietysti ajo/latausajankohdistakin.

Jotain osviittaa saa helpostikin kun katsoo vanhoja sähkölaskuja ja erittlelee niistä kulutuksen mukaan vaihtelevan osuuden eri vuodenaikoina ja vertaan sitä vaikkapa tuohon 52,99 €/kk "alkaen" hintaan, se menee tietysti ympäri vuoden vaikka kesällä ei edes menisi noin paljoa sähköön, sitten myös asennuslasku on 120 kuukaudelle lisää alkaen noin 20 €/kk, josta osasta voi saada kotitalousvähennystä?

siellä olikin firman oma laskelma ja siellä selvästi merkittävin tulonlähde oli "akkureservihyvitys"
https://elisa.fi/kotiakku/#laskelma

Tuleeko tosiaan noin pienestä akun prosenttiosuudesta noin iso hyvitys, vai onko siinä jotain vaihtoehtoprosentteja, tosin tuokin on arvio ja taattu vain tämän vuoden loppuun?

No toi Elisan versio (kuten niin moni muukin) jauhaa rahaa ... Elisalle. Eli olet tuolla osamaksulla 10v kiinni systeemissä, jonka takaisinmaksu perustuu lähinnä reservimarkkinoiden arvioituihin tuottoihin, jotka tulevaisuudessa tulevat aivan 100-varmasti tippumaan akkujen hintojen pudotessa ja reservitarjonnan kasvaessa. Sille reservi-kakulle vain yksinkertaisesti tulee niin paljon jakajia, jotta ne siipaleet eivät enää kovin paksuja ole => tuon 10v aikana näiden akkujen takaisinmaksuaika heittää häränpyllyä jo aika hienosti, josta syystä väitänkin että tuo tuottaa lähinnä Elisalle akkumyyntiä, that's it.

Ihan vain pelkän mutun perusteella olen ajatellut, että energiaa kannattaa säilöä lähinnä lämpönä.

Vesi on halpa ja sen ominaislämpökapasiteetti suuri. Jos olisi käytettävissä vaikka 3000 litran vanha öljysäiliö, niin siitä saisi eristämällä halvan varaajan.

Sähkön hintapiikkien ajaksi jos saisi vaikka vanhan öljysysteemin tulille, niin sekin voisi olla toimiva ratkaisu.

Aurinkopaneeleita kannattaisi ehkä ostaa juuri sen verran, ettei sähköä koskaan mene myyntiin. Omaan käyttöön tuotettu sähkö on arvokasta, siitä kun ei siirtoja tarvitse maksaa.

Tuulivoiman kannalta tämä meikäläisen paikka on huonohko. Tavallaan mun sisälläni asuva propellipäinen pikkupoika kuitenkin haluaisi ikioman tuulivoimalan hankkia: kun kaikilla muilla on aurikonkopaneelit, niin tietysti mulla pitäisi olla se toinen vaihtoehto.

Kuinka tuottavia aurinkosähköpanelit ovat -15C lämpötilassa? Toisin kysyen: Hyödyntävatkö ne paremmin silmälle näkyvän valon taajuuksia, vaiko matalampia infrapuna-taajuuksia ja vielä alemaa lämpösäteilyä? Markettien myymät kaminapuhaltimet pyörivät pelkän lämpösäteilyn tuottamalla hituvirralla. Saman näköinen kenno pohjassa, kuin pienissä auringolla latautuvissa pihavaloissa.

Yhdellä tuttavalla on harjakaton etelälappeella aurinkopanelit nyt n. 15 cm:n lumen alla. Kannattaako sinne kiivetä harjaamaan lumia pois, vai vähentääkö pakkanen kuitenkin tuoton minimaaliseksi?

Itse olen antanut noiden panelien olla ihan rauhassa tuolla katolla, enempi saa sitä vahinkoa aikaiseksi raamujen yms. muodossa vs. mitä niistä kerkiää lyhyen talvipäivän aikana sähköä saamaan.

Aurinkokennojen tuotto paranee mitä kylmempää on, eli tuotto on parempi -15 °C kuin +25 °C, paneelit on silti aika usein optimoitu noin 25 °C, mutta silti tuotto paranee mitä viileämpi kenno (en tutkinut onko joku käänne jos mennään oikein kylmäksi, eli kylmemmäksi kuin ulkoilmassa mahdollista) mutta tuottoero on varsin vaatimaton, prosentteja, paljon enemmän eron huomaa negatiivisena, jos mennään kuumempaan suuntaan, esim 35 °C tai 45 °C voi tuotto tippua 20-25 % (tämä omasta hatusta, mutta ainakin sinnepäin) Yksi sukulainen asensi Lounais-Itä suuntaan lähes pystysuoraan latojen ja konttien seinään ja einakin lyhyen kokeilun perusteella oli tyytyväinen, vaikka tuotantomäärä ei ole optimaalinen, niin paras tuotantoaika sijoittuu yleensä kalliimpaan sähkön aikaan ja silloin kun oma kulutus on suurempi, lunta ei kerry kennoille ja maahan kertyvä lumi toimii kohtuu hyvänä heijastimena, jotkut ilmeisesti tekevät myös kaksipuoleisia seiniä, saa aamu ja ilta-auringon tuotot talteen (en ole kyllä missään vielä itse nähnyt).

Mutta itsekään en menisi poistamaan lumia, usein ne sulavat itsestään myös talviaikaan, jos on joku iso pysyvä ongelmakohta voisi miettiä saako asennusta muutettua/muokattua. Mutta perusohje noiden myyjillä/toimittajilla on ei kannata ja riskit on rikkoutumisesta, antavat silti ohjeita jos välttämättä haluaa, netti täynnä valmistajien ohjeita, pääsääntö lienee että kevyt irtolumi pois rikkomatta kennoja tai johdotuksia, mutta ehkä jos on iso loiva harjakatto ja kennot suoraan katon kulmassa, niin voisi kannattaakin, riippuen myös sääennusteesta - kun saa kennoja vähän näkyviin niin aurinko sulattaa nopeammin loput, mutta sitten on sellaisia asennuksia, jossa ainoa tapa on pudotella lumia alhaalta, silloin saa olla aika pehmeä/kuminen teleskooppihärveli.

Luulen että lämpösähköinen (Seebeck-ilmiö) takkapropellin toiminta on ihan eri ilmiö kuin aurinkokennon valosähköinen ilmiö, jossa fotonit luovat vapaita elektroneja. Mutta (Pii)aurinkokennot ovat kai tehokkaimpia punaisella valolla tai sitä lähellä olevalla infrapualueella Near IR (vaikka eniten energiaa on fotoneissa jotka ovat spektrin toisessa päässä) Luulisin että lämpösäteily (far IR) ei aiheuta aurinkokennossa mitään muuta kuin että kenno lämpenee (ja lämpeneminen pienentää hyötysuhdetta), mutta eipäs ole ikinä tullut kokeiltua. (Peltier-elementin oston jälkeen mietin mikä olisi helppo tapa testata se, myyjä kertoi että hän testaa kaikki laittamalla yleismittarin kiinni ja lämmittämällä peukalolla, jos näyttää jännitettä (Seebeck-ilmiö), toiminee myös toisinpäin eli peltier-ilmiöllä.) Piikennot eivät muuten ole mitenkään optimaalisia, ovat vain optimaalisia kustannusmielessä. (optimaalisin valintakin tuottaisi teoriassa reilut 33 % hyötysuhteen, koska eriväriset fotonit omaavat eri energian ja jos on vain yhtä materiaalia kerroksessa, niin liian pienienergiset fotonit (verrattuna aineen valenssi-johtavuus välin energiaan)) eivät riitä vapauttamaan elektronia (fotoelektroni) ja jos taas on turhan suurienerginen fotoni, niin ylimääräinen energia menee hukkaan. Jo 60-70 luvulla kyettiin tekemään nykyään yleisiä piikennoja tehokkaampia aurinkokennoja ja niitä tehtiin ja käytettiin avaruus/satelliittitekniikassa, siinä kustannusmielessä on tärkeää myös paino/koko, ei pelkkä valmistuskustannus/huipputeho.

Useimmissa kamiinapuhaltimissa kenno ei ole pohjassa vaan "puolivälissä", kenno ei kestä puuhellan levyn suoraa kuumuutta vaan eka osa tiputtaa ensin hieman lämpöä, mutta ei niin paljon kuin yläosan lämpö tippuu, koska toimii eri puolien lämpötilaerolla.

Se aika ilmiselvä totuus jäi tuosta sanomatta: Vaikka kenno toimisikin kylmässä tehokkaasti (kunhan ei ole lumen peittämä), niin tuotto on talvella silti kovin vähaistä, auringon korkeus taivaalla on vaatimaton ja aika kaukanakin olevat puut aiheuttavat myös varjostuksia, tämän lisäksi päivän pituus on nyt alle puolet kesäkuun luvuista. Mutta netistä löytyy helposti ihmisten järjestelmistä lukuja tuotoista eri leveysasteilla ja useat järjestelmät voivat tuottaa tuon tiedon itasekin, valitsee vain sellaisen vuoden ettei ko. kuussa ole lunta kennon päällä, siitepölykausikin(lika kennon pinnalla) ilmeisesti voi vaikuttaa kymmeniä prosentteja (lumen lisäksi pitäisi pitää kirjaa myös pilvisyydesta, tai anturi sille jotenkin lumelta suojattuna).

Aika ylivoimainen tapa hallita energiakustannuksia on rakentaa uusi talo.

Vanhaakin taloa voi lisäeristää, mutta se maksaa paljon enemmän kuin uuden talon eristystason nosto normitason yli.

Puolilämmintä tilaa ei nykyisin oikein osata arvostaa. Nipin napin plussan puolella oleva tila sopii varastointiin jne. oikein hyvin, kunhan kosteusasiat ovat hallinnassa ja ilmanvaihto kunnossa. Nollan alle kun mennään, niin tila voi toki edelleen olla hyödyllistä, mutta omat rajoitteensa pakkaselle menevän tilan käytössä on.

Ruotsissa joku kai rakensi talonsa ympärille kasvihuoneen. Muistaakseni talosta poistettiin osittain katto, koska sitä ei enää tarvittu ja näin vajaakorkeasta sisätilasta tuli terassitilaa. Voisin kuvitella, että tuulettomassa tilassa energiatalous on hyvä; kesällä pitää vain saada kasvihuoneen katto auki sen verran, että kuuma ilma pääsee ulos.

No meillä juurikin tuo koko talopohjan kokoinen kellari/autotalli on tälläistä +5 yläpuolella pidettävää puolilämmintä tilaa. Tilassa on toki myös ilmanvaihto ihan vain huipparilla, sekä myös kuivuri sen kosteutta valvomassa. Eritoten kesähelteillä kun tuonne imetään sitä lämmintä ja kosteaa ulkoilmaa, tuppaa nuo kosteudet kasvamaan ihan liiaksi ilman tuota kuivuria.

Se kuivuri kannattaa tosiaankin pitää päällä. Onneksi noiden tehonkulutus on niin pieni, ettei sitäkään tarvitse surra.

Kuutiossa kosteaa ilmaa on sitoutuneena enemmän lämpöenergiaa kuin kuutioon kuivempaa ilmaa.

Kun ilmasta poistetaan kosteutta, ilman että kosteudessa oleva energia siirretään ulos kellarista, niin samalla energiamäärällä kellarin sisäilma onkin ehkä asteen tai pari lämpimämpi. Eli tavallaan kuivuri hieman lämmittää, jos lämmittämiseksi ajatellaan lämpötilan nostamista. Energiaa kellarin sisäilmaan kuivuri lisää vain käyttämänsä sähköenergian verran.

Kuivurilla joka toimii lämpöpumpulla saadaan myös "ilmaista" lämpöenergiaa tai ainakin voi noinkin päin ajatella, jos tiivistetään litra vesihöyryä ja johdetaan se viemäriin, saadaan hyörystymislämmön verran energia tiivistymisestä, eli noin 630 Wh/kg (tai yhtä hyvin 630 Wh/l) eli jos vettä tiivistyy vaikka 6 litraa/vuorokausi, tulee kuivaimen ottaman sähköenergian lisäksi noin 6*0,63 = 3,78 kWh energiaa tiivistymisestä. (oikeastaan tuo on pikemminkin pois veden höyrystymisen jäähdyttävästä vaikutuksesta, eli jos kosteutta tulee seinien ja lattian läpi, se höyrystyy ilmaan ja jäähdyttää seiniä/lattiaa ja ilmaa, jos se kuivataan, niin sama energia joka olisi jäähdyttänyt ilmaa ja seiniä palautuukin kennosta takaisim ilmaan).

Aurinkokennojen tuotto paranee mitä kylmempää on, eli tuotto on parempi -15 °C kuin +25 °C, paneelit on silti aika usein optimoitu noin 25 °C, mutta silti tuotto paranee mitä viileämpi kenno (en tutkinut onko joku käänne jos mennään oikein kylmäksi, eli kylmemmäksi kuin ulkoilmassa mahdollista) mutta tuottoero on varsin vaatimaton, prosentteja, paljon enemmän eron huomaa negatiivisena, jos mennään kuumempaan suuntaan, esim 35 °C tai 45 °C voi tuotto tippua 20-25 % (tämä omasta hatusta, mutta ainakin sinnepäin) Yksi sukulainen asensi Lounais-Itä suuntaan lähes pystysuoraan latojen ja konttien seinään ja einakin lyhyen kokeilun perusteella oli tyytyväinen, vaikka tuotantomäärä ei ole optimaalinen, niin paras tuotantoaika sijoittuu yleensä kalliimpaan sähkön aikaan ja silloin kun oma kulutus on suurempi, lunta ei kerry kennoille ja maahan kertyvä lumi toimii kohtuu hyvänä heijastimena, jotkut ilmeisesti tekevät myös kaksipuoleisia seiniä, saa aamu ja ilta-auringon tuotot talteen (en ole kyllä missään vielä itse nähnyt).

Mutta itsekään en menisi poistamaan lumia, usein ne sulavat itsestään myös talviaikaan, jos on joku iso pysyvä ongelmakohta voisi miettiä saako asennusta muutettua/muokattua. Mutta perusohje noiden myyjillä/toimittajilla on ei kannata ja riskit on rikkoutumisesta, antavat silti ohjeita jos välttämättä haluaa, netti täynnä valmistajien ohjeita, pääsääntö lienee että kevyt irtolumi pois rikkomatta kennoja tai johdotuksia, mutta ehkä jos on iso loiva harjakatto ja kennot suoraan katon kulmassa, niin voisi kannattaakin, riippuen myös sääennusteesta - kun saa kennoja vähän näkyviin niin aurinko sulattaa nopeammin loput, mutta sitten on sellaisia asennuksia, jossa ainoa tapa on pudotella lumia alhaalta, silloin saa olla aika pehmeä/kuminen teleskooppihärveli.

Luulen että lämpösähköinen (Seebeck-ilmiö) takkapropellin toiminta on ihan eri ilmiö kuin aurinkokennon valosähköinen ilmiö, jossa fotonit luovat vapaita elektroneja. Mutta (Pii)aurinkokennot ovat kai tehokkaimpia punaisella valolla tai sitä lähellä olevalla infrapualueella Near IR (vaikka eniten energiaa on fotoneissa jotka ovat spektrin toisessa päässä) Luulisin että lämpösäteily (far IR) ei aiheuta aurinkokennossa mitään muuta kuin että kenno lämpenee (ja lämpeneminen pienentää hyötysuhdetta), mutta eipäs ole ikinä tullut kokeiltua. (Peltier-elementin oston jälkeen mietin mikä olisi helppo tapa testata se, myyjä kertoi että hän testaa kaikki laittamalla yleismittarin kiinni ja lämmittämällä peukalolla, jos näyttää jännitettä (Seebeck-ilmiö), toiminee myös toisinpäin eli peltier-ilmiöllä.) Piikennot eivät muuten ole mitenkään optimaalisia, ovat vain optimaalisia kustannusmielessä. (optimaalisin valintakin tuottaisi teoriassa reilut 33 % hyötysuhteen, koska eriväriset fotonit omaavat eri energian ja jos on vain yhtä materiaalia kerroksessa, niin liian pienienergiset fotonit (verrattuna aineen valenssi-johtavuus välin energiaan)) eivät riitä vapauttamaan elektronia (fotoelektroni) ja jos taas on turhan suurienerginen fotoni, niin ylimääräinen energia menee hukkaan. Jo 60-70 luvulla kyettiin tekemään nykyään yleisiä piikennoja tehokkaampia aurinkokennoja ja niitä tehtiin ja käytettiin avaruus/satelliittitekniikassa, siinä kustannusmielessä on tärkeää myös paino/koko, ei pelkkä valmistuskustannus/huipputeho.
[/quote]

Hommasin syssyllä 8x620w paneeleita lisää, ja asensin ne talon seinään etelänpuolelle. eilen tuli 6,5kWh, tänään näyttäisi menevän yli 7kWh. Juurikin sentakia nuo laitoin (seinälle), että katolla olevat on lumenalla suurimmaksi osaksi, eikä paljastu ennen seuraavia sulia. Autoa noilla ei vielä latailla juurikaan, mutta talon muille sähkölaitteille kyllä riittää.

Pitäisköhan joskus testata tehokkuutta eri väreillä, löytäisköhän sopivan prisman... Infrapunavalon keksimisestä liikkuu ainakin tarina, miten William Herschel (tähtitieteilijä) sai ajatuksen kokeilla minkä värinen valo on kuuminta (vuonna 1800), hajotti valoa prismalla ja laittoi lämpömittareita eri värien kohdalle, laittoi sitten vielä yhden lämpömittarin kohdalle, jossa ei ollut (näkyvää) valoa (ehkä verrokiksi vallitsevaa lämpötilaa mittaamaan?) ja kappas vaan se pimeässä oleva olikin mittari joka alkoi heti nousta ja vilkkaasti, keksi että auringosta tulee muutakin kuin näkyvää valoa.