Tästä pääseekin pienellä aasinsillalla suhdeauton kannattavuuteen...

Kun olen vaihtelemassa viikon päästä toiseen putiikkiin ja tehtäviin, minulle tarjottaan 650/kk (maks täysedun veroarvo) hintaista suhdekulkinetta. Vaikuttaa siis tuon virman laskukaavan mukaan suoraan tuon verran nettorahaan, jonka kuukaudessa saisin.

Olen pyöritellyt lukuja taulukossa ja tullut siihen tulokseen, että tuo kk-hinta tulee kasaan reilun parin tonnin vuosipääomakuluja aiheuttavan rakkineen kanssa, jos huoltoihin palaa 500, vakuutuksiin 800, renkaisiin 500 ja ajoa on 25000 /vuosi. Kulutus realistiset 6L/100km...

Ratkaisevaksi tekijäksi kannattavuuden suhteen nousee veloitettavat kilometrit. Jos saan velotettua vaikkapa 5000 km/vuodessa, tarkoittaa se 45c kilometrikorvauksella sellaista 1500-1800€ muuhun auton ylläpitoon.

Päällimäinen havaintoni tuota laskiessani oli, jotta hitosti menee rahaa autoiluun, miten vain tekisi. Onko tästä muilla kokemuksia? Siis ihan laskelmia tai kirjanpitoa...

Lienee tuota saisi käyttää sitten mummolareissuista lähtien kaikkeen ajoon. Perheenjäsenetkin. Viulut kaiketi tuossa 650€:ssa.

Muistelisin että joillain palkoilla ja verotusarvoilla progressiivinen verotus tiputtaa käteen jääviä tuloja noin puolet tuosta verotusarvosta... eli laskitko nyt kuitenkin koko summan mukaan vai miten?

(ei tosin autoetua... mutta luulisin että ideana olisi
Palkka 3000, verot+maksut 1000
palkka 3000 (+leikkirahaa 650), verot+maksut noin 1325)
Luvut on tietty hatusta!!!, tuonne voi kokeilla heittää molempia lukuja: http://prosentti.vero.fi/VPL2013/Sivut/Aloitus.aspx
Sitten vaan vertailua paljonko koko vuoden verot kasvaa euroissa verrattuna peruspalkkaan, jakaa sen 12 niin saa oikean rahasumman joka "katoaa tililtä kuussa" ja jonka voisi kuvitella sijoitukseksi autoon.

Sitten tietysti myös vielä yksi muuttuja lisää - tuo lasketaan kai eläkettä kartuttavaan tulokertymään...
Ja vielä lisää muuttujia: joskus voi myös neuvotella "perus"palkkaa hieman paremmaksi ilman autoetua, eli joku pieni osa autoedun arvosta parempi palkka ilman eutoetua (mutta se riippuu työnantajan tarpeista, tavasta ja haluista)

Jep, autoilu tuolla vehkeellä maksaisi 650/kk. Jos tyytyisi halvempaan, niin hieman vähemmän. Tuolla 650:llä saa nippanappa C5-farkun aika perusvarusteilla tai Pösö 508:n.

Kaffehintaisella bexillä toki ajelee halvemmalla, kun toimiva kohdalle sattuu. Mutta toisaalta kk-palkka on kiinni siitä, miten pääsee asiakkaita kiusaamaan. Helppohan tuo suhteellinen kärry on... Jäisi enemmän aikaa rättärin rassaamiseen

Noh, jos joku haluaa repiä tuon 235tkm ajetun farkkuhoddari C5-I:n käsistä, niin sittenhän tuohon voisi ryhtyä...

Ps. Tuolla putiikissa tuo auto pudottaa arvonsa verran nettoa. Jos ottaa auton, niin tuo kk-arvo vähennetään rahapalkasta. Verottaja kuitenkin näkee, että kokonaispalkka on edelleen sama, jolloin seuraus nettoon on tuo kk-arvon vähennys. Jos tuon auton saisikin rahapalkan päälle, niin ei ehtisi kishaa sanoa, kun autotilaus olisi jo sisällä...

Oletus voisi olla sellainen että työnantaja aikoo ajattaa paljon,siksi tarjoaa työsuhdekulkinetta,sehän on edullisempi vaihtoehto työnantajalle,pienemmillä kilometreillä työnantaja voittaa jos työntekijä käyttää omaa autoa.
Ja sitte vielä se että tuleeko se 15tkm.n raja jossain vaiheessa voimaan.

Siis otetaan tuo 3000 rahapalkaksi, auto 650.

Ilman autoa:

3000 palkka - vero (vaikkapa 1000) = 2000 netto

Auton kanssa:

3000 - 650 - 1000 = 1350 netto

Ja kun tuosta 2000:sta vähennetään oman auton käyttö- ja hankintakulut, jotka tietysti vähän riippuvat. Hiukan tasoittuu. Suhdeauto on siitä mukava, että tarvitsee vain viedä pajalle vaikkapa pyyhinsulkien vaihtoon ja pois hakea.

Älä missään tapauksessa ota. En jaksa sen paremmin asiaa perustella kuin että kannattaa miettiä miksi koko suhdeauto on keksitty. Sen idean keksijä ei ole työntekijä ja siihen on syynsä.

Oma on aina oma. Suhdekulkinetta et todellakaan vie huoltoon silloin kun sinä haluat tai vaihda renkaita uusiin silloin kun sinä haluat.
Pakolliset tehdään, loput toiveet kaikuvat kuuroille korville.

Samaten valtiovalta voi ja todennäköisesti myös muuttaa vapaan autoedun verotusarvoa ihan "tuosta vaan". Silloin et välttämättä pääse eroon autosta.
Autolla ei saa ajaa ulkomailla ilman erityistä lupaa jne jne jne...

Hyviä puolia en äkkiä keksi yhtään työsuhdeautosta. Mitä enemmän asiaan paneutuu sitä kauempana pysyttelet työsuhdekärrystä.

Mitä minä tekisin tuossa tilanteessa?
Ottaisin homman vastaan ja sanoisin että tarkastellaan sitä työsuhdeautoasiaa myöhemmin.
Sen jälkeen kolleegoilta vähän informaatiota kahvipöydässä mikä on yhtiö liisarin takana, millainen autopolitiikka on yhtiössä vai saneleeko rahoitusyhtiö kaiken jne jne.
Tunnen monta ihmistä jotka ovat liha kovana riemuiten ottaneet työsuhdeauton vastaan ja haluaisivat siitä epätoivoisesti nyt eroon kun renkaat on sakkorajalla ja kojetaulu rämisee, akku vetelee viimeisiään mutta ainoa tapa vaihtaa ne ajoissa on ostaa itse...Ja se ei todellakaan ole halpaa se ajaminen.

Kannattaa muistaa, että veroprosentti määräytyy niin että verotusarvo lasketaan siihen päälle.

Autoedun puolustelijat eivät yleensä ole koskaan ko. etua nauttineet, korkeintaan kateellisena haaveilevat eivätkä tiedä todellisuutta.
Tai sitten ajavat omilla autoillaan kuten "liisarilla". Jos auto on vain lapio, renkaiden kulutuspinnan ja vaihtorajan määrittelee laki ja poliisi järjen sijasta, mikään pikkuvika ei käy sielun päälle niin sitten ehkä. Suosittelen myös työsuhdevaimoa ja virtuaalikoiraa.

Tämä kuulostaa itsestäni oikein tutulta, poikkeuksena ainoastaan talvirenkaat, joiden kunto on usein ollut tosi hyväkin. Tämä taas johtuu kummallisesta kunnioituksestani muiden ihmisten terveyttä kohtaan. Ihmissuhteet on jo ulkoistettu ja auton edellisen omistajan koirasta on riittävästi todistusaineistoa, niin ei tarvitse edes virtuaalikoiraa.

Ei kannata ottaa työsuhdeautoa ellei aja todella paljon "siviiliajoa" vuodessa. Hanki ennemmin itsellesi auto vaikka pätkällä ja rahoita se km-korvauksilla. Asiaa voi laskea esim. näin: Nettotulot 2000 - autoetu 650 = 1350 käteen, tai nettotulot 2000 + 700 euroa km korvauksia kk - auton kuluja 300 euroa/kk - osamaksuerä 400 euroa/kk = 2000 euroa/kk käteen. Lisäksi saat vanhasta aina vähän rahaa takaisin kun luovut siitä, paitsi jos se on sitikka . Eli saat firman maksamaan autosi ja sinulle jää 2000 euron nettopalkkasi käteen tuon 1350 euron sijaan. Laskelmassa on huomioitu vain työajosta johtuvat auton kulut.

Itselläni oli työsuhdeauto aikoinaan ja se tuli todella kalliiksi minulle. Verottaja vie edusta suhteettoman suuren osan, tai siis kaiken, mutta toisaalta autoetu lasketaan tuloksi ja tulon mukaan kertyy eläke.

Omalla kohdallani firman tekemä leasingsopimus onneksi päättyi jo kahden vuoden jälkeen, ja niinpä hankin itselleni 600 eurolla "luotettavan ja kaikin puolin mainion" diesel-Xantian jolla ajelin työajoja n. 20000 km vuodessa ja josta sain verottomia korvauksia työnantajalta n.700 euroa kk. Polttoainekulut työajoista olivat n. 150 euroa kk ja vakuutukset ja verot noin 100 euroa kk, yhteensä 250 euroa kk. Myöhemmin hankin toisen samanlaisen auton vara-autoksi jota käytin ykkösauton huoltojen ja remonttien aikana. Muuten kakkosauto oli liikennekäytöstä poistettuna. Vaikka molemmat xantut olivat nähneet maantietä yli 500tkm, riitti tuo reilun 400 euron kuukausittainen ylijäämä hyvin niiden ylläpitoon. Sen lisäksi minun ei tarvinnut kysellä ja hankkia suostumuksia ulkomailla ajeluun ja perheenjäsenten auton käyttöön. Nykyäänkin tuolla ajomäärällä jäisi käteen n. 400 euroa kk, ja sillä maksaisi aika iloisesti autoa itselleen.

Onpa noista eduista jotain kokemusta kertynyt, sekä käyttö, että täys. Käyttöetu-xantulla ei kannattanut, kun bensaan meni enemmän kuin sitä kompensoiva km-korvaus.
Täysetu sen sijaan oli järkevä vaihtoehto, kun laskutettavia kilometrejä oli jotakuinkin nolla ja oli halu ottaa hyvin varusteltu III-C5:nen.

Tuo laskutettavien kilometrien määrä on oleellinen parametri. Jos niitä ei tule, niin suhdeauto kannattaa rahoitusmuotona. Mitään korjauksista lintsaamista tai renkaissa pihtaamista en noiden muutaman liisarin kokemuksella huomannut.

Kyllä tässä tuolla vanhalla C5:lla mennään, mikäli sitä ei siis kukaan revi käsistä. Sen pääomakulut lähestyvät kohti nollaa ja kunto antaa toiveita huolettomista kilometreistä.

Auton vaihdon tullessa ajankohtaiseksi liisari on kyllä varteenotettavana optiona. Varsinkin, kun huoltovastuullani on tällä hetkellä viisi autoksi luokiteltavaa vekotinta...

Ok, olihan se sanottu ekassa viestissä - bruttotulot ei muutu, eli ei vaikuta proressiivisuuteen eikä eläkkeisiin - sitten tuo järkevyys on ihan helppo laskea, kyse on yksistään siitä tarvitseeko/haluaako sijoittaa omaan autoiluunsa 7800 € vuodessa (tuohon yhteen autoon ja leasing-autona), helppo on kai myös katsoa mitkä on olleet edellisen vuoden omat ja työajot. Eli jos ajaa vaikka 15600 kilometria omia ajoja vuodessa, tulee tuolla omien kilometrin hinnaksi 50 senttiä - melko kalliita kilometrejä... Lakihan kai sallii maks 18000 km omia ajoja tuolla autoedulla, jolloin omien kilometrien hinnaksi tulisi 43,33 senttiä (jos verottaja ei huomaa voi ehkä toki enemmänkin ajaa - jos on edes tarvetta?).

Työajomatkoillakin voi tietysti spekuloida - mutta ei vaikuta mitenkään noiden autoetuauton kotiajokilometrien hintaan (tai tiputtaahan se myös edun määrää jos työajoja on yli 30000 km/vuosi).

Minusta tuossa tapauksessa ei edes kannata harkita autoedun ottamista - ellei sitten halua sopivaa autoa, jonka arvo voisi uutena ostettuna laskea reilusti nopeammin kuin keskiarvo (ja suostuuko firma ottamaan sitä liisariksikaan). Tuolla sitoutuu myös siihen ettei kilometrikorvauksista varmasti tule penniäkään.

Tuosta 650/kk äkkiä laskettuna huolto- ja pääomakulujen osuudeksi tulee 5500/v. Onko jollakulla statistiikkaa, mitä oikeasti on mennyt? Otetaan nyt vaikka esimerkiksi a) 25 tontun uusi auto ja kolme vuotta b) 10 tonnin auto c) 500 auto.. Noh 500:n autoja olen tavanut vaihdella parikin vuoteen, ihan vain huvikseni

Tuo arvon säilyminen vaikuttaa ehkä eniten tuossa uuden auton laskelmassa - vanhan hinta tuppaa romahtamaan kun korimalli päivittyy uuteen.

http://www.ajovalo.net/ArvoKaikki.htm
Tuon mukaan 3 vuotta vanha C5 on joko arvostaan 70 % (uusi korimalli, taitaa olla poikkeusvuosi sitikan arvon säilymisen kannalta, kun tarkastelussa sopivasti malli päivittyi juuri alussa) tai sitten 56 % vanhempi korimallinen, mutta kuitenkin yhtä vanha...
Tuolla pahemmalla laskelmalla, hinta laskee:
25000-25000*0,56= 11000 kolmessa vuodessa, eli 3666,67 €/vuosi (itse olisin veikannut C5:lla hieman vielä isompaa lähinnä alkuvuosien tiputuksen johdosta) - pääomakuluihin pitää tietysti ottaa huomioon lainan korko ainakin jos lainaa oikeastikin ottaa... Tietysti arvo voi riippua siitäkin mitä koko Sitikan ja muiden tulevaisuudessa tapahtuu (vaikka GM yhteistyöstä) eli isompi riski on toki omalla autolla (toisaalta taaksepäin katsottaessa on kokemus osoittanut ettei hinta heti romahda vaikka tapahtuisi mitä: Vertaa vaikka Rover/Saab...)

500 euron autoja saa vaihtaa yli 7 kertaa vuodessa tai 22 kertaa kolmessa vuodessa (olettaen että ei saa penniäkään myydessä) - sitten pääsee uuden auton pääomakuluihin (tietty korjauskulut voi olla isommat, mutta eipä tarvitse/saa kaskoakaan)

Vanhemmissa autoissa hinta laskee taas prosentuaalisesti nopeammin kuin melko uusissa, mutta koska lähtöarvokin on pienempi niin vaikka 20 % vuosittainen pudotus kymppitonnista on vain kuitenkin 2000 €, tutkimuksissa käytetty auto on halvempi keskimäärin http://www.ajovalo.net/Arvon_lasku.htm- mutta tietenkin on riski: huono yksilö ja isompi remontti voi muuttaa laskelman (itsellä ikivanha: 20000 km huollot + renkaat 450 €, + joitain pesuja, +ajoneuvovero noin 200/vuosi, +vakuutuksista ei tosin tietoakaan, laskelmissa uusille autoille voidaan käyttää noin 680 € ja vanhoille n. 910 € ylläpitokuluja (ilman renkaita, veroja, vakuutuksia ja polttoainetta) samassa määrässä ( jos siis olisi 20000 km/vuosi), mutta vakuutusten hinta taas voi laskea vanhoilla...)

(vielä vakuutuksista ja muista palasista - riippuu paljon miten saa bonuksia löydettyä vai onko ne menneet liisareiden mukana + ajoneuvovero!, ainakin jos Diesel!)