270km eilen, -20 pakkasta ja Dyane alla... Ei pysynyt geesurohjakkeen öljynlämmöt tarpeeks korkealla talvivarustuksesta huolimatta, joten tuli hieman ikävä terästettyä sätkän lämmitystä.... Tai Xantiaa Taidan tältä vuodelta lopetella tämän talviurheilun.

Joku Xantia-kuski vilkutteli kovasti valojaan minulle ennen Lahtea, liekö patonkilainen?

Naarashan tuo on(defassa) kuten mainitsinkin,mutta kovilin haaroittimen sisääntulo on naaras,joten se tarvitsee uroksen.Niin miten ihmeessä alkuperäinen puskurista tuleva johto voi olla naaras Varsinkin,kun vastuksen- ja sisäpistokkeenliitännät ovat mallia,naaras.Tämähän on outoa

Tosi outoa minä jo luulin ,että minulla iän mukana ( kohta 60 on ) mennyt nuo uros naaras nimikkeet sekaisin,mutta tarkistin asian saunassa kyllä minulla joku pieni tappi on,sitten emäntä meni kurkkasin löylyhuoneen oveltakyllä kolo näky..
Periaate on kun syötät virran pistokkeelle otat minkä vaan liitoksen auki et sormea pääse työntämään jännitteelliseen osaan,ettei vaimostasi tule leski jos olet aviossa..

Tuossa "Esa66":n auton lämmittimen liittimissä on nyt jotain väärinymmärrystä. Haaroittimessa kait on yksi koiras ja kaksi naarasta? Se koiras on siis se, johon tuodaan virta ja niiltä naarailta lähtee. Niin sen täytyy olla. Tässä tapauksessa siis ehdottomasti koiras on se joka ottaa ja naaras antaa.

Virran tulosuunnassa siis on ensin liitosjohto jossa "shuko"-pistotulppa. Se laitetaan pistorasiaan, joka on seinässä, tolpassa, tai missä sitten onkin. Liitosjohdon toisessa päässä on naarasliitin, joka työnnetään kiinni autossa olevaan pistorasiaan (pistotulppaan).

Niitä autossa olevia pistorasioita (pistotulppia), kuten tuossa liitosjohdossa olevia naarasliittimiäkin, on erimallisia, mutta aina niin päin, että liitosjohdossa on naaras ja auton liitin on koiras. Toisin sanoen, virran tulosuunnassa ensimmäisenä autossa on ns. kiinteä pistotulppa. Sen pistotulpan jälkeen olevan "panssaroidun" johdon toisessa päässä on naarasliitin. Näitä johtoja voi tietenkin olla kaksikin peräkkäin, mutta mieluummin yksi riittävän pitkä, jotta ei tule turhia ylimääräisiä liitoksia. Sitten on se haaroitus. Tuon edellä mainitun johdon naarasliitin kytketään haaroituksen koirasliittimeen jne...

..kesään laapsii mää ooonn...

Kovilin (kuten muidenkin merkkien) keulilta haaroittimelle tulevan johdon haaroittimen puoleisessa päässä on 100% varmasti naarasliitin. Ei se nyt mikään venemiesten vehje ole, että olisi 230 VAC tarjolla sormille. Moisia siis nähty veneilijöillä piuhoissa, joilla ottavat laiturilta sähköä... ei ole ilmeisesti veneen jälkeen rahat enää riittäneet euron kalliimpaan urospistorasiaan veneen puolelle, niin yritetään sitten ennemmin tappaa itsensä.

Ja sitten topiciin liittyen torstaina mitälie 400-500 km BX:llä -15...-20 °C ulkona, beksissä lämmin, mukava oli PäHän miittissä käydä. Tänään muutama sata kilometriä ympäri Etelä-Karjalaa ja Kymenlaaksoa, sama mukava meno jatkui. Välillä sen verran pyrytti lunta muutaman kilometrin ajan, että piti hidastella jopa kuuteenkymppiin, vaikka rajoitus olisi sallinut parikymppiä enemmänkin, kun ei muuten nähnyt enää, missä tie menee, vaan eipä tuo paljon haitannut, enimmäkseen todella hyvä lumisateinen ajokeli. Näin hienoja talviajokelejä ei ole kyllä ollut aikoihin, lisää näitä!

Kiuluista en tiedä, mutta eivät nuo aivan tavattomia ole. Meillä on liikkuvan kaluston 400 V/63 A ulkosyöttökaapeleissa aina urospistoke molemmissa päissä. Keskuksissa ja koneitten kyljessä on naaras. Ero "normaaliin" jatkojohtoon vaan on siinä, että suojamaan (KE-VI) tilalla on pilottikaapeli, joka koneen rasialla tekee lenkin nollajohtimeen. Jos pistoketta liikauttaa hieman ulospäin jommasta kummasta rasiasta, keskukselta aukeaa syöttökytkin, eikä se virity jos kaapeleitten molemmat päät eivät ole kunnolla kiinni rasioissa.

Ja reilusti OT:ksi...

Vähän enemmän OT: Vastaavaa pilot- systeemiä käytetään rautateillä, kun matkustavaunuja pidetään lämpiminä ratapihalla. Sähköt otetaan ns. vaunulämmityskeskuksista. Pistokkeiden liittimistä en enää muista, mutta kun systeemi on 1,5kV:nen, niin erilaisia muitakin varmistuksia on pelkän pilotin lisäksi. Tätä 1,5kV- systeemiä käytetään sitten myös junassa, sähköt veturista. Jännite on suuri ison tehon vuoksi*, monta vaunua; koko vaunuletkan virrat kulkevat aina lähinnä veturia olevan vaunun läpi, viimeinen vaunu ottaa vain oman virtansa. Ja kun vaunujen järjestykset, junakokoonpanot muuttuilevat. *Näin jää virrat pienemmiksi ja myös laitteiden ja johtopoikkipintojen mitoituksien ei tarvitse olla raskaita.

No mutta minkähän vuoksi tuossa on pakko olla koneen kyljessä naaras, eikä urosta? 400 V/63 A pistorasioita ja töpseleitä löytyy muistaakseni esim. Mennekesiltä molemmanpuoleisia, todennäköisesti ainakin normaaleina 4- ja 5-napaisina. Tuo pilottihan kyllä estää jännitteisen töpselinpään niin kauan kuin toimii, mutta tuplavarmuus olisi parempi. Minkäslainen syöttökytkin siellä on, tuskin sentään pelkkä kontaktori?

Tuossa pistoketta http://vaunut.org/kuva/36789

Ja OT:na tosiaan mennään, mutta minkäs sille voi...

Ei ole sen enempää OT, samassa ympäristössä liikutaan. Nyt oli kyse Sm-kaluston huoltovarauksen, kompressorin ja ajomoottorituuletusten ulkosyötöistä.

Tuo sama 1.5 kV systeemi on käytössä myös viidessä ensimmäisessä Sm1/Eio:ssa, joissa on molemmissa vaunuissa oma lämmitysmuuntaja. Muistaakseni alunperin niissä oli 1.5 kV syöttömahdollisuus myös ratapihakeskuksesta (tai junayksiköstä toiseen), mutta se on aikojen saatossa purettu pois. Kaikissa muissa Sm1/Eio:issa ja kaikissa Sm2/Eioc:issa menee 230 V suoraan moottorivaunun päämuuntajalta välikaapelilla ohjausvaunun lämmityskäytölle.


En tiedä. Ne jotka osaisivat vastata lienevät jo edesmenneitä, tai ainakin eläkkeellä. Sen ovat alunperin piirtäneet Valmetin tai Strömbergin insinöörit 60-luvulla, mutta aloite on mahdolliseti tullut silloisilta Valtionrautateiltä.


Ulospäin näkyvä käyttölaite on pelkkä kahva, mutta en ole koskaan katsonut keskuksen kannen taakse, millainen toimilaite on kahvan päässä kannen toisella puolella. Täytyykin kurkata, kun muistaa... Äänestä päätellen siellä ei kuitenkaan ole kontaktoria.

Kyllä toi Puikula on varmasti viallinen. Ei ollut lämmitys kytkeytynyt päälle ja -13° näytti mittari, siitä se silti vaan lähti mukisematta käyntiin & nosti peppunsa kiltisti ylös sillä aikaa kun ehdin kurkata ajastinkellossa olleen kyllä aikaa
Ja lämmintäkin puhkui nopsaan. Outo vekotin, ei sen noin kuulunut toimia

Ja mä kytkin toissayönä ekaa kertaa sisätilalämppärin. Tuloksena oli kirkkaat ikkunat, mutta se yöllä satanut puolen metrin kinos oli sulanut ja jäätynyt pitkin auton kylkiä 2 cm:n vahvuiseksi jääkerrokseksi. Availe siinä sitten ovia...

Nyt homma on selvä,liittimien suhteen kovilin jakajassa on 1naarasurosliitin ja kaksi urosnaarasta,välijohdossa kovil urosnaaras ja defa urosuros ja defan laitejohdossa naarasnaaras.Homman nimi oli/on seuraava termistön suhteen,vaikka kyseessä on naaras,niin se työnnetään sisään vink vink,josta voisi päätellä sen olevan uros,eikö?Tilanne olisi vastaava,jos pistokkeessa olisi reiät ja pistorasiassa tapit

Urosnaarasta en ole nähnyt,muistaakseni,vaikka muisti pätkii ajoittain..

Vähän kaukana jo ollaan otsikon aiheesta. Tai niin, tuo toinen sana liippaa läheltä. Joten...


Olet kyllä, moniakin. Pistäpä googleen kaksineuvoinen, niin huomaat.

Pakkasta -10,2...

Rautateitten töpseleistä.
Kun vaunut ovat samaa sukupuolta molemmista, päistä käyvät ne junaan molemmin päin ?
Pilottisysteemi estää myös pistokkeen irroittamisen kuormitettuna. (Valokaarivaara).
Sähköradalla on käytettävissä vain 1vaihevirtaa (yksi ajolanka). Matalammalla jännitteellä yksivaihesyötössä virta kasvaisi kohtuuttomaksi, kuten tuossa jo todettiin.

Lähempää aihetta: Tuossa kun pakkaset liikkuivat jopa lähellä -25:ttä, epäilin vanhan diisseliXM:n toimivutta. Vaan turhaan, hyvin on pelannut, ei mitään oikuttelua pakkasesta. Tosin lämpötolppa on ollut käytössä mennen tullen.
Talvimuisto vajaan kymmenen vuoden takaa:
Oli tullut yön aikana n20cm lunta. Aamulla varhain kinosten läpi työpaikalle, auraamattoman parkkipaikan lumessa on yhdet jäljet. Ja jälkien päässä seisoo rättisitikka peräkärry perässä.
Oli vielä alettu koko laanin poikki ihan portin pieleen. Muut oli jättäneet kadun varteen, se kun oli aurattu.

Eilen käväisin lumipyryssä ohituskaistalla Suupperilla tompereen välillä ja kaista oli myös mukavan luminen...En olisi moiseen ryhtynyt, ellei alla olisi olleet 125 leveät renkaat Jännä kun kukaan ei seurannut, vaikka rekan perässä ajettiin letkassa

Kiusallaan ovat varmaankin vaan laittaneet vaunuissa puolet penkeistä naama toiseen suuntaan yms
Ajolangassahan ei sitten ole tuota aiemmin mainittua matalaa 1,5 kV:ta, vaan 25 kV. Itänaapurin mielestä sitten taas 3 kV DC riittää monessa paikassa.

Ja taas aiheeseen... hyvät ajokelit jatkuvat. Vaikka illalla oli vain -2 °C, niin ei onneksi suolankylväjiä näkynyt.

Vaunujen pistokepaikat ovat samanlaiset molemmissa päissä= vaunuja voi laittaa siltäosin perätysten mitenpäin vaan.
Näiden "sinisten "vaunujen penkit olivat alunperin käännettäviä. Sai helposti parit penkit vastakkain istuttaviksi. Jossain välissä tehty kiinteiksi, kompromissin kera. Vaunumalli on alunperin saksalainen ja sieltä tulivatkin ensimmäiset vaunut. Suomessa ja myös jossain muuallakin ajolangan jännite on tuo n. 25kV. Ei niin harvinaista. Veturin ottama virta palaa kiskojen välityksellä imumuuntajiin ja niistä paluujohtimia myöten syöttöasemalle. Näin siksi, että muuten paluuvirrat loirisivat pitkin maita ja mantuja saaden mm. madot huutelemaan apuva. Muitakin syitä on. Radalla on ns. erotusjaksot= jonkin syöttöaseman ajojohtolinja päättyy ja alkaa seuraavan syöttöaseman osuus. Tämä onkin otettu eri vaiheesta (laajemmassa mittakaavassa tasataan verkon kuormitusta eri vaiheiden kera) ja erotusjaksossa jännitteiden ero on n. 40kV. Veturin virroitin lasketaan automaattisesti erotusjakson kohdalla. Jos tämä epäonnistuu, seurauksena on htinmoinen valokaari erotusjaksossa. Syöttöasemalla voi jotain laueta ja veturin virroitin menee kontrolliin. Erotusjaksossa ajolangat ovat eristetty n. metrinmittaisella lujitemuovi?sauvalla, jonka päissä ovat kiinnitettynä ajolangat, kumpikin puoli eri syöttöasemalta.

Luulin vaihdekepin vierestä löytyvän vipstaakin olevan hidastetöyssymoodin kytkentään, mutta sehän onkin lumikinos-toiminto

Ei kuitenkaan lasketa. Riittää, että pääkatkaisija aukeaa automaattisesti. Uudempi kalusto osaa purkaa tehot itse erotusjaksomagneetin kohdalla, vanhemmalla kalustolla kuljettajan on huolehdittava siitä ennen erotusjaksoa.

Suojakeli

Seittemän miinusta. Saakeli.