Mikä on taasa? Entä leetta? Ku ny kieltä/sanoja ihmetellään..

Taasa on pesuvati.
Leetta on outo.
Leeta on eräs nuoruuden tuttuni. Muutama kuukausi sitten hänen lempinimensä syntyä porukalla pohdittiin, kun tapasimme. Jotenkin se liittyi kait kaljakoppaan. Saatan muistaa väärinkin.
Pullapitkohan leeta yleisimmin on.

Juu näin on, pesuvati ja pullapitkohan ne. Mutta mites ymmärrätte kun joku sanoo ruokaa tuimaksi? Onko se suolaista, mausteista vai puuttuuko näitä?

suolatonta

Kun on tuima ilme = suolaton katse
Sitten sarjassa ratkaisemattomia sanoja:"tipoteeraus", joka jäi aikoinaan viisastenkerhossa kunnolla selittämättä. Olikohan silloin kerhon vetäjänä itse Tauno Rautiainen, tai myöhemmin Timo Kaukonen.

Eikös se ole vähän paikasta kiinni? Idänpuolen immeiset taitavat olla sitä mieltä, että jos on tuimaa, kaipaa suolaa lisää. Täälläpäin tuima on tujua, eli siis suolaista. Sitä kun kysyt. Tuju tosin taitaa olla paremminkin tuhtia, kuin suolaista.

Itse alunperin länsirannikkolaisena en ole tuota koskaan osannut suolaan/suolattomuuteen liittää, millään tavalla. "Tuima" ei todellakaan liity suolaan minun mielestäni mutta muuhun mausteisuuteen kylläkin.

Nuorena kerran kyläiltiin vanhempien kanssa sukulaisissa Joroisilla ja siellä ollessa ajelin radio-ohjattavalla kilpurillani. Pikkuserkulle tyrkytin ohjaimia pariin otteeseen, mutta ihmetyksekseni hän aina sanoi 'En mie kehtaa'.
Mitä ihmeen kehtaamista siinä ajelussa olis ollu?
... vanhempani sitten informoivat että sehän tarkoittaa meikäläisittäin 'En minä viitsi' (=ei kiinnosta).

Joku 15 vuotta sitten tms. ihmettelin kun kaverini puhui aina 'laittamisesta'... Puhuttiin esim. autoista ja hän ihmetteli että miksi et isompaa autoa 'laita'... No 'laitoin' sit silloin eräällä Oulun reissulla farkku Xantian
...joo kaverini oli oolusta, eikä pelänny polliisii.

Niin tuo leetta. Sitä tässä olen vielä ihmetellyt. Jotain tuttua siinä kuitenkin taitaa olla. Vai kuvittelenko vain? Leetta, onko mahdollisesti myös fleetta: irtoamassa oleva osa? Esimerkiksi palkeenkieli.

Se palkeenkieli tai irtoava osa onkin fliitti? Mikäs se leetta on?

Ai siis Oulusta. Olenkin ihmetellyt mistä päin Suomea ne auton laittajat on

Laittaminen kyllä tunnetaan etelässäkin, kun laitetaan laite, esim. auto kuntoon. "Pannaas laittaen...". Muuten kyllä sopii ihmetellä, miten tuo liittyisi sanaan "laite".

Eikös tämä sanonta ole tuttu tuolta '80-luvun televiissiostakin..? "Ulla, paas laittaen pullo vissyä."

Niin tuo leetta on siis pullapitko, kuten aiemmin sanoin. Siis Keski-Savossa (tai no, ainakin luovutetussa Karjalassa syntyneen ja sittemmin Savolaistuneen isäni sanavarastossa..). Tuima ruoka on kotiseudulla ruokaa, joka kaipaa lähinnä lisää suolaa. Mutta olen myös tavannut ihmisiä, joille se tarkoittaa liian suolaista ruokaa.

Sama asia on "leeti", siis sellainen perinteinen letitetty pitko.

Lapsena minulle tarjottiin kakkoo.
Pettymys oli suuri, kun pöydässä olikin vain leipää.

Kakkoa on syöty. Satakunnassa. Mummon leipomasta kakosta teki leivän se, että siinä on, tai oli paljon vähemmän ilmaa, kuin nykyleivissä. Joissa ei taida paljon kuiva-ainetta olla. Ja ilmasta maksetaan. Voidaankin kysyä, miksi nykyleivissä on kuoret: siksi, että pysyy leivän haju tallessa.

Toiset istuu kakkunsa ja toiset taas syö esim.kahvin kera

Kaffeen kanssa syödään kaakkua.
ealab: leivän kuuluu tuoksua, ei haista.

Komppaan Cikattia; taisto voi olla tuimaa, toisaalta Taisto ja Tuima olivat Turun
Veneveistämön tekemiä moottoritorpedoveneitä

mää muistankin tuon sanan merkityksen jostain satavuotiaasta alaluokan koulukirjasta . En tosiaan itte ole koskaan käyttänyt tuota sanaa muusta kuin vihaisen näköisestä naamasta.

Masentunut en ollenkaan, ryntäsin vain kapakkaan. Huikkaa otin huimasti, tanssittua tuli tuimasti.
http://www.youtube.com/watch?v=GLE12VwmE98

Vaimo aikanaan ihmetteli kun vanhainkodissa oli töissä, että mitä se yks pappa oikein höpöttää, kun oli töissä käyttänyt kraanoja...
...mitä ihmettä siinä on että töissä vesihanaa käyttää

Nii ja vietnamissa vesi tulee hanoista.

Harri126 tuolla toisessa ketjussa tuollaisen murjaisi: "Halvassa autossa on se vika, ettei huoltoihin ja korjauksiin haluais laittaa enempää rahaa kuin hankintahinta on ollut."

Tuota aloin ihmetellä. Jos halvalla saat hyvän käyttöauton, niin siihen kait, jos ei nyt niin kauheasti halua, mutta ainakin malttaa laittaa rahaa korjaukseen. Tai ainakin minä asian niin näen.

Tuossa käyttöautona viisi vuotta sitten ostettu BX, johon meillä tehty remonttia noin 20 kertaa ostohinta. Huollot, lähinnä siis öljynvaihdot, ja tietenkin katsastukset, renkaat, verot, vakuutukset, siihen vielä päälle. Enkä suinkaan pidä kalliina. Auto mainiossa käyttökunnossa tälläkin hetkellä. Ostohinta ja remontit noin 5 senttiä/meillä ajettu kilometri.