Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




 Sivu 2/8 [ 183 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5 ... 8  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 20:58 
Käyttäjän avatar

Viestit: 1557
Paikkakunta: Tampere
Ja jos ihmisellä tai perheellä on enemmän kuin yksi auto tai siinä on useampi kuin kaksisylinterinen moottori, sitä kutsutaan julkeaksi pröystäilyksi, josta rangaistaan kivittämällä.



Kommenttini sisältävät henkilökohtaisiin kokemuksiini ja yleiseen elämänkatsomukseeni perustuvaa tietoa, josta johtuen virheiden mahdollisuus ei ole poissuljettu, joskin kokonaisuuden huomioiden vähäinen.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 20:59 
Käyttäjän avatar

Viestit: 1557
Paikkakunta: Tampere
Tai maantiesuolalla.



Kommenttini sisältävät henkilökohtaisiin kokemuksiini ja yleiseen elämänkatsomukseeni perustuvaa tietoa, josta johtuen virheiden mahdollisuus ei ole poissuljettu, joskin kokonaisuuden huomioiden vähäinen.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 21:15 
Käyttäjän avatar

Viestit: 532
citax kirjoitti:
Sukupuoliyhteys eli yhdynnän tarkoitus on vain lisääntyminen, ihminen on ainoa luotu luomakunnassa joka harjoittaa yhdyntää enemmän tai vähemmän ja tämä toimenpide on tarkoitettu vain avioliiton sisälle lisääntymiseen, eläinmaailma on hyvä esimerkki sillä siellä vain lisääntymisen tarkoituksessa yhdytään ja muulloin eletään selipaatissa, Paavali muistaakseni neuvoo avioliitossa olevia jos se on molempien tahto voivat he muutoinkin yhtyä.


Voihan siitä ottaa iloakin irti vaikka näin on:)

Kommentti eläimistä on virheellinen. Myös muitten "eläinten" kuin ihmisten parissa tapahtuu yhdyntöjä joiden lopputuloksena ei tapahdu lisääntymistä. Myös itsetyydytystä esiintyy muidenkin kuin ihmisten parissa.


Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 21:40 
Käyttäjän avatar

Viestit: 1293
Paikkakunta: Espoo
Joku luontodokkari tms kertoi lintujen kanssakäymisestä. Siinä oli parvi vetänyt ensin käyneitä pihlajanmarjoja ja yksi uroo oli niin soosissa että koitti nousta vieraslajin selkään, kohde pääsi kuitenkin karkuun ja rodunjalostusta ei tapahtunut.



"Viisas ihminen ei joudu tilanteisiin, joista älykäs selviytyy, mutta kummalla on kivempaa?"

Cx 25 Gti turbo, 2 X XM V6-24 3 x XM V6-12, C5 2,0 16v Exc. T., C6 2,7 exc. , renault midliner 1991, renault master Maxi 2008
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 21:54 
Käyttäjän avatar

Viestit: 644
Paikkakunta: Vaasa
Älä jekkeri turhia huolehdi, kyllä se juniori jonkun ajallaan löytää kunhan et näitä hömppäteorioita ala hänelle kertomaan, pahimmassa tapauksessa ottaa näiden Laasaskojen hössötykset yli- ja ali-ihmisistä todesta ja vetää itsensä hirteen. Tosin jos jotain asian eteen haluat tehdä, niin opeta poikaa seuraamaan esimerkkiäsi ja vaihtamaan maisemia yli valtakunnan rajojen. Valinnanvaraa kun nykymaailmassa riittää.



1991 XM 24V, 1964 Peugeot 404 SL
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 22:00 
Käyttäjän avatar

Viestit: 1293
Paikkakunta: Espoo
Älkääkä hyvät ihmiset lapsianne ainakaan patonkiin opastako.



"Viisas ihminen ei joudu tilanteisiin, joista älykäs selviytyy, mutta kummalla on kivempaa?"

Cx 25 Gti turbo, 2 X XM V6-24 3 x XM V6-12, C5 2,0 16v Exc. T., C6 2,7 exc. , renault midliner 1991, renault master Maxi 2008
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 22:06 

Viestit: 509
Paikkakunta: NAKKILA
Itselläni ei poikaa ole (tiettävästi). Tyttöjä ovat molemmat lapseni, mutta saahan
tyttöjen kautta poikia, sanotaan. Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
Tuohon on helppo vastata, kyllä voi, ja pitääkin opettaa. Jos ongelmana on naisen-
saanti Suomesta, nainen pitää hakea ulkomailta. Tarjontaa on yllin kyllin. Kunnon
miestä arvostavia tyttöjä, jotka on kasvatettu miellyttämään miestä henkisesti ja
fyysisesti.
Riittää kun yhden tuo näytille kotikulmille, voi myös ilmoittaa avioaikeista, johan
alkaa tapahtua. Suomalaisille tytöille tulee kiire pelastaa tuo mussukka julman
ulkolaisen vampin kynsistä. Siinä kotimaiset tytöt sananmukaisesti panevat parastaan.
:lol:


Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 22:15 

Viestit: 1073
Paikkakunta: Turku
Aika käsittämätöntä tarinaa kyllä nyt :roll:



Ennen oli Sitikka, nyt vain Väärämmerkkinen Japaninmersu

Assumption is the mother of all fuck ups.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 22:19 
Käyttäjän avatar

Viestit: 2666
Palloidiootti kirjoitti:
Älä jekkeri turhia huolehdi, kyllä se juniori jonkun ajallaan löytää kunhan et näitä hömppäteorioita ala hänelle kertomaan, pahimmassa tapauksessa ottaa näiden Laasaskojen hössötykset yli- ja ali-ihmisistä todesta ja vetää itsensä hirteen. Tosin jos jotain asian eteen haluat tehdä, niin opeta poikaa seuraamaan esimerkkiäsi ja vaihtamaan maisemia yli valtakunnan rajojen. Valinnanvaraa kun nykymaailmassa riittää.


Tässäkään ei selvästi Laasaseen ole maltettu tutustua hänen kirjoituksiaan lukemalla, vaan on muodostettu mielikuva feministisen median pohjalta. Laasanen ei suinkaan puhu mistään yli- tai ali-ihmisistä, vaan aivan selväsanaisesti niistä haasteista joita tämän päivän suomalainen nuori mies kohtaa. Ilman kukkahattutäti-hössötystä tai "kyllä sinä ajallaan jonkun löydät" -haaveilua joka tämän päivän maailmassa vain ei pidä paikkaansa, alkuunkaan. Uskon, että laasasen selväsanaiset, insinöörimiehelle ymmärrettävät selitykset siitä miksi pariutumismarkkina tänään toimii niinkuin toimii, ovat paremminkin pelastaneet joitakin nuoria miehiä hirrestä kuin saattanut heitä sinne.

Kaikki teoriat ja näkemykset ovat "hömppää" kunnes ne ovat yleisesti hyväksyttyjä, itsestäänselviä tosiasioita. Voit olla varma että opetan ja olen opettanut pojalleni mahdollisimman paljon elämänkatsomustietoa ja näkemyksiäni, katsotaan sitten mihin ne riittävät, aikanaan. Toki olen opettanut näkemyksiäni myös tytölleni, hieman eri kulmasta. Kannattaa myös muistaa että nettipersoonani on nettisyistä paljon jyrkempi ja suorasanaisempi kuin oikea henkilöitymäni, tämä kuuluu netin keskustelukoodeksiin.



Miehellä on elämässään yksi suuri valinta; harrastaako huonoja naisia vai huonoja autoja.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 22:25 
Käyttäjän avatar

Viestit: 2666
xanpoke kirjoitti:
Itselläni ei poikaa ole (tiettävästi). Tyttöjä ovat molemmat lapseni, mutta saahan
tyttöjen kautta poikia, sanotaan. Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
Tuohon on helppo vastata, kyllä voi, ja pitääkin opettaa. Jos ongelmana on naisen-
saanti Suomesta, nainen pitää hakea ulkomailta. Tarjontaa on yllin kyllin. Kunnon
miestä arvostavia tyttöjä, jotka on kasvatettu miellyttämään miestä henkisesti ja
fyysisesti.
Riittää kun yhden tuo näytille kotikulmille, voi myös ilmoittaa avioaikeista, johan
alkaa tapahtua. Suomalaisille tytöille tulee kiire pelastaa tuo mussukka julman
ulkolaisen vampin kynsistä. Siinä kotimaiset tytöt sananmukaisesti panevat parastaan.
:lol:


Täysin totta ja painavaa asiaa, tarkoituksella jätin tämän aspektin alkuperäisestä kirjoituksestani pois aiheenrajaussyistä.

Ensimmäinen vaimoni silloin aikanaan oli virolainen, nykyinen vaimoni on venäläinen, toki nykyään jo vahvasti maailmankansalais/eurooppalainen. Nuorena en kelvannut suomalaisille naisille, varsinkiin sellaisille riittävän kauniille miss-suomi tasoisille. Minä nimenomaan äänestin jaloillani ja hain naiset sieltä, jossa muukin on miehekästä kuin turha muskelin pumppaaminen kuntosalilla. Ja en ole pettynyt, en edes ensimmäiseen jonka kanssa tuli ero silloin aikanaan...

Tässä vaiheessa ketjua voinkin todeta: nuori suomalainen, keskinkertaisen näköinen tai rumempi mutta muuten hyvä mies, äänestä jaloillasi ja hae vaimo maista, jossa sinunlaisiasi arvostetaan. Valitettavasti Viron ja Venäjän voit tänään pitkälti unohtaa, näissä alkaa suomi-poron maine olla huonompi kuin paikallisten kuukkanokkien. Mutta kokeile Puolaa, Tsekkiä, Bulgariaa, Valko-Venäjää, Kazastania. Liettuaa voit myös kopaista, Latviaan älä koske.

Jos sinulla sattuu olemaan rahaa, mene Moskovaan, se on paratiisi naiskauneuden suhteen. Mutta pelimerkkejä pitää olla tuhdisti, muuten et ole siellä mitään. Tämä rajaa 99.9% suomalaispojista pois, siksi tämä vain tämmöisenä ekstramainintana.



Miehellä on elämässään yksi suuri valinta; harrastaako huonoja naisia vai huonoja autoja.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 22:33 
Käyttäjän avatar

Viestit: 1557
Paikkakunta: Tampere
Minä opetin eilen 7-vuotiasta tytärtäni löytämään vuodon renkaasta saippuaveden avulla ja opastamaan auton peruuttamisessa perävaunua kytkettäessä. Molemmat hyödyllisiä taitoja ammatillisesta ja parisuhdestatuksesta riippumatta, eikä niitä koulussa opeteta.



Kommenttini sisältävät henkilökohtaisiin kokemuksiini ja yleiseen elämänkatsomukseeni perustuvaa tietoa, josta johtuen virheiden mahdollisuus ei ole poissuljettu, joskin kokonaisuuden huomioiden vähäinen.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 22:37 
Käyttäjän avatar

Viestit: 51
Paikkakunta: Turku
Oho, täällähän "sosiaali-Darwinsimi" pääsi vauhtiin noin kärkkäästi ajatellen.
Tyhmänä sanon, että asiaa on paljon ja keskustelua, kiitos siitä. Etenkin tuo naisten saamisen jakautuminen ja muut asiat lämmittävät mieltä ja voin myöntää olevan totta...

Itse olen ruma, keskivertoa lyhyempi ja nykyisin ylipainoinen "karjalais-varsinais-Suomalainen" -yhdistelmä, komeaksi on turha haukkua, urheilullinen olin viimeksi RUK:issa vuonna 97, ajokortissa katsoo 98 Loimaalla myönnetty tiukkakatseinen siilitukka kapeilla kasvoilla, joilla ei ole mitään tekemistä minkään puolustusvoimien, poliisin tai oikeuslaitoksen nykyisten virkakorttien kuvan kanssa... viimeksi kysyinkin kuvaajalta, että kai sulla on apinasuodatin, ettei kallis valtion Canoni poksahda tällaista apinaa kuvattaessa....

Tosin, olen keskosena melkein pari kuukautta etuajassa syntynyt ja tämä "vika" on elämääni värittänyt - elämän lahjani tahtoi jo kadota ollessani kuukauden vanha, kun lopetin hengityksen ja äitini tajusi elvyttää ja tultiin lanssilla TYKS:iin pika-pikaa.
Sain allergiat ja kadettikouluun esim. pääsyni esti paha mäntyallergia, joka todettu keskussotilassairaalassa ja sitä hoidettu ja koeteltu eri keinoin, kävin jopa HYKS:in allergiasairaalassa eri testeissä... Todettiin vain koulutettavaksi sopimattomaksi ja terveydelliset syyt, tosin varusmiesaikana olin yhteensä lähes 2kk Tilkassa ihotautiosastolla arvottavana, osan myös merisotakoulun ajasta ja silti vikaa ei löytynyt... Kävin vain kalliiksi valtiolle.

Siviilissä ei ole ollut ongelmia sen jälkeen, joskus autonhoitokemikaalit aihettavat ihottumaa tai jopa tulehdusihottumaa käsiin, joskus myös kasvoihin...

Mutta, itse olen isältäni ja molemmilta isoisiltäni oppinut jo aikanaan käytöstapoja, he ovat olleet kadeeriupseereita tässä maassa ja myös saaneet vaikutusvaltaa sekä tunnettuisuutta.

Oman isäni osalta vain on pakko todeta, että hän ennen kuolemaansa 2005 oli innostunut silloisen emännän ja mun jälkikasvuasioista ja oli silloin jo ostamassa suurinta junarataa tai autorataa, jos se vain on poika. Itse kaksi poikaa, toisen armeijauralle, minut valtionhallintoon sekä yhden tyttären kasvattaneena isäntä oli toisaalta taiteilija, mutta toisaalta myös amiraalikuntaan kuulunut, tarvittaessa särmä kuin kivi ja lyhyesti, ruoskan lailla terävin vastauksin iskevä, kuin myös toisella puolen kolikkoa varusmiehen ajamana 9000:sen valtion Saabin saapuessa pihaan "lippavino könyävä jupseeri, eli juoppo upseeri"(sitä edeltänyt sen ajan NTM tai NMT900-puhelu, " että matruusi N.N tässä, missä Koskella on xxxtie, että voi tuoda kommodori N.N. kotiin".... :oops:

Sen voi todeta, että naisia on joka lähtöön, pikku paikkakunnille voi junnu jäädä ilman ja isommissa "cityissä" taas naikkosten se oma käsitys itsestä ja vaatimustasosta niin vääristynyt että huh-hahhei!

Itse en ole koskaan ollut komea, en kuulu 10% menestyjiin, olen asuntovelallinen ja palkka voisi olla parempi, olen typerä valtion pikkuvirkamies.
Olen ollut AMK:n ja ylioppilaskunnan järjestöissä mukana ja aktiivina, siellä kyllä "p*sää" olisi halutessaan saanut ihan riittävästi, kunhan vain supliikkipuoli tuomii....

Olen aikanaan tavoitellut ja seurustellut luokan näteimpien kanssakin, eli mun pitäisi kuulua tuohon 10%:n kadehdittuun porukkaan, mutta en kuulu.... Enkä mielestäni ole joutunut tinkimään emännän ehdoissa, tulevan taloustieteilijän nappasin jo kauppiksessa ja perään lähdin Ouluun, kun hän muutti Rovaniemelle, ilkeät kaverit tuolloin morkkasivat etäsuhteen kestämättömyydestä, mutta tänä päivänä vielä ollaan yhdessä, vaikka kyllä tässä riitoja on riittänyt vuosien varrella ja asuttu erossa, avioliiton satama tuntuu olevan sotasatama, mutta no, joku voi olla eri mieltä ynnä muuta, mutta ei tietääkseni olla eropapereita tässä laittamassa vetämään...

Omalle pojalle, kunhan kasvaa sen vähintään 10v nykyisestä vajaasta kolmesta, niin kyllä isänä voi kertoa enemmän kuin pari asiaa. Itse olen teknisesti aika kehno taloasioissa, mutta pelti- ja moottoriasioissa sekä etenkin metsänkäymisessä ja aseissa olen kyllä komemusta hankkinut.
Pojalle tulen näitä taitoja esittämään, nyt meillä on yhteinen projekti rautatie, eli kaivettu mun vanhat Märklin- ja Lima -junaradat esiin, niitä rakenneltu esim. autotallin rakentelupöydän pinnalle (kiskot kulkee siinä) ja kun aika riittää, niin tilaillaan sitten maisemointitarvikkeita tai lisää vetureita sekä vaunuja tarpeen mukaan.

Mutta kyllä aikaa pitää löytyä nuorisolle ja yritän sitä löytää, oma isä oli aikaan tiedustelu-upseerina liian usein töissä pitkään ja hän pakeni työstressiään upseerikerholle, siellä itsekin aikaan tullut iltoja vietettyjä ja vasta aikuisena tajuttua, kuinka henkisesti köyhää tuo olikin. Tosin muistan kyllä, kuinka isä muutaman kerran soitti upseeritoverien läsnäollessa pianoa ilman nuotteja, nättiä se oli ja sieltä tuli paljon kappaleita. Kotona hän kannusti myös pianonsoittoon, meillä ei kotona ole, mutta pari kertaa seurustellessa emännän paikalla ollessa soittelin ja kai sitäkin kautta oma muuten olematon kiinnostusarvo nousi.

Tuo mainittu "liity lennokkikerhoon, siellä tapaat älykkäitä samanhenkisiä ihmisiä" on tätä nykyä kyllä täysin käänteinen: itse opiskeluaikana kahdessa Turun RC-firmassa (Hobbylinna ja RC-Sabe) myyjänä harrastuspohjalta lähes kolme vuotta heiluneena totean pikemminkin, että jos haluat törmätä peräkamarinpoikiin, älyllisiin juntteihin ja niihin, joilta muutenkin kuola valuu suupielestä tai insinööreihin, jotka teoriassa selittävät mikä p*llu on, mutta käytännössä eivät tiedä, mitä sillä tehdään, niin liity heihin... Joskus naurettiinkin Sabessa, että pitäsikö meidän tilata tankotanssijoita, - ei kun meillä muutenkin on näitä asiakkaita, jotka tärisevät ja kuolaavat ilman edes, että kukaan tyttölapsi riisuu turhia estrogeenialueen peittojaan pois... :oops:
Raskain työympäristö ikinä ja kuitenkin tätä ennen olin Viking Linellä myymälässä kaikilla Suomen lipun alla olevissa aluksissa, ei tällaiseen ympäristöön tullut ikinä törmättyä. Katsokaapa huviksenne esim. rc10.fi, - käänteisevoluutio täydessä vauhdissa... :evil:

Mutta, katsotaan, onko minusta mitään opettamaan pojalle jatkossa sitten, mikä valmistaisi elämään. Sen olen jo aloittanut, että kokemuksia tulee kokea, ettei kaikkea aina voi saada ja vaikka kuinka isä ja äiti olisivat sitten tyhmiä, niin periksi ei saada, tietyt sotilaalliset käytöstavat on tarkoitus opettaa, omat lähimmät parhaat kaverini ovat upseereina ja sikäli kunnioitus sekä kunniakysymys tullaan jossain vaiheessa opettamaan, ellei sitten hallitus vesitä yritystä vetoamalla, ettei tuon ikäiselle voi....

Tässa maassa on kaksi sukupolvea nähty vapaan kasvatuksen tuloksia ja näitä näen työssäni päivittäin, kun kukaan ei ole koskaan sanonut, mikä on sopivaa ja mikä. Eletään kuin pellossa, kun viranomainen puuttuu käytökseen tai pikemminkin perseilyyn, niin ollaan sitten heti rasisteja, fasisteja ynnä muuta, vaikka tuskin kukaan näistä kullanmuruista / tosielämän sosiaalitapausten / whtetrash - vahingonlaukauksista edes tietää termien alkuperää, suu käy ja tuubaa tulee pihalle, mutta reputtaisivat varmaan 3. luokan kaikki kokeet yleissivistyksestä... Ja tällaisia meillä on sitten muutaman kymmenen vuoden kuluttua päättäjänä, - taidan itse siinä vaiheessa ottaa karvasmantelilta maistuvan kapselin, ettei moisten hirviöiden armoille tarvitse omassa fyysisessä sekä psyykkisessä heikkoudessa jäädä.
Kun kaikki on niin erinomaisia ja yksilöllisiä, "mä menen Aidolsiin, kun äiti ja mummu sanoi, että mä osaan laulaa" ja vingutaan kuin sikaa tapettasiin, mutta jos joku yrittää palauttaa reaalimaailman pariin, niin sika ja ennakkoluuloinen + mitä lie...
Ja tällaisia tosi-elämän "idoleja" me kaiketi joudumme jatkossa katsomaan, itse vain silloin tällöin tuon esiin, että jos itse armeijassa ryhmänjohtajana joutuisin moisten vässyköiden kanssa jonnekin tiukkaan paikkaan, niin toivon edessä olevan miinakentän, pari sivuilta ampuvaa kk:ta ja pari sniperiä sekä krh:n suora ampumasektort valmiiksi mitatuilla tuli-iskupaikoilla. Sinne nämä lähetän enemmän kuin mielläni ja taakse kääntyvälle ilmoitan, että nyt "v*ttu menet tai tulee rk:ta tai sivu-FN:ää (palveluspistooli) takaraivoon.... JA sitten taas herään päiväunestani ja totean, että voi v*ttu, olen edelleen Suomessa vuonna 2014 oikeudessa Mullqvistit ja Runnqvistit kävelevät, pahimmat tulevat jopa jutun jälkeen aukomaan päätään ja yrittäämään, että jos suuttuisi niin paljon, että sortuisi fyysiseen väkivaltaan, mutta onneksi edustan vain syyttäjänvirastoa, en ole tuolla edustajana sisällä...

Mielestäni olisi yhteiskunnan aika herätä, ei aina voi olla yksilön korostamista, kun yhteiset asiat jää hoitamatta ja etenkin oikeudessa nuoret kuvittelevat, että meillä on Jenkkilän meininki, pari harvaa kertaa kun olen käsittelyjä seurannut takarivissä niin olen jo kahdesti joutunt pyytämään herra puheenjohtajalta oikeutta poistua salista, kun en oikeasti enää ole pystynyt pitämään naurua kurissa, kun on käänteis-Darwinismin Helmet osoittamassa ihan vilpittömin silmin, että täysin pihalla olevaa kansalaista tässä pitäisi tuomita, jolla ei ole pienintäkään käryä, kuinka yhteiskunta toimii....



Kaksi Sitikkaa ja kaksi Pösöä, myös pari takatuupparivolvoa.
"Viherkommarit muuttavat Suomen yksityisautoilun pohjois-Koreaksi, ajattele, ketä äänestät"!
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 23:03 

Viestit: 236
Oletko jekkeri uskossasi noin luja - mitä Laasanen säätää sitä älköön kukaan kuolevainen kyseenalaistako!

Ymmärtääkseni olet nauttinut ihan yliopistosivistystä. Siinä valossa luulisi, että kritiikki ja aivoriihi ja ideat tuntuisivat sinusta virkistäviltä kuin lähdevesi kirkkaana juhannusaamuna aamukasteisella niityllä kiurujen liverrellessä.

Ihmettelen tapaasi "keskustella". Ensin annat jonkun ukaasin tai totuuden, jonka perustelet haluamallasi tavalla. Sitten case jatkuu niin, että ammut omilla totuuksillasi alas muiden asiaa laajentavat näkökulmat. No hyvä niin... mutta mihin oikein pyrit?


Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 10.03.2014 23:29 
Käyttäjän avatar

Viestit: 2749
Paikkakunta: Koria
citax kirjoitti:
Ymmärtäväinen isä kasvattaa pojasta vastuuntuntoisen Jumalaa pelkäävän ihmisen.

Minä en tunnusta muita jumalia, kuin Citroen. Enkä sitäkään pelkää. Mutta citax:n sanoja laajasti ja vapaasti tulkiten voinen todeta onnistuneeni kasvatuksessa: jälkikasvukin vannoo saman jumalan nimeen.


Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 00:38 
Käyttäjän avatar

Viestit: 2666
Peksi kirjoitti:
Oletko jekkeri uskossasi noin luja - mitä Laasanen säätää sitä älköön kukaan kuolevainen kyseenalaistako!

Ymmärtääkseni olet nauttinut ihan yliopistosivistystä. Siinä valossa luulisi, että kritiikki ja aivoriihi ja ideat tuntuisivat sinusta virkistäviltä kuin lähdevesi kirkkaana juhannusaamuna aamukasteisella niityllä kiurujen liverrellessä.

Ihmettelen tapaasi "keskustella". Ensin annat jonkun ukaasin tai totuuden, jonka perustelet haluamallasi tavalla. Sitten case jatkuu niin, että ammut omilla totuuksillasi alas muiden asiaa laajentavat näkökulmat. No hyvä niin... mutta mihin oikein pyrit?


Nautinnollinen kommentti. Kirjoittaisin mielellään pitkän vastauksen, mutta harvempi sitä jaksaisi lukea, siispä lyhyemmin:

Laasanen nyt on yksi harvoja selväsanaisia nuorten miesten lisääntymisoikeuden puolustajia suomessa, ja nojaa faktoihin ja tilastoihin, eikä "mutuun". Siksi häntä kannattaa lukea, vaikka ihan sosiaalipoliittisesta mielenkiinnosta, jos "lisääntymistarve" itsellä on jo vähentymään päin. Ulkomailta löytyy paljon suorempaa tekstiä ohjeineen, nuori mies saa enemmän irti Rooshv:n kirjoituksista jos sosioekonominen aspekti ei kiinnosta.

Tapani keskustella riippuu aiheesta, mutta yleisesti olet oikeilla jäljillä. Pyrin skolastiikan keinoin löytämään todemman version aiheesta kuin oma avaukseni. Kannustan versioita jotka tuntuvat tukevan ja laajentavan alkuperäistä aihetta, esimerkiksi Xanpoken kommentti oli kristallinkirkasta asiaa ja pääosin tuettavaa. Rakentava kritiikki on aina hyvästä, mutta eihän se tarkoita että sen kanssa pitäisi olla samaa mieltä. Kritiikki on arvokasta siitä riippumatta, miten minä sen vastaanotan, se laajentaa joka tapauksessa keskustelun perspektiiviä. Joka tapauksessa kritiikki tuntuu minusta virkistävältä kuin pasaatituulen raikas henkäys vuoristopuron juurella helteisen päivän jälkeen.

Aivoriihi on mielestäni yhtä turha keksintö kuin sotamiesneuvosto. Se että porukka osaisi jostain päättää paremmin kuin valistunut yksilö, on illuusio, vale. Valistunut tyrannia on aina parempi kuin demokratia, jos jotain pitää oikeasti saada aikaan. Lisäksi koska yksittäisiä "totuuksia" on aina monia eikä todellista "totuutta" tässä universumissa ole eikä voi olla olemassa kuin aikakvantin verran, kuvitelma että päästäisiin totuuteen porukalla on naivi. Paremminkin se porukan totuus aiheesta kuin aiheesta on laimentunut sekoitus liian monia sekavia ideoita, että siitä mitään käytännöllistä syntyisi. Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa!

Olen aina valmis laajentamaan ja muuttamaan omaa käsitystäni asioista, jos joku kykenee skolastiikan keinoin perustelemaan näkemyksensä riittävän vetoavasti.

Loppuun vielä mietittävää "kompromissien ystäville". Maailman tämän hetken käytetyimmän ohjelmointikielen, Javascriptin, ehkäpä tunnetuin guru Doug Crockford, pääsi vastaamaan kysymykseen miksi Javascriptissä on niin paljon huonoja, jopa vahingollisia ominaisuuksia. Doug vastasi jotakuinkin niin, että se johtui niistä lukemattomista kompromisseista jotka tehtiin näiden "keskitien edustajien" vaatimuksesta, tyyliin "voidaanhan tuokin ominaisuus sinne jättää, on makuasia käyttääkö sitä vai ei.". Doug totesi aivan selväsanaisesti sitten vapaasti suomennettuna, että:
"Jos jostain asiasta on kaksi vastakkaista mielipidettä, ja kuulette jonkun esittävän siihen sellaista kompromissia välille, kompromissin esittäjät ovat väärässä. Enemmän väärässä kuin kumpikaan noista vastakkaisista mielipiteistä. Aina."

Olen samaa mieltä Dougin kanssa. Miksi, siitä voisi kirjoittaa kirjankin.



Miehellä on elämässään yksi suuri valinta; harrastaako huonoja naisia vai huonoja autoja.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 08:36 
Käyttäjän avatar

Viestit: 1589
Paikkakunta: Lappeenranta
Les Excentriques kirjoitti:
Ja jos ihmisellä tai perheellä on enemmän kuin yksi auto tai siinä on useampi kuin kaksisylinterinen moottori, sitä kutsutaan julkeaksi pröystäilyksi, josta rangaistaan kivittämällä.

No mutta entäs sitten, kun ajaa sillä kaksisylinterisellä au.. Kulkimella, niin ainakin lähinaapurusto pitää ihan vajaana... :roll: Hankala löytää kultaista keskitietä tässä kohtaa.



C6 3.0 HDi ('09), C5 2.0 HDi Break ('05), CX 20 Pallas ('83)
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 08:42 
Käyttäjän avatar

Viestit: 7787
Paikkakunta: Eurajoki

Profiili WWW
xanpoke kirjoitti:
Jos ongelmana on naisensaanti Suomesta, nainen pitää hakea ulkomailta. Tarjontaa on yllin kyllin. Kunnon
miestä arvostavia tyttöjä, jotka on kasvatettu miellyttämään miestä henkisesti ja
fyysisesti.


Tästä tulikin mieleen tapaus kun olin muuttamassa siskoa ja edelliset asukkaat muuttivat samaan aikaan omia kamojaan pois.

Ukko oli nelikymppinen suomalainen mies, vaikutti todelliselta vässykältä ja nahjukselta, vaimo oli nuorempi thaimaalainen. Naisella oli lapsikin, en tiedä oliko yhteinen mutta yhteistä kieltä ei tuntunut olevan. Pitivät kuitenkin kuulemma mykkäkoulua keskenään muuttopäivänä kun oli koko järjestelystä tullut jotain skismaa. Ainut kommunikointi pariskunna välillä oli vaimon thainkielisen kiekumisen lisäksi miehen esittämä selkeästi artikuloitu äänekäs, kaino pyyntö "KEI-TÄT-KÖ KAH-VIA!?!" :D

Taisi olla just tyypillinen "ongelmana on naisensaanti Suomesta"-tapaus :D



-=Citroën - Yhtä mukava kuin hyvä nojatuoli. Mutta parempi ajaa.=-
-=C-Crosser 2.2HDi '07|C4 Cactus BlueHDi100 ETG '16=-
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppu
ViestiLähetetty: 11.03.2014 10:02 
Käyttäjän avatar

Viestit: 5854
Paikkakunta: Tuusula
Onneksi on tyttöjä vain mulla, niistä olen oppinut itse ällitystyttävän paljon ja vain positiivisesti. Avarakatsaisuus on parantunut isällä ainakin huomattavasti. Pojat ovat sellaisia laput silmillä kulkijoita ;-)
Parasta mitä isä voi opettaa lapsilleen on kyllä asenne ja itseluottamus. Siinä on hyvät rakennuspalikat elämälle sillä loput tekee jälkipolvi itse. Lapsethan on meillä vaan lainassa.



Honda Valkyrie F6C, Plymouth Fury Custom Suburban ja Pontiac Firebird Trans Am.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 14:02 
Käyttäjän avatar

Viestit: 1977
Paikkakunta: Espoo
Tätä ketjua lukiessa naurahdin monta kertaa :lol: Jos isä jotain voi opettaa niin rehellisyyden vaikkapa noiden Jekkerin analyysien muodossa! Kertoo asiat miten ne ovat, joten kyllä nekin lauseet jossain siellä takaraivossa jyskyttää, vaikkei vastaanottohetkellä mitään valoa tunnelissa näkyisi.

Olen viime vuosina hieman huolissani alkanut miettimään, että nämä nykyiset pissaliisadiivat skootterien ja mopoautojen kyydeissä eivät ehkä ansaitsekaan kunnollista Suomalaista miestä itselleen. Siispä isien on hyvä opettaa pojilleen globaalia herutusta, sillä tämähän on varsin helppoa nykyisenä some-aikakautena. Onkeen voi tarttua hyvinkin myötämielisiä kaunottaria köyhemmistä maista tarkoituksenaan nostaa elintasoaan ja statusta. Samalla geenipooli voi laajentua ja saadaan Suomeen entistä terveempiä lapsia ;)

Lisäys: huomasin vasta viestin lähetyksen jälkeen lukeneeni vasta ensimmäisen sivun, joten täällähän oli tämä tuontivaimo-asia jo esillä... :oops:



Berlingo 1.9D -04, Xantia V6 Break -00, Xantia 1.8 16v Exclusive Break -00, Xsara 1.6i -00, GS Pallas -77, 2cv6 AK??? -76, 2cv-Super -71, 2cv6 -77, Dyane Super -73, Dyane -68
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 16:20 

Viestit: 5776
Paikkakunta: Lahti
Välttämättä ei ole kauhea menetys jos jää elämässään ilman naista, kyllä moisesta otuksesta aika kauheita versioita on tullut nähtyä, onneksi ei ole pahemmista hirveästi omakohtaisia kokemuksia, mut onneksi suomessa on nykyisin paljon etnisiä ravintoloita että rumemmillekin riittää miehiä :lol:



Kunniajäsen ;) BX 1.9 GTi A -91 1/2 BX 1.6 GTi -91
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 21:09 

Viestit: 469
Kaipa naiset edelleenkin osaavat arvostaa enemmän monitaitoista miestä kuin kaiken aikansa tietokoneella pelaavaa, että kannattaa ohjata poika myös remonttihommiin. Ei niitä renttujakaan riitä ihan joka naiselle, joten monen on tyydyttävä ihan tavallisiin! Ja yleensä naisetkin viisastuvat vanhetessaan, ja alkavat arvostaa vähän järkevämpiäkin miehiä.


Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 21:54 
Käyttäjän avatar

Viestit: 2666
Säxä77 kirjoitti:
Kaipa naiset edelleenkin osaavat arvostaa enemmän monitaitoista miestä kuin kaiken aikansa tietokoneella pelaavaa, että kannattaa ohjata poika myös remonttihommiin. Ei niitä renttujakaan riitä ihan joka naiselle, joten monen on tyydyttävä ihan tavallisiin! Ja yleensä naisetkin viisastuvat vanhetessaan, ja alkavat arvostaa vähän järkevämpiäkin miehiä.


Kyllä niitä renttuja (pahoja poikia ja rock-muusikkoja) riittää joka naiselle - yksi renttu helposti hoitaa 10 naisen haaremia. Juuri tässä on se asian ydin: tämän päivän tyttö ja nuori nainen haluaa elää "vapaana" sinkkuna, panettaa itseään noilla alfa-miehillä kerran pari viikossa ja beetta jää täysin ilman mitään, kertakaikkiaan.



Miehellä on elämässään yksi suuri valinta; harrastaako huonoja naisia vai huonoja autoja.
Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 22:19 

Viestit: 509
Paikkakunta: NAKKILA
Nykyään moni nainen pysyy tietoisesti sinkkuna, eikä koskaan aiokaan hankkia
lapsia. Miksi hän ei nauttisi elämästä? Ei se naisenkaan panoseuran saanti aina
mene kuin Strömsöössä. Joskus pitää laskea rimaa kun oikein tekee mieli.
Sama tilanne ns. beettauroilla, rimaa alemmas. Ei niitä missinkauniita , älykkäitä
(mahdoton yhtälö) naisia kaikille riitä. Usein vaatimattoman näköisessä repussa
on hyvät eväät. Joskus kysyin tutulta vanhaltapiialta miksi hän ei ole mennyt avioon.
Vastaus oli nopea. Miksi olla vaivoiksi yhdelle, kun voi olla ilona niin monelle?


Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 22:27 

Viestit: 1219
Paikkakunta: Ulvila
Kyllä näitä "renttuja" ns: sovinistejakin näyttää riittävän. Särähtää ikävästi silmään tuollainen toistuva kauniimman sukupuolen herjaaminen. "panettaa itseään " ym lausumat. Ettei vaan olis kyseessä kaljuuntuneen isovatsaisen kaljaveikon vanhoilla päivillä suuressa naisen kaipuussaan kirjoittelemaa suurta elämän tuskaa. Naisen puute, se on pirullinen tauti, se kalvaa sisintä syöveriä rotan lailla. "mitä isät edellä sitä pojat perässä" taitaa sopia tähänkin keskusteluun kuin muna pimppiin. 8-)


Poissa
   
 
 Viestin otsikko: Re: Voiko isä opettaa pojalleen mitään, loppupelissä?
ViestiLähetetty: 11.03.2014 22:40 
Käyttäjän avatar

Viestit: 2666
idefix kirjoitti:
Kyllä näitä "renttuja" ns: sovinistejakin näyttää riittävän. Särähtää ikävästi silmään tuollainen toistuva kauniimman sukupuolen herjaaminen. "panettaa itseään " ym lausumat. Ettei vaan olis kyseessä kaljuuntuneen isovatsaisen kaljaveikon vanhoilla päivillä suuressa naisen kaipuussaan kirjoittelemaa suurta elämän tuskaa. Naisen puute, se on pirullinen tauti, se kalvaa sisintä syöveriä rotan lailla. "mitä isät edellä sitä pojat perässä" taitaa sopia tähänkin keskusteluun kuin muna pimppiin. 8-)


Odotinkin, ja tulihan se! Noo, ylläolevassa muuten kaikki oikein, mutta kun tuo kepin toimintakin alkaa näillä kilometreillä olla mitä on, niin omalta osalta nuo naisen puutteet ovat enemmänkin filosoofisia. Kun joskus saisi olla rauhassa, pikemminkin...



Miehellä on elämässään yksi suuri valinta; harrastaako huonoja naisia vai huonoja autoja.
Poissa
   
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
 Sivu 2/8 [ 183 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5 ... 8  Seuraava


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa


Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää: