No nii, tuosta töyssydilemmasta tuli mieleen kun farkku CX:llä ajoin töihin noin 2004 vuonna ja Tuusulan/Järvenpään rajalle oli kadulle kaivettu metriä leveä monttu (kaukolämpötyömaa) Ajoin noin 60 km/h siihen montun rampille kohtuu aamuveetutuksessa kun oli kova pakkanen ja vähän väsy olo eli kello oli kuusi... tuon rampin jälkeen vain vähän heräsin että jotain nyt oli mutta en juuri havainnut mitä. Se on jäänyt loistavasti mieleen, eli, tuon töyssyn ideahan on 30 asteen kulmassa 200 mm ylös ja 2 000 mm tasaista ja 30 asteen kulmassa 200 mm alas.

Vastaavan koin teinipoikana Ulvilassa, Pitkällärannalla kun isä ajoi vm -74 GS:llä kolmion takaa ikävästi Honda Preluden eteen. No, tyypilliseen suomalaiseen tyyliin Hondakuski liimautui hitaan GS-roinan puskuriin. Ajoimme Wanha-Ulvilan puolella siitä Friitalan keskustan läpi ja kunnantalon edessä Ravaniin päin oli tuo sama julma kaukolämpötyömaa jolloin isäni sanoi: "näytetääs Hondalle...." ja hän ajoi siis noin 70 km/h tuon edellä mainitsemani kohouman yli, edelleen Honda 3-4 metriä perässämme. Hämyisessä kesäillassa mieleeni jäi Hondan keulasta muutama kipinä kun se laskeutui töyssyn jälkeen asvalttiin

XM-HAnnu vei nyt jalat suustani, siis sanat suustani.....

"Tuohon GS aikaan sattui vielä yksi muisto. Geesun takapaksi oli varsin erikoinen kynnyksetön takaa aukeava laatikko"

Nyt kerron miten hattuhyllyllä olleet kamat saadaan kadulle parissa sekunnissa koska takapaksi oli kynnyksetön.

Olin asentanut GS:ssääni GSA:n takapenkin eli sen sattoi kaataa. Mutta, kovassa jarrutuksessa (nuo selkänojan lukot eivät olleetkaan kiinni) selkänoja kaatui istuinta vasten ja hattuhyllyllä olleet Sabrinan ja ties mitkä Samatha Foxin LP:t (tietenkin kaverilta lainassa koska en myönnä) varisivat alas ja kiihdyttäessä liikennevaloista selkänoja meni kiinni ahtaen levyt ja muut roinat takapaksiin ja koska takaluukun kansi oli lukossa vain ekassa pykälässä niin 20 litran (täynnä bensaa) kannu avasi luukun ja kadulle putosi hattuhyllyn roinat ja bensakanisteri. Takaa seurasi onneksi vanha tuttu joka keräsi hämmentyneenä nuo kamat talteen.

Sori että johkaannuin aiheesta mutta tuo kynnyksetön takalaita otti tulta alleen

Tähän kuuluu ilman muuta myös Laten tarjoama SM-ajelu.

Minun paras sitikkakokemukseni

Yllätyin, kun talvella rattia kääntäessä ja samalla kaasua painaessa auto lähteekin renkaiden osoittamaan suuntaan.
Aiemmat kokemukset etuvetoisista ovat päinvastaisia.

Koken kanssa samoilla aaltopituuksilla. Talvella XM+ BX jättää CXn paremman sisäilmankierron vuoksi.
Ruosteeton CX jossa bexin lämmityslaite... sattuikohan sopiva hymiö

Tänään oli hieno hetki, kun laitoin moottoripyörän ja harrasteautot talviteloille ja vaimo luovutti kesän jälkeen C6:n takaisin minulle, tosin vastentahtoisesti.
Hidastetöyssyt D-Superilla ovat ihania.

Etenkin 1-koppanen- 84 BX, jossa oli vielä neulalaakerit etu-alatukivarsissa, oli kyllä pehmeä ajaa. Onkohan kellään vielä neulalaakerimallia hengissä?

ei siellä mitään " neulalaakereita " ollu. kartiorullalaakerit kyllä. samat kuin takatukivarsissakin. jos jollakin on jemmassa etupalkki laakeritukivarsille ja se pitkä pultti ( 14mm ) niin siitä vaan rakentamaan. puslat tukivarsiin 14mm silmällä. siinä se . tiivistykseen kannattaa kiinnittää huomioo. sama miten tiivistää kunhan laakereille ei pääse paskaa.

-89 BX 1,4.

Eka Sitikka, ostin näkemättä satasella kulkimen tarpeeseen.
Sen jälkeen olen ostanut vain Sitikoita, yht. 14 kpl. Vain yhtä olen koeajanut ennen kauppaa (C5)

Retro Rides Gathering, Haynes Motor Museo, Yeovil Englanti 8.8.2010

Sori, muistin väärin. Itse en noita koskaan vaihtanut, sen sijaan vaihdatin niitä liikkeessä takuuseen. -87 16 TRS oli jo kumipuslilla, sa oli jo aavistuksen jämäkämpi ja vähemmän pehmeä. Liekö ollut yksilökohtainen ero.

Muutama vuosi sitten asuimme paritalossa ja naapurimme kanssa tehtiin samoihin aikoihin pihoja. Pihoillemme tultiin kapeaa käytävää, joka oli paras tulla perä edellä. Useamman kerran katselin perä alhaalla ja keula ylhäällä kulkevaa Skoda Octaviaa, jonka paksista tuli viitisen säkkiä multaa. Emäntä sai sitten pihakuviot selviksi ja prismasta tarpeita hakemaan. Peruuttelin auto vaaterissa pihojemme väliin ja naapuri sattui olemaan pihallaan. Hieman katseli, kun paksista nousi neljä isoa säkkiä multaa, kolme säkkiä koristekiviä sekä pari säkkiä haketta. Perä kohosi sitä mukaa kun paino keveni ja paksin suljettuani takaisin vaateriin ja auto ruutuun.

Saman yhtiön parkkipaikalla kaivon päälle jäätyi klimppi ja vettä alkoi keväisin pakkaantumaan kunnon lammikoksi asti, parhainmillaan vettä puoleen pohkeeseen. Osa alkoi jättämään autojaan jo kunnan parkkarille, kun ylitys ei ollut turvallista. Mutta ei myö: jousitus yläasentoon ja lammikon poikki

Tottahan tämmönen löytyy, täydellisenä alatukivarsineen. Toivottavasti joku päivä komean vanin alla..

Monta mukavaa ja mieleenpainuvaa tapahtumaa sitikan kanssa on. Nuoruudesta pari; Meillä oli passat, se ensimmäinen malli, ja sen jälkeen derby. Naapurin lääkärillä oli sellainen iso sukkula, jossa oli punaiset plyyssi penkit. Sen kyyti oli jotain tajunnan laajentavaa passatin ja derbyn jälkeen. Opin kyllä myöhemmin, että DS 23 ie pallas on hieno kaikinpuolin. Väinölänniemellä kiertäen ja ikkunat alhaalla nauttien ihmisten ilmeistä. Pikkupojat takapenkillä virnistellen, voi että sitä iloa ja tunteen paloa silloin n 10 vuotiaana, kun kyytiin pääsi.
Toinen hieman toisenlainen, mutta hieno kokemus oli kummilla oleva rättäri. Hän oli lentäjä ja vei usein poikansa ja minut Puijolle laskettelemaan suoraan huipulle ajaen. Siinä on valot mäen alla ja sätkä oli hieman talvella hidas kiihtymään ja sitä ensimmäistä ja jyrkintä töyssyä ylös nousemaan. Niinpä minä ja poikansa istuimme takapenkillä ovet valmiina hieman auki ja valmiina hyppäämään ulos työntämään, kun matka hidastuu riittävästi. Säikäytti monta takanatulevaa useasti, mutta hersytti hymyt aina.

Kyl tuo psykologia on kummallinen asia... Tulee citikoiden mukavuudesta ihan kummallinen illuusio. Ja vastaavasti muiden epämukaavuudesta. Varsinkin, kun aika kuultaa muistot.

Onhan nuo kaasupallovekottimet ihan hauskoja isoissa heitoissa, mutta pienet röpellykset menee usein mukavammin perinteikkäällä rauta-alustalla.

Jos tulee epävarma olo, niin on hyvä, kun kotona löytyy mersu, jota voi aina välillä käydä koittamassa

Mitä tulee citikkamuistoihin, niin kyllä se merkittävin taitaa olla naapurin isännän cx:n kyytiin pääsy joskus kymmenen vanhana. Siitä muistosta myötämielisyys näihin kummallisiin Ranskan ihmeisiin on lähtenyt.

Eka sitikka jolla mäkin olen ajanut Muutaman vuoden keski kunnes tauti periytyi ja ostin ekan oman xantian

Paras muiston vuodelta 2004, autona XM V6 automaatti, sillä ajelin Inarista Kittilään, hiekkatietä koko matka, vauhtia yli satanen , kyyti oli tasaista. Nykyisin on sekin tie kai asfaltoitu. Pokassa pysähdyin kuselle.

Oli jokunen vuosi sitten Xantia 2.0i SX -94 Hydractive ja hankin siihen kaikkien taiteen sääntöjen mukaan XM:n pitkät keskipallot ja muutkin pallot viimeisen päälle, en nyt enää musita mitä laitettiin. Alle ihkauudet Continentalin kesänakit. Kyllä sitä menon mukavuutta ja kaarteissa ajettaessa jämäkkyyttä paljon fiilisteltiin.

Silti, paras yksittäisen ajomatkan muisto taitaa olla pikku retki Halonhakkaajan -57 DS:n kyydissä

Ei paras, mutta ensimmäinen kokemus sitikan ratin takana:



Yksi parhaimmista sitikkakokemuksista (ratin takana) sattui n. 35 vuotta ton kuvan ottamisen jälkeen: http://youtu.be/1FzoeuCVb3w. Porschessa oli semisliksit alla, ja uudemman mallin 3.6 kone, eikä se silti saanut karistettua Xantiaa kannoiltaan. Porschen kuski tuli jälkeenpäin varikolla ihmettelemään että mitä sitikalle oli tehty... "ei tälle mitään oo tehty, ihan vakiopeli"

Komee veto! Hienosti kuitattu etuvetoisella ranskalaisella perheautolla, toi pitäs näyttää aina kaikille 911 hankinnasta haaveileville

Tähänastisista se kun ajelin beksillä (14TE) töihin kirkkonummelle ja pienellä mutkasella asfalttitiellä ohitin pomon joka ajeli uudella Seat Ibiza FR:llä... Heittämällä mutkassa ohi ja polttelin tupakin duunin pihassa pomoa ootellessa... Ei meinannu patu uskoa että se oli "vaan" 1400cc ja vakio alustalla...

onhan noita Kokemuksia, mutta yksi mieleenpainuvimmista oli jokusia vuosia sitten erääseen ranskalaiseen Visiittiin meno, sovin, että lähden letkaan läheisen huoltamon pihalta, ja sinne ilmestyikin 2kpl Citroen SM:iä, tuohon aikaan hyvinkin harvinainen kuljin Suomessa, nykyisinhän noita on enemmänkin liikenteessä...

Itse olin saanut oman CX 25 GTI Turbo2:n kuntoon, ja sillä siis 2:n SM:n seuraan. Lähtö oli hieman aikataulusta jäänyt, joten 3 Citroenin letka lähti etenemään aika reippaasti kohti määränpäätä, ja ohituskaistoja sekä moottoritien/moottoriliikennetien vasenta kaistaa käytettiin hyväkseen, Oli hienoa ajella siinä SM:ien perässä, ja saattoi siinä ohitettava kanssa-autoilija hierasta silmiään, kun 3 isoa ja vähän harvinaisempaa Citroenia pyyhkäisi letkassa ohi, ja kun ohittamaan lähdettiin, niin sehän tehtiin niin, ettei jääty roikkumaan sinne vasemmalla kaistalle, vaan koneiden tehoja hyväksi käyttäen
(GTI Turbo2 oli oikea valinta tähän letkaan, sinänsä ripeä CX TurboDiesel ei olisi pysynyt menossa mukana.. (ja senverran aikaa on kulunut, että mahdollinen rikos on vanhentunut))

Oli Uljasta seurata, miten isot Citroenit lipuivat eteenpäin, meno näytti rauhalliselta ja vakaalta, nopeudesta riippumatta. Hieno kokemus aurinkoisessa kesäsäässä ja tuli mieleen mitä varten GT -luokan autoja aikoinaan on tehty, sivistynyttä, tyylikästä liikkumista paikasta toiseen, tarvittaessa ripeästi.

18 vuotiaana Traktion Avant 15.Juoppokuskina.Oli vapaat nopeudet ja soratiet.Vielä kun pääsis kokeilemaan miltä SIX tuntuisi.

Oli vuosi 76, ja rättäri uus.
Kirkkojärven jäällä oli jonkinlainen ajoharjoittelurata.
Katoin, että siellähän pojat ajelee ikkäänkuin kilpaa keskenään.
Siellä oli nukketehtailijan poika uudella Volvo Amatson Sportilla, yksi DKW etuveto kaksitahti ja joitain muita.
Sinne vaan sekaan, ja hämmästykseni oli suuri, kun rättäri oli kunkku. Tehopainosuhde oli jousituksen lisäksi paras.
Tehtailijan poika otti nokkiinsa, kun rahalla ei pärjännyt ja lähti Äitinsä luokse.
DKW tuli kakkoseksi ja muut perässä.
Meillä muilla oli kyllä hauskaa.

Ehkä tämäkin mahtuu tähän ketjuun, pari vuotta sitten poikani sai kortin niin samana iltana pistin sitten Xantian rattiin. Oli kunnon lumipyry ja meidänkin tie auraamatta. Poika lähti liikkeelle ja muutaman käännöksen jälkeen ihmetteli että voiko autolla ajo olla näin helppoa. Oli ajanut kouluautona corollaa ja oli hänen mukaansa Sitikkaan verrattuna ihan hirvittävä ajettava

Scrat