Niin, Xantiathan näyttävät olevan kovin ruosteettomia ulospäin. Tässä esimerkissä on niinkin tuore Xantia kuin 1999 ja ajettu noin 180 tkm.
Hupaaa tässä esimerkissä on se että vuoden 1990 BX oli koteloistaan liki uuden veroinen tähän verrattuna. Tämän Xantian kynnnykset ovat ulospäin käytännössä kovaa kamaa, vain yksi reikä syntyi väkivallan käytöllä.

Eli, kyllä on kovin suotavaa ruutata kotelot huolella vaikka olis alkavaakin ruostetta. Öljy/tervaseos hidastaa tehokkaasti ruostetta ja blokkaa kosteuden pääsyn pintoihin.

http://s638.photobucket.com/albums/uu10 ... b332e7.mp4

Ja ne 1990 BX:n kynnyksen sisäkuvat, silvublöö:

http://i638.photobucket.com/albums/uu10 ... 2e1d02.jpg
http://i638.photobucket.com/albums/uu10 ... 7478d4.jpg

Mikäs Cikatti on tuo kamerasi?

Olympus Endoscope halkaisija 6 mm täysillä poikkeutuksilla + 90 asteen kääntölinssillä, kuidun pituus 1500 mm.

http://i1189.photobucket.com/albums/z42 ... 821b4d.jpg
http://i1189.photobucket.com/albums/z42 ... 212bda.jpg
http://i1189.photobucket.com/albums/z42 ... 97d9b5.jpg

Herättelee sinänsä ihan asiasta, mutta tulisi huomioida myös seuraavat seikat: 1. Xantian kilometrien suurin ajettu osuus maantieteellisesti? Pääkaupunkiseudun kärryt ovat edelleen varmastikin Suomen lahoimpia kiesejä... 2. Xantian kynnysten takaosien muovitulppien kunto? Onko jätetty auki jossain välissä, onko kynnyksiä imuroitu möhnästä koskaan? 3. BX kuvissa näkyy kynnyksen sisältä selvästi jokin käsittelyaine pinnalta, joten en vertaisi jälkeenpäin ruostesuojattua BX:ää vakio Xantiaan, oli kilometrit mitä tahansa.

Xantia pohjoisesta Ruotsista ja tuossa BX:ssä oli pelkkä maali, ei kotelosuojaa ollenkaan. 90-malleja ei mm kotelosuojattu enää maahantuojan toimesta.
Mulla on kuvaa jossain -87 CXstä jossa oli orkkis suojaus niin kynnys oli sisältä vielä hyvä. Xantia oli kait ekat 130000 km pohjoisessa. Tosin sitten vaikuttaa säilytys... Lämmin talli mm käyttöautolle on myrkkyä.

Et vastannut kysymykseen kynnyskotelon muovitulpasta? Kuvassa näkyy roipetta pohjalla jonkin verran.

Beksterin kotelon väri ja koostumus: http://i638.photobucket.com/albums/uu10 ... 2e1d02.jpg Tuollainen näkymä on monesti, kun metallipinnalle suihkutetaan ohut kerros öljyä ja siihen sitten hiekanpöly hitaasti kerääntyy. Ts. uskon kyllä, ettei maahantuoja ole sitä suojannut, mutta entäpä joku kotiseppä? Puhtaalta maalipinnalta tuo ei minusta näytä.

Kyllä Xantia on aika hyvä happanemaan Oma ex. Xantia vm. 99 oli aika hapan jo 4-5 v. sitten. C5 näyttää taistelevan ruostetta vastaan huomattavasti peremmin.

Beksissä mätänee useampi paikka mitä xa. Xa pahin paikka on helmat ja se takaoven kaari. Sanoisin notta beksissä helmat kestää paremmin mutta kokonaisuutena mätänee enemmän.

Kaikki ne mätänee, kun ei suojata.Galvanoituja reikiä on hitsattu, vaikka vannotaan galvanoinnin nimeen.
Upottavat rättärien korejakin sinkkialtaaseen.
Turhaa touhua.

On käytännön kokemusta ja näyttöä suojaamisesta.

Nyt sitten tarkennus BX:n kotelokuviin. Näistä kuvista ei tietenkään näe ykstyiskohtia niin hyvin kuin suoraan endoskoopin ruudulta. Tuo BX:n koteloiden "aine" on hyvin kevyttä alkavaa pintaruostetta joka pukkaa maalin läpi ja maali kotelon sisällä on nähtävästi pohjamaalia koska se on kellertävää. Pinnat ovat aivan kuivat eikä mitään massoja.
Muovitulpista... niitähän on joka autossa, oli massattu tai ei... myös tässä -99 mallisessa Xantiassa on muovitulpat vaikka koskaan mitään massaa ole lyöty perään.

Koteloissa on lähes aina reiät siksi että autojen korithan käyvät uimassa eri liemissä ihan sukeltamalla maalialtaaseen ja kotelot pitää tyhjentyä maalista. Tällainen sukellusallas oli jo aikanaan Uudenkaupungin tehtaallakin. Siksi siis muovitulpat.

Tästä saman BX:n takaovikuvasta tajuaa että mitään törkyjä ei ole sisällä sillä ovethan ovat monesti sisältä samaa pintamaalia. Kaikki ovet olivat tuossa kunnossa:
http://i638.photobucket.com/albums/uu10 ... 9863ca.jpg

Pitänee varmaan joskus tulla kuvauttamaan oman -92 XM:n kotelot, on suomessa massattu toki onneksi, mutta olis kiva saada tietoa nykykunnosta... .

Parhaimmasta päästä ikäisekseen lienee, mutta olis kiva silti tutkia .

Mä kuvaan kohta -91 XM:n (Saksantuonti) sisuskalut koteloista. Siitä tulee kiintoisa referenssi myös.

270tkm ajettuun -98 pistettiin peltiä helman etuosaan ennen katsastusta ja kehoitettiin laittamaan takapäähänkin, korjauskehoitus tuli asiasta, takapäästä puuttui ostaessa tulppa ja etupäässä helmassa pieni lommo, koko auto on aika huono pelleiltään, tosin kestää sen mitä tarvitsee eikä ollut kallis.

Kirosin itsekin 1994-vuoden Xantian koria kun tuossa 1,5 vuotta sitten sen helmoja jouduttiin kursimaan kasaan, ja paikattiinpa kuskin puolen takakylkeäkin vähän. Tuosta oli ostettaessa se kumitulppa rikki, joka sitten oli edesauttanut tuota helmojen sisäistä happanemista. Lisäksi autolla oli ajettu ilman roiskeläppiä, joten etulokareissa ja helmojen ulkopuolessa riitti myös fiksaamista, tosin tämä oli vain pintakukkaa.
Olin aina pitänyt BX:ää koriltaan vahvempana, kunnes sitten purin yhden tuossa keväällä. Löytyihän siitäkin sitä kuppaa kun irroitti etulokarit ja tietty takapuskurin takana oli hapanta. Suurin yllätys oli takakontin liimattujen verhoilukankaiden alta paljastunut mätä, pyöränkoteloiden yläreuna oli käytännössä koko pituudeltaan puhki. Takakontin lattiastakin oli yksi nurkka hauskasti puhki. Helmat tuossa kyllä olivat päälle- ja luultavasti sisällekin päin täysin priimat, eikä pohjassa ollut oikeastaan edes ruosteen alkuja. Jopa apurunko oli suhteellisen hyvässä hapessa, harmi että tuli hävitettyä.

Nyt ajossa oleva kaupunkikinneri-205 on kyllä helposti kovapeltisin laitos joka minulla on koskaan ollut. Pohjan alta oikein etsimällä etsin mätää, mutta en löytänyt mistään. Ainoat löytyneet ruosteet ovat jälkiasenteisen antennin reiän ympärillä sekä takalasin tiivarin alla piilossa... Ja tämä on vielä vanhin omistama autoni koskaan. Tosin myös vähiten ajettu.

Voisitko nyt hieman tarkentaa tuota näkemystä vai meneekö perjantain kevennyksen piikkiin?

Sinkityksestä huolimatta se ruostuu, vaikkakin hitaammin.
Halvempaa on ruostesuojaus, ja sen toimimisesta on näytteitä meiän pihalla.

Tiedän Suomessa aika monta kuumasinkkiin dipattua rättäriä ja niistä jokainen tulee kestämään vaikkapa taivasalla 40-50 vuotta niin että helähtää. Ero alkuperäiseen ruostumistahtiin on melkoinen. Ainut ongelma on kaksois-kolmoispeltirakenteet, joihin kuumasinkki ei pääse tunkeutumaan. Nämä tulee ottaa huomioon jo ennen dippausta tai sitten dippauksen jälkeen lotrata ko. saumat öljyllä. Vastaavasti uudet kuumasinkityt rungot ja mustasta pellistä tehdyt rungot eivät ole kestokyvyltään lähimainkaan toisiaan. Alkuperäinen runko kestää öljykäsiteltynä suola-ajoa 15 vuotta, mutta sinkitty runko ei samassa ajassa ole juuri moksiskaan. Jälkimmäisissäkin ainoaksi ongelmaksi tulee reunojen ylimääräiset peltikanttaukset, mutta nekin voi ajaa rälläkällä pois ennen dippausta.

Jottei nyt mene ihan off-topiciksi niin nykyautoteollisuuden kuumasinkitys ei vastaa yo. "teollisuustarpeisiin" käytettyä dippausta. Autoteollisuuden sinkkikalvonpaksuudet ovat ohuempia ja joissakin tapauksissa käytetään sähkösinkitystä tai keltapassivointia.

Joo näin on, nykyautojen sinkkipinta pellissä on muutama nanometri. Vanhoissa lyhtypylväissä taas on sinkkiä niin että saa kirveellä veistää.

Saumaöljyämisessä muuten ehtodon ykkönen on prätkien ketjujöljy, ponneaine auttaa tunkeutumaan hyvin ja kaman sitko on sitten sitä luokkaa että siellä on ja pysyy eli rasva muuttaa samantyyliseksi kuin kontaktiliima. Pelkkä öljy katoaa muutamassa kuukaudessa kokonaan saumoista.

Öljyksi kylmäpuristettu rypsiöljy on parasta.

http://www.immi.fi

Eikös rypsiöljyt katoa helteellä melko nopeasti rakosista ihan samaan tyyliin kuin normaali öljy.

vanhaan jo ruosteessa olevaan peltiin ,ja jos on joutunut hitsailemaan kasaan japaikka on sellainen johon ei saa happoväriä pohjaksi niin tuo tervamaali ensin anna kuivahtaaja sen jälkeen kotelosuojaa yli20vtakaperin tuolla tavoin tehty kuljin yhä liikenteessä ilman jälki hitsauksia

Se on jännää tuo rypsiöljy, ruiskutettaessa on erittäin ohutta mutta kun hetken aikaa kuluu jää siitä vaseliinimainen kalvo pinnoille. Ja nousee kapillaarilla ylemmäs. Ei ole pakko uskoa

Joo se voi olla että rypsiööli on sitten saostettu jollain sitkoa lisäävällä kamalla (vai olisko se luonnostaan pysyvää, kestää hellettä ja vertikaalipintoja?). Itse kokeilemani prätkäketjuöljykoe on edelleen menossa eräässä noin 3 vuotta sitten ruutatussa Voortissa ja koekohde on takapään vararengaspaukama joka on siis tavaratilan alla. Käsittämättömän hienosti on ruoste pysähtynyt. Mutta totuus ruosteenestosta on simppeli: Pitää olla aine joka tunkeutuu erittäin mikroskooppisiin huokosiin ja sen tulee hylkiä tehokkaasti vettä. Eli blokkaa hapen ja toisekseen veden metallista. Tällä pääsee pitkälle. Ja toisin kuin moni luulee, ruosteen päälle suojaaminen on turhaa: Väärin, ruosteen päälle suojatessa hidastetaan etenemää tehokkaasti.

Kuvasin muuten taas kerran -99 Xantian, siis ihan toinen joka on tuossa videossa. Löydös oli lähes inan parempi positiiviseen suuntaan. Laitan kuvaa huomenna kun saan purettua kuvat skoopista.

Tunkeutuvuuden ja vettähylkivyyden lisäksi ruostesuoja-aineen pitää olla kovettumatonta. Monta kuljinta olen purkanut käsin, kun massaa on roiskittu kilokaupalla menemään koteloihin yms. Aine ratkeilee irti pellistä pikkuhiljaa ja väliin pääsee kosteutta muhimaan. Veden ei edes tarvitse vuotaa mistään ko. paikkaan, sillä kondensoituminen hoitaa kyllä homman kotiin. Tämän jälkeen massakerros pitää kosteuden tallessa, eikä paikka pääse kuivumaan. Siellä se sitten muhii ja pois silmistä vain pahentaa lahoamisnopeutta ja tuhoa.