Jos sää, niin kyllä määki sit!

Kyllähän takaveto-Lada oli selkeästi oman aikansa lapsi. Eikä se silloin 70-luvun alussa ollut mitenkään vanhentunutkaan, olihan sen esikuva Fiat 124 ollut valmistuksessa vasta viitisen vuotta. Lähes kaikki omituisuutensakin Lada oli perinyt esikuvaltaan. Moottori tosin oli neuvostoinsinöörien nykyaikaistama. Fiatissa muistaakseni oli lisäksi taka-akselilla levyjarrut, mutta siinäpä ne suurimmat erot taisivat ollakin. Ja niille omituisuuksillekin oli haluttaessa tehtävissä muutoksia ja silti oltiin vielä erittäin siedettävässä hintaluokassa. Oikeastaan ainoa, mille ei järkevästi mahtanut mitään, oli polkimien ja ratin sijoittelun suhde. Mutta sekin oli aika pitkälle tottumiskysymys ja häiritsi enemmän satunnaista käyttäjää.

Mutta olihan Lada lopulta muutakin kuin takavetomallit, joita usein käytetään jonkinlaisena mittapuuna Ladasta. Jos nyt välttämättä halutaan jonkinlaista vertailua paljon kalliimpiin ja eri lähtökohdista tehtyihin länsiautoihin tehdä, tosin niin tehtäessä ei aina ymmärretä niitä olosuhteita joihin ja joissa Ladoja on tehty, niin ei Samara (2108/9...) oikeastaan alkupään Zx:iä kummempi ollut. 110 (2110) eri versioineen olikin sitten pohjimmiltaan modernisoitu Samara. Noista uudemmista versioista en sano mitään, kun en ole muuta kuin kylmätyypit ottanut.

Toki Ladan, kuten useimpien venäläisten automerkkien, kohtaloksi on koitunut tai tulee koitumaan uudistumattomuus. Ainakaan Ladan kohdalla kyse ei ole ollut uudistumihalun puutteesta, sen todistavat lukuisat konseptimallit. Jostain syystä, jota en edes halua arvailla, noita uudistuksia ei vaan ole saatu siirrettyä tuotantoon.

Ladalla on kyllä ollut niin huima arvonalenema, että moiseen eivät olisi varmaan tavallisen citroënistin rahat riittäneet? Vanhoja Ladoja saa varmaan halvalla, mutta niissä näkyy olevan huomattavasti enemmän laitettavaakin. Onneksi sentään osat ovat lähes ilmaisia.

Ladaa on toki sinänsä turha verrata mihinkään muuhun, kun kovin monella muulla automerkillä ei ole ollut mahdollisuutta pysäyttää tuotekehitystä noin tehokkaasti, kun eivät olisi silloin saaneet ainuttakaan autoa kaupaksi.

Enpäs tiedä... Jossain oli silloin, kun Ladoja vielä myytiin pilvin pimein, oikein laskettukin tuota arvonalenemaa. En enää muista eri merkkien sijoituksia, mutta jotenkin on jäänyt mieleen että Mersullakin olisi arvo laskenut prosentuaalisesti enemmän. Toki isosta määrästä saa pudota aika paljonkin, niin vielä on paljon jäljellä. Mutta noiden nyky-Ladojen arvonalenema on kyllä melko lailla huippua, sitä ei käy kiistäminen. Muutaman vuoden vanhoja, vähän ajettuja autoja saa muutamalla satasella... Tietysti siinä on sama juttu kuin Citroënien kanssakin, harrastaja osaa hinnanalenemaa arvostaa. Se, että vanhoissa Ladoissa olisi enemmän laitettavaa, ei välttämättä pidä paikkaansa. Niissä kuitenkin korostuu aiemman huolenpidon merkitys ehkä mehucitikkaakin enmmän. Korin suhteen erityisesti, koska Ladoissa ei ole sinkkiä hidastamassa korroosion alkamista. Toisaalta niissä oli kyllä maahantuojan toimesta tehty hyvä ruosteenestokäsittely, mutta moniko sitten käytti autonsa tarvittavissa uusintakäsittelyissä, on toinen asia. Nyt näköjään itsekin sorrun vertailuun... Osia Ladoihin kyllä saa halvalla ja alkuperämaasta tai Eestistä hakemalla vielä halvemmalla. Toisaalta Ladojen tekniikka on uudemmissakin pidetty melko yksinkertaisena, joten korjaaminenkaan sinänsä ei tekijältään ihmeitä vaadi.

Eipä ole missään muussa autossa ollut yhtä hyvää työkaluvalikoimaa mukana kuin vanhassa ladassa,ja auton sai veivaamallakin käymään.Jos asuisin jossain siperian reunamilla,niin kyllä kaverina ois vanha lada,sitä kun osaa korjata sokea kädetönkin

No sitikka itsessään on hyvä esimerkki tuotekehityksen pysähdyksestä. Ei edes Lada ole tehnyt yhtä mallia niin pitkään kuin sitikka ja kyse on tietysti 2cv:stä. Siihen ei mitään merkittäviä muutoksia ole historian aikana tullut. Moottorin koko kasvanut hieman, mutta perusrakenne hyvin pitkälle ollut sama alusta asti.

Ladalla oli kolme päämallia (Kantti, Samara ja Niva) pitkään eri variaatioina. Venäjän markkinoita en tiedä. Siellä on voinut olla muitakin malleja, mutta muualle ei tuota kuin noita.

Ja kun katsoo mihin käyttöön Lada on tehty, niin en pidä yhtään huonona asiana sitä, että se ei ole/ollut täynnä sähköhärpäkkeitä ja muita helposti rikkoontuvia, mutta vaikeasti korjattavia osia.

Sätkän kehitys ei pysähtynyt siihen, että ei olisi ollut halua kehittää eteenpäin mallisarjaa. Oli useita variaatioita, joista Dyane hyvänä esimerkkinä pyrkimyksestä päivittää mallistoa. Markkinat määräsivät! Dyane ja muut variaatiot eivät koskaan myyneet niin hyvin kuin alkuperäinen 2cv-malli. Nämä kokeilut siis jo 60-luvulla Amin, Dyanen ja Meharin myötä. Kyse oli minimalistisesta autosta, jolle oli selkeä ostajakunta. Myöhemmin väestön vaurastuessa ja vaatimustason noustessa eteen tuli sitikan ja pösön yhdistyminen: velkaantuneen sitikan kaupassa nimenomaan pösö saneli, ettei 2cv-alustaa saa enää kehittää eteenpäin. Tuolloin oli Ami-Super rungolle jo sovitettuna hydropneumaattinen jousitus ja keulilla Wankel-moottori, protomallinimeltään M35. Tämä oli varsinainen kuolinisku rättisitikan tehdastuotannolle.

Joten en lähtisi vertaamaan Ladan ja Rättärin pitkän tuotannon syitä. Ennemmin vertaisin Lean-oppeihin: Kerralla valmis! Eli kerralla niin hyvä ettei tarvitse tehdä toista mallia, joka vaatii lisäresursseja

Pitkään tuotannossa olleen valmistusmäärissä taisi olla voittajana Kupla vielä joitakin vuosia sitten (Meksikon tuotanto mukaanlukien) mutta käsittääkseni nyttemmin joku muu on mennyt ohi? (Golf? Toyota Corolla?)

Just näin on asia. Kun kerran on tehty viimeisen päälle hyvä, niin mitä parantelemista siinä on?
Eikös rättärin tuotannon lopettamissyynä ollut pitkälti se, että sen valmistusvaiheista monet olivat käsityötä, joka teki sen melko kalliiksi.

olen pitkälti samaa mieltä akailen ja karin kanssa. mietitäämpä miksi yleensä tuollainen auton nimikkeellä kehitelty vehje olisi toteutettu. lienee niin alunperin ,että hevospeli oli liian kallis ja monimutkainen kaikkine vaihtoineen+hidas siihen tarpeeseen nähden. joten oli syytä miettiä sopivaa ratkaisua.
nuo perusvehkeet täyttävät juuri tuon perustarpeen, mutta ei yhtään enempää. toimivuus ja luotettavuus +yksinkertaisuus +huollettavuus kaikissa olosuhteissa on päällimmäinen tavoite. kaikki mikä tulee sen päälle on puhdasta lisuketta jolla ei ole merkitystä alkuperäisen tavoitteen kanssa.
niillä lisukkeilla on taipumus vähentää tuota erästä alkuperäistä vaatimusta = luotettavuus..
ajatellaas vaikka sytytysjärjestelmää. miksi pienissä mäntämoottorikoneissa ei ole luovuttu magneettosytytyksestä ? ja siirrytty samaan järjestelmään kuin autoissakin. vastaus on helppo . LUOTETTAVUUS ja yksinkertaisuus. monissa koneissa edelleen käytetään myös kaasuttimia mahdollisimman yksinkertaisella rakenteella eikä ole siirrytty ruiskulaitteistoon . joissakin on jo .
eli perus-asiat pitää olla toimivia ja kaikki muu on sitten pelkkää lisuketta jolla pyritään mukavuuden lisäykseen.

Joskus takavuosina olin kuskina kaverin Elitessä, käski kokeilla kulkeeko tämä vielä 150, olis varmaan kulkenut mut 140 kohdalla loppui kantti kesken ja se nyt ei ihan pienestä lopu

1200S on ollut, kamala laite, ajo-omituisuuksiltaan kelvoton ja perin vittumainen korjata, insinööri hylkäsi sen viimeisellä kerralla olemattomista pikkuviosta että saa hylkäystilastonsa täyteen ja jää leimoja sukulaismiehensä romuihin

Myin sen tonnilla Viroon, pyysin sitä 1200 ja olis mennyt tonnilla Venäjällekin mut en myynyt, karjalan veivät halvalla mut mun Ladaa eivät vie

Seuraavana oli sitten Samara 1300 joka oli hyvä ostos ja parhaiten arvonsa pitänyt auto ja huomattavasti helpompi peli korjata, pikkuvikojahan tuossakin oli ihan riittävästi.

Volga se vasta hieno olisi...ja laakerille farmarivolga...sehän on tilava ja kulkee kuin juna.

Sehän olisi kyllä komia. Junasta en nyt niin tiedä. http://www.youtube.com/watch?v=u_CnPk6zUGs

Ei tee Kalina poikkeusta, kyllä se on samalle pohjalevylle pykätty.

Ladasta pelkkiä positiivisia muistoja. Pyöreälamppuisella perus-laurilla tuli ajeltua 25 vuotta sitten.
Pitihän siihen hieman länsitekniikkaa laittaa että saatiin kulkupuoli kuntoon. Nokalle kammettiin
1.8 TC ja perään 5-vaihteinen laatikko jossa oli 1600 Ladan 4v-rattaat ja Fiiatin vitonen.
Tuli monia hauskoja hetkiä vietettyä Laurin puikoissa. Sittemmin samanlaisia tuntemuksia aiheutti
900 T16 Saappi. Ehkä se Sleeper-ideologia on lähimpänä sydäntä.

1200combi vm78 kanarialinnunkeltainen matkaajossa oikeinsäädetyllä kaasuttimella alkuper venäl 6,3l 100 lämmin aina käyntiin takakonttiin sopi hirvi tai 10ajomiestä 5penkeillä - täytti sille asetetun käyttötoiveen erinomaisesti

Nykypäivänä ajatusmaailma Venäjällä Ladaa kohtaan menee seuraavasti: Jos haluat halvan auton, johon saa edullisesti varaosia, mutta ropaamista on enemmän, osta Lada. Jos haluat luotettavamman, mutta kalliimman auton, osta japanilainen. Ja se myös näkyy katukuvassa. Väestön vaurastuessa Lada käy huonommin kaupaksi myös siellä.

Tämä ei ollut mutua, kysyin asiaa viime syksynä siellä vieraillessani samalla, kun ihmettelin perinteisten koppiladojen metallinhohtomaalausta ja alumiinivanteita

Eivät sitten ole halunneet hankkia vähän japseja luotettavampia, joihin saa kuitenkin niitä halvemmalla varaosia eli eurooppalaisia?

Hienoa besserwisseröintiä ilman karttaan vilkaisua. Sattuneesta syystä esim. japanilaisia autoja virtaa venäjälle aivan jatkuvalla syötöllä ja kaakkois-venäjällä japsiautot ovat mainstreamia. Sielläpäin ei paljon EU:n tuomat hauskuudet vaikuta kaupankäyntiin. Vaikka meille täällä japsiauton varaosat ovat eurooppalaisia kalliimpia niin ei se tarkoita sitä, että niin on myös venäjällä, vaikka jakaakin tuota rajamaastoa meidän kanssa. Tarpeeksi pitkälle kun menee itään, vastaan tulee länsi

Ja sitten on kiinalaisautot, eli Ladaa halvemmalla nykyaikaisempaa tekniikkaa

Ainakin tuossa 10 vuotta sitten (ja tuskin tilanne siitä mihinkään on muuttunut) kolmivuotiaat autot olivat Japanissa ongelmajätettä, kun katsastus olisi maksanut melkein uuden hinnan, ja maastavienti oli käytännössä kiellettyä. Saatiin kotimainen teollisuus pidettyä pyörimässä, kun auto piti uusia 3 vuoden välein.

Niitä kolmevuotiaita, periaatteessa maastavientikiellossa olleita japanilaisautoja oli sitten Venäjän kaukoitä täynnä.

Ja valuu yhä enemmän myös läntisemmälle Venäjälle, näkyy kyllä paikallisessa katukuvassa selvästi jo. Venäjä on Japanin autohautausmaa

Saa nähdä, kauanko se on kannattavaa. Moskova on oikeastaan jo pitkään kaavaillut vasemmanpuoleisen ohjauksen kieltävää lakia, jolla pitäisi suojautua japsiautojen tulvalta. Toinen asia sitten on, jos laki joskus saadaan aikaan, vaikuttaako se välttämättä mitään ja jos, niin millä tavalla...

Eikös jaappaniassa ajeta väärällä eli oikealla puolella kuitenkin?

Ei kun vasemmalla. Ratti on Japanissa oikealla puolella eli Venäjän markkinoiden kannalta väärällä puolella. Tuskin Moskova vasemmanpuoleista ohjausta aikoo kieltää.

Juu, ei aio... Tarkoitin tietenkin oikeanpuoleista ohjausta. Ei ehkä pitäisi yöllä töissä kirjoittaa mitään...