Ei kai se muuta kuin "elää"?
Hyvä avaus ja toivottavasti pysyy lapasessa. Uskon että tällä porukalla totuus voi löytyäkkin ? Liittyy välillisesti sitikoihinkin sillä veikkaan että näitä juttuja mietitään keskimäärin vähemmän esim toyotapiireissä?

Välikommentti luentotauolla akateemisen vartin aikana:

Tämä tuntuu heti alkuunsa herättävän paljon keskustelua, ja uskonto(j)a vedetään mielellään mukaan kuvaan. Tuolla näyttää olevan toinen ketju noita uskontohöpinöitä varten, mielestäni olisi teiltä armollista ohjata teologia-asiat sinne!

Samaten näköjään mielellään hyökätään esittämääni alkuasetelmaa vastaan eikä malteta kuunnella perusteluita ja luentosarjan jatkoa. Aivan kuin Algebra I:n kurssilla ylioppilas lähtisi jankuttamaan professoria vastaan lukiomatematiikalla, ymmärtämättä edes pseudoäärellisen kunnan käsitettä.

Jos odottaisitte mihin tämä luontosarja johtaa ennen kaikenlaisen lörön laskemista tähän ketjuun? Voin vakuuttaa että minun sukuni miehillä on yksinkertainen periaate: Jos näen, niin uskon. Jos en näe, niin en usko. Osittain siksikin tässä suvussa vilisee emeritusprofessoreita ja yliopistojen rehtoreita kuin vilkkilän kissoja.

Ystävät! Pyydän kärsivällisyyttä ja malttia; jatkakaa luentosarjan seuraamista ja...

"All your questions will be answered soon"

Minulla on pieni aavistus mitä ehkä tuleman pitää. Jekkeri paljasti asiaa jossain toisessa ketjussa viime vuonna. En spoilaa jos sattuisin osumaan oikeaan.

...jatkuu:

Tämä ensimmäinen varsinainen luento käsittelee universumin makrorakennetta - tarkemmin sanottuna sitä, miltä se tällä hetkellä näyttää, ja mitä aikaisemmin siitä on pohdiskeltu. Ollaan siis vielä perusteissa jotka tulee tietää että myöhempi vuorisaarna ja ne luvatut mullistavat johtopäätökset käyvät ymmärrettäväksi, varsinaisiin revolutionäärisiin väitteisiin päästään noin kolmen luennon kuluessa.

Oletan klassisen, Newtonilaisen fysiikan kaikille tätä ketjua lukeville riittävän tutuksi, niin ettei siihen tarvi mennä.

Käsitellään tässä ensin alta pois tapaus suhteellisuusteoria ja Einstein, tämä 1900-luvun alun rockstara tämän päivän katsannossa. Todetaan heti alkuun, että herra Einstein oli humpuukimaakari ja muiden työn varastaja - oman aikansa Steve Jobs joka otti häikäilemättömästi kunnian muiden keksinnöistä ja "unohti" mainita lähteensä. Tämän päivän "14-sekunnin-keskittymiskyky" -ihmiset tarvivat tällaisia keulakuvia eikä ketään jaksa enää kiinnostaa taustojen tarkistelu. Einsteinin suhteellisuusteoria? Heh heh, se on karkea vale. Poincare ja Lorentz kehittivät ihan perusyhtälöitä myöten valmiiksi koko avaruudellisen suhteellisuuden käsitteen, mutta eivät koskaan välittäneet julkaista niitä fyysisinä teorioina koska: "Me yritimme - ja epäonnistuimme - todistaa niitä asioita jotka Einstein vain kylmästi oletti annetuiksi ilman todistusta. Einstein taas ei itse asiassa todistanut yhtään mitään todellista vaan koko hänen "suhteellisuusteoriansa" on yksi suuri kehäpäätelmä - ja ne kaavatkin on kopioitu meiltä". Näin siis Poincare ja Lorentz.

Suhteellisuusteorian todisteena maallikkojen piirissä pidetään sitä että atomipommi toimii, ja aika-avaruus näyttää taipuneen maapallon lähellä joidenkin mittausten perusteella. Toisaalta todisteita on paljon myös väärennetty ja liioiteltu: esimerkiksi ne kuusi atomikelloa jotka lähetettiin kuuhun ja takaisin suhteellisuusteorian ennustamaa aikadilaatiota todistamaan, niidenhän sanottiin sitten jälkikäteen näyttäneen just sitä Einsteinin aikaa. Tosiasiassa kaksi kelloa hajosi matkalla, kolme näytti jotain ihan muuta aikaa kuin tätä "aikadilaatioaikaa", mutta yksi oli riittävän lähellä sitä ennustettua Einsteinin aikaa että siitä saatiin uutinen - suhteellisuusteoria on totta! Voi voi tätä tyhmää kansaa, mitä kaikkea niille voi uskotella.

Joka tapauksessa itseni jälkeen eniten arvostamani keksijä Nikola Tesla totesi, että Einsteinin suhteellisuusteoria on täyttä hölynpölyä ja sisäisesti ristiriitainen eikä vastaa todellisia mikrotason havaintoja. Teslahan oli vakuuttunut että on olemassa eetteri, "active medium", jonka välillä partikkelit vuorottelevat ollen välillä todellisia (meidän mitattavissamme) ja välillä virtuaalisessa tilassa tuolla mediumissa. Maxwell itse oli samalla kannalla Teslan kanssa soveltaessaan quaternioita, noita mielenkiintoisia matemaattisia olioita, elektrodynamiikan ja magnetismin teoriassaan. Niin, ja Teslaa itseäänhän meillä on kiittäminen sellaisista pienistä käytännönläheisistä keksinnöistä kuin vaihtovirta, nykyaikainen sähkömoottori, nykyaikainen voimansiirtoverkko, langaton kauko-ohjaus, langaton vähähäviöinen sähkönsiirto, ja niin edelleen. Ai niin - ja Tesla muuten keksi radionkin! Ennen Marconia, sen näyttää jo patenttitietokantakin...(http://www.pbs.org/tesla/ll/ll_whoradio.html). Toistetaan siis, että Tesla oli kuolemaansa asti vakuuttunut että suhteellisuusteoria on hypoteettista roskaa tai suorastaan paskaa.

Sitten päästään näihin ongelmiin. Vaikka joissakin suppeissa referenssiympäristöissä suhteellisuusteoria näyttää mitattuna antavan oikeansuuntaisia tuloksia, se ei skaalaudu. Yleinen suhteellisuusteoria ei tunnu mitenkään menevän yhdelle ladulle kvanttimaailman kanssa, eli kvanttipainovoimateoriaa ei ole saatu kehitettyä. Samaten kun katsellaan riittävän kauas, tuntuu että fysiikan lait muuttuvat. Ilmeisin esimerkki on tuo Dark Matter ja Dark Energy, joita pitäisi olla koko universumi pullollaan jotta näkemämme sopisi yhteen Einsteinin suhteellisuusteorian kanssa. Jep, eli kun teoria ei täsmää, keksitään vaan mystisiä kosmisia vakioita ja uusia elementtejä niin kauan että täsmää, perkele! On ihan oma koulukuntansa rahoitettuja fyysikoita jotka ammatikseen yrittävät korjata suhteellisuusteoriaa keksimällä mitä mielikuvituksellisempia selityksiä noille pimeille massoille ja energioille. Dark Matteria ja Dark Energyähän ei ole kukaan pystynyt löytämään tai edes vakuuttavasti teoreettisesti perustelemaan.

Voidaan siis sanoa että suhteellisuusteoria on rikki sekä pienestä että isosta päästään. Se tavallaan muistuttaa Newtonilaista fysiikkaa siinä, että kaikki näyttää toimivan kivasti niin kauan kuin ei mennä liian lujaa, liian kauas tai liian lähelle... Mutta rikki mikä rikki.

Kvanttimekaniikka on omanlaisensa ongelmalapsi, mutta paljon kiinnostavampi kuin tuo hatusta vedetty suhteellisuusteoria. Ja nimenomaan kvanttimekaniikkaa yleisesti ja viimeaikaisia kvanttimekaniikasta löydettyjä "sisäänrakennettuja" matemaattisia malleja erikseen käsittelee luentosarjamme seuraava yleissivistävä osa.

Jatkuu...

Jekkeri kirjoitti: Toisaalta todisteita on paljon myös väärennetty ja liioiteltu: esimerkiksi ne kuusi atomikelloa jotka lähetettiin kuuhun ja takaisin suhteellisuusteorian ennustamaa aikadilaatiota todistamaan, niidenhän sanottiin sitten jälkikäteen näyttäneen just sitä Einsteinin aikaa. Tosiasiassa kaksi kelloa hajosi matkalla, kolme näytti jotain ihan muuta aikaa kuin tätä "aikadilaatioaikaa", mutta yksi oli riittävän lähellä sitä ennustettua Einsteinin aikaa että siitä saatiin uutinen - suhteellisuusteoria on totta! Voi voi tätä tyhmää kansaa, mitä kaikkea niille voi uskotella.

Kun todisteita on vääristelty, kuten yllä kerrot, niin mihin todisteisiin itse tällä hetkellä luotat? Ja miksi luotat niihin?

Olen vuosia sitten lukenut Hawkingin kirjan "ajan lyhyt historia".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajan_lyhyt_historia

Siinä Hawking esittelee käsityksiään maailmankaikkeuden rakenteista niin makro- kuin mikrotasollakin. Tähdentäen kuitenkin sitä, ettei hänenkään maailmankuvansa ole aukoton, tai virheetön. Miten suhtaudut Hawkingin teorioihin?

Ne hajosi kyllä vasta kuussa, natsit rikkoi ne

Tokihan Lorentzin muunnoskaavat olivat pitkään olleet tunnettuja eikä liikkeen suhteellisuudessa sinänsä ollut mitään mullistavaa. Se Einsteinin iso saavutus oli ottaa lähtökohdaksi valon nopeuden invarianssi ja sitten viedä päättelyketju "mitä kaikkea tästä seuraa" järkähtämättä loppuun asti. Vastaan tuli epäintuitiivisuuksia ja järjenvastaisuuksia, mutta yhtä kaikki jos lähtöoletuksiin uskoi, ne olivat sen loogista seurausta. Ja sitten vielä teorian kokeellinen validointi päälle. Tutki vaikka GPS-satelliittien toimintaa.

Ei siinä mistään kaavanpyörittelystä ollut kysymys, vaan päättelyketjun loppuun viemisestä ja tulosten konkreettisesta tulkinnasta.

Mutta vaikka teoria onkin validoitu, ei se tieteen viimeinen sana ole. Samalla lailla sen päälle voidaan täydentää kuin mitä Einstein täydensi Newtonia. Ei kumonnut.

Jaa vai liittyi ihan aiheeseen? En tainnut ymmärtää asiayhteyttä

Noh, toivotaan että pääsemme elämästä selvyyteen vielä kun henki pihisee. Olis kiva kun vihdoin joskus löytyisi selkeää elämää muualta kuin Maasta.
Tosin Esko Valtaoja on sanonut että pahimmillaan tai pikemmin parhaimmillaan evoluutio on niin pitkällä jossain että me olemme yhtä viisaita kuin jugurtti. Me näemme ja ymmärrämme jugurtin mutta se ei näe saati ymmärrä meitä.
Jossain voi evoluutio olla niin paljon meitä edellä että me olemme se jugurtti.

No niin, tästähän syntyy kivasti keskustelua näin välitunnilla. GPS-argumentti pompsahtaa pintaan aina kun näistä ruvetaan keskustelemaan. Kun tätä kaikkein tavallisinta suhteellisuusteorian teoreettista puolta tuntevien puolestapuhujien argumenttia tarkastellaan syvällisemmin ja ilman niitä kuuluisia vaaleanpunaisia silmälaseja, havaitaan kolme asiaa:

1) JOS GPS:n toiminta todella vaatisi aikadilaation huomioonottamista, myös monet liikkuvan eetterin teoriat (joita ja joiden jatkotutkimusta kannattivat sellaiset Einsteinia kertaluokkia kovemmat jätkät kuin Charles Émile Picard, Hendrik Lorentz, Oliver Lodge, Albert Abraham Michelson, Harry Bateman, Ebenezer Cunningham, Edmund Taylor Whittaker, Paul Painlevé) sopivat hyvin yhteen aikadilaation kanssa.

2) GPS:n toiminta EI vaadi aikadilaation huomioonottamista. Tästä on ihan mythbusters-tyyppisiä artikkeleitakin, mutta Rmattila voi aloittaa tutustumisen vaikka tästä: http://www.alternativephysics.org/book/GPSmythology.htm ja jos kovempi tavara kiinnostaa, sivu 43 tästä: http://www.navcen.uscg.gov/pubs/gps/sigspec/gpssps1.pdf

3) Kun itse erityistä suhteellisuusteoriaa tutkitaan tarkasti ja loogisesti, tullaan syihin miksi Poincare ja Lorentz jättivät tekemättä ne (suurella todennäköisyydellä väärät) ennakko-oletukset jotka Einstein kieltään näyttäen "päätti todeksi". Lyhyesti summattuna, suhteellisuusteoria johtaa tilanteisiin jossa esimerkiksi esineiden teorian ennustama mitattava venyminen on sekä todellista (fyysistä) että ei ole todellista (fyysistä). Samaan aikaan. Siellä on sellaisia logiikan kukkasia ja ristiriitoja, että jokainen joka tutustuu aiheeseen ajan kanssa, huomaa että intuitiivisesti ajatellen koko teoria on täynnä ristiriitoja ja epäjohdonmukaisuuksia. Tässä ihan hyvä esimerkki tuollaisista (olen jo kauan sitten tarkistanut että esitetyt kaavat on johdettu oikein): http://physics.semantrium.com/relativity.html

Välituntikeskustelun loppuun vielä yleinen kommentti universumia kuvaavista teorioista. Kun asiaa tutkitaan pyrkien selittämään miksi havaitsemamme universumi toimii kuten toimii, niin teorian nimenomaan kumoaa yksikin todennettu ja riippumattomasti toistettu havainto joka ei sovi teoriaan. Ei todellakaan niin päin, että kun jossain kokeissa teoria näyttää todelta, niin se on totta! Tämä koskee niin Newtonilaista fysiikkaa (joka kumoutuu helposti tehtävillä korkeiden liikenopeuksien ja energioiden havainnoilla) ja Einsteinin Lorentzilta ja Poincarelta varastamia teorioita joiden alkuoletukset on "päätetty" Einsteinin taholta ja sitten lisäilty kosmisia vakioita jotta tunkki pysyisi edes jotenkin kasassa. Mitkä kokeet ja seikat sitten todistavat suhteellisuusteoriaa - sekä erikoista että yleistä - vastaan? Yllä on jotain jo mainittukin, mutta tästä lisää purtavaa: http://worldnpa.org/wp-content/uploads/ ... uction.pdf

No miksi näistä ei sitten tiedeyhteisö kohise? Miksi ei ole helvetinmoista sakkia fyysikkoja ja matemaatikkoja yrittämässä esimerkiksi jatkaa eetteriteorioiden loppuunkehittämistä tai muita korvaavia, parempia teorioita? Miksi lähes kaikki teoriat yritetään rakentaa nykyisen suhteellisuusteorian päälle, torta pa torta?

Lyhyt vinkki: kokeileppa moneenko tutkimushankkeeseesi saat rahaa (ja saatko foliohatun päähän) kun menet korruptoituneessa ja jämähtäneessä apuraha-tiedeyhteisössä sanomaan että kehität nyt teoriaa (tai kokeita) jotka nimenomaisesti todistavat vääräksi suhteellisuusteorian, varsinkin kun kaikki apurahoista päättävät proffat ovat ikänsä uskoneet - nimenomaan uskoneet - suhteellisuusteorioihin ja ehkäpä tehneet omat väitöskirjansakin niitä sivuten...

Onneksi tämän luentosarjan jatkon kannalta ei ole suurta merkitystä sillä haluaako uskoa valehtelija-rockstar-kielennäyttäjä-Einteinin suhteellisuusteoriaan vai ei - vai pitäytyykö nuivana epäilijänä joka ei uskosta välitä, vaan siitä miten havainnot sopivat teorioihin.

Cikatille vastaan, että nämä alkuosan luennoissa kerrottavat pohjatiedot ovat valitettavasti tarpeellisia, että voidaan sitten aikanaan keskustella loppuluentojen johtopäätöksistä oikeilla ja yhteisesti ymmärretyillä termeille. Suosittelen luonnollisesti kaikkia kiinnostuneita tutustumaan väitteideni ja yleistyksieni takana oleviin teorioihin ja kokeisiin mahdollisimman tarkasti, kyllä niistä löytyy kirjallisuutta kun viitsii vaan kaivaa ja syventyä. Mutta tämän luentosarjan tarkoituksena on nimenomaan kansanomaistaa ja selittää ymmärrettävällä tavalla miltä Elämän Tarkoitus nyt näyttää - ja miksi se näyttäisi olevan olemassa, nyt yhtäkkiä satojen vuosien filosofisten hamuilujen ja "ei sillä mitään tarkoitusta ole" -luovutusten jälkeen; nimittäin viimeisten havaintojen valossa...

Tauon jälkeen kvanttimekaniikkaa!

Tuossa alternativephysicsin jutussa todetaan (ihan oikein) että käyntinopeuskorjauksen tekemättä jättäminen ei aiheuttaisi virhettä triangulaatioon, mutta jätetään (ihan väärin) ottamatta huomioon, että siitä aiheutuisi virhe triangulaation lähtöpisteinä käytettyihin satelliittien sijaintitietoihin. Ja tietenkään sitä tarvittavaa korjausta ei ole teoreettisesti laskettu suhteellisuusteoriasta, vaan vertaamalla satelliittien kelloja maan pinnalla oleviin kelloihin ja ruuvaamalla tarvittava määrä.

Jos nuo liikkeet tuossa teoriassa ovat suhteellista ja leijuvat missä lie etterissä, niin mistä ne kellot ja aikadillataatio tietää miten päin toimia? Mistä tietää ettei asia ole päinvastoin eli sateliitit olisivatkin paikoillaan ja maa ja siellä oleva vastaanotin pyörisi sateliittien verhojen sisällä em nopeudella? Silloinhan maassa olevan kellon pitäisi hidastua?

Tilanne ei ole symmetrinen, koska satelliitteihin kohdistuu jatkuva kiihdyttävä voima niiden kiertäessä maapalloa. Vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksosparadoksi .

Jatketaans tätä aatelmaa vähän eteenpäin. Jossain voi evoluutio olla kehittynyt liian pitkälle. Ei olisikaan mikään ihme, jos täältä, Tellukselta tultaisiin hakemaan vähän jugurttia sekaan.

No mitenkäs siinä tilanteessa että käyn kiertämässä jonkin lähitäden sellaisella nopeusprofiililla jotta olen vaikka 30 vuotta maan aikaan nähden nuorempi palatessani. Jos kiihtyvyys on se juttu, niin syntyykö se kaikki ikäero niiden kiihdytysten ja hidastusten aikana? Tasaisella meno- tai paluuvauhdillahan ei olisi väliä kumpi liikkuu?

Kerropas onko tuosta Poincaren tai Lorentzin"lainauksesta" jotain todisteita löydettävissä?

Kun löytyy Lorentzin suuhun laitettuna tuollainenkin (ja paikka+aikakin mainitaan)

Lorentzin muunnosten perustaa teorialle ei kiistetä.

Ilmeisesti puhut myös vain pelkästä erikoisesta/suppeasta suhteellisuusteoriasta? Yleisestä suhteellisuusteoriasta Hilbert sai teorian valmiiksi 5 päivää ennen Einsteinia, paperin julkaisu vei sitten kovin pitkään. (Eikä kannata unohtaa suomalaista Gunnar Nordströmiä, vaikka kehittikikin ennen Einsteinia kilpailevaa painovoimateoriaa, vaikutti kuitenkin ja Einnstein opettikin Gunnarin teorioita)

Tuolla on aika monelta kantilta pohdittu mitä ja kuka keksi suhteellisuusteorioissa. Kukaan tuolla mainituista ei ollut ihan turha suunpieksijä tai muiden töiden varastaja, tiedettä ei vaan voi tehdä nollasta alken, perustamatta muiden tekemiin, vaikkapa matematiikan teoriaan liittyviin töihin ja Poincarekin pohjautui Lorentzin työhön:
en.wikipedia.org/wiki/Relativity_priority_dispute

Tieteellistä teoriaa ei voi todistaa oikeaksi (kuin tietysti testata sen osoittamia hypoteeseja) teoriat kun usein korvautuvat tai täydentyvät paremmilla ja tarkemmilla. Paljon helpompi on todistaa joku teoria vääräksi tietyssä tilanteessa.

Tuolla sivustolla tuota kaksosparadoksia on auottu useamman esimerkin voimin: http://www.einsteins-theory-of-relativi ... ution.html

...jatkuu:

No niin, nyt kun suhteellisuusteoria-uskovaiset ja Einstein-fanit saivat pahimmat paineensa purettua, jatketaanpas luentosarjaa syventymällä hieman kvanttimekaniikkaan.

Mitä on kvanttimekaniikka, ja miksi siitä pitää puhua ennen kuin päästään elämän syntyyn - ja elämän tarkoitukseen tämänhetkisen tiedon valossa?

Kvanttimekaniikka on tieteenala joka käsittelee niin pienen mittakaavan asioita, etteivät klassisen fysiikan, elektrodynamiikan eivätkä suhteellisuusteoriankaan "lait" eli ennusteet tunnu pätevän sen paremmin kuin mustalaiseukon korteista povaaminen.

"Kvantti" -etuliitteellä ensinnäkin viitataan siihen, että kvanttimaailmassa asioilla tuntuu olevan diskreetit arvot jotka voivat liikkua vain pykälä kerrallaan - ikään kuin kokonaisnumeroina joiden välisiä reaalilukuja ("pilkkulukuja") ei sallita. Kaikki luonnonvakiot ja jopa koettu aikakin tuntuvat olevan kvantittuneita kun katsotaan tarpeeksi tarkasti - ne liikkuvat ja siirtyvät pykälä kerrallaan. Esimerkki: elektronin energia voi saada vain tiettyjä, erillisiä arvoja, eikä mitään niiden välistä - tältä näyttää mittausten mukaan.

Tämä tuntuu olevan järjen- ja intuition vastaista. Miksi luonto, joka näyttää meistä olevan luonteeltaan jatkuva, olisi "pykälittäin" etenevä ja toimiva? Eihän siinä ole mitään intuitiivista tolkkua?

Tähän väliin todettakoon, että monet kuuluisatkin fyysikot ovat selitelleet intuition vastaisia näkemyksiään ja teorioitaan kvanttimekaniikasta yksinkertaisesti luovuttamalla ja toteamalla, että "ei sitä voikaan intuitiivisesti ymmärtää, luonto vaan toimii näin, luonto ei toimi intuition mukaan.". Tämähän on nimenomaan luovutusta - kun järki ja oma intuitio loppuu, ruvetaan väittämään ettei näitä ilmiöitä voi kukaan ymmärtää, ja siksi oma ei-intuitiivinen teoria voi olla tottakin... ihan uskontojen tyyliin, että jumalaa ei tarvi ymmärtää, pitää vaan uskoa... ei, ei näin. Me emme luovuta, vaan lähdemme siitä että ihminen voi ymmärtää myös intuitiivisesti luonnon perustoimintaa, jos tietämys on tarpeeksi laajaa ja korkeatasoista. Muutenhan päästään tähän klassiseen "jos olisi jos niin setä olis täti ja lehmät lentäisivät". Mutta tässä luentosarjassa lehmät eivät lennä.

Niin, välihuomautuksen jälkeen päästään niihin varsinaisiin kummallisuuksiin: dualismiin, havainnoijan vaikutukseen ja lomittumiseen. Aivan, nämä termit eivät kerro mitään. Ne ovat fyysikoiden keksimiä nimiä asioille, joita eivät intuitiivisesti ymmärrä.

Dualismi kuvaa sitä näennäistä ilmiötä, että (yksikin) hiukkanen voi olla samaan aikaan aaltoliikettä (einsteinin mukaan tyhjässä avaruudessa, heh heh, mikäs siellä aaltoilee sitten jos se tyhjä on...) ja fyysinen hiukkanen. Mittaus- ja tarkastelutavasta riippuen sama hiukkanen voi siis olla kumpaa tahansa.

Havainnoijan vaikutus taas on se, että (yksittäisenkin) hiukkasen käytös muuttuu radikaalisti kun sitä tarkkaillaan. Aivan kuin yksittäinen elektronikin jostakin "tietäisi" että sitä kurkattiin, ja muuttaisi sen mukaan käytöstään. Tästä näyttää seuraavan esimerkiksi intuitiivisesti hullu ajatusleikki Schroedingerin kissasta, josta kaikki lienevät kuulleet. Kissa laatikossa on samaan aikaan sekä elävä että kuollut, kunnes laatikko avataan ja kissan tila "määrittyy". Havainnoijan vaikutuksesta pitäisi kirjoittaa pitkään ja allegorisesti, joten katsokaa tähän väliin tämä erittäin havainnollinen ja todenperäinen lyhyt video asiasta:

https://www.youtube.com/watch?v=fwXQjRBLwsQ

Lomittuminen eli quantum entanglement. Kuten myöhemmin havaitaan, tämä on läheisessä suhteessa havainnoijan vaikutukseen, yllättäen. Mutta tämän päivän "MacDonalds-yleistieteessä" tällä termillä selitellään sitä kvanttimaailmassa fyysikkojen selittämänä äärettömän epäintuitiivista todennettua faktaa, että kaksi toisistaan fyysisesti kaukana olevaa hiukkasta voivat vaikuttaa toistensa tiloihin. Siis kun toista käpistellään tietyllä tavalla, myös toinen - se kaukana oleva "lomittunut" hiukkanen - muuttuu sen seurauksena. Tämä monien ihannoima Einstein kutsui tätä ilmiötä nimellä "spukhafte Fernwirkung" eli "spooky action at a distance.", suomeksi kummitustoimintaa matkan päästä. Siinäpä taas hieno ja intuitiivinen tieteellinen selitys taas Einsteiniltä, juu. Joka tapauksessa tämä merkillinen ilmiö näyttää olevan kvanttimaailman ominaisuus, monien vakuuttavasti vahvistettujen kokeiden perusteella.

No kuka helkkari tuohon ottaa tolkkua jos kerran asiat ovat noin epäintuitiivisia, ja fyysikotkin myöntävät että intuitio loppuu näitä pohtiessa?

Vastaus tulee yllättävältä taholta.

On selvinnyt, ettei fyysikoilla (eikä edes matemaatikoilla) ole ollut edellytyksiä ymmärtää hiukkaisten leikkisää käytöstä eikä varsinkaan tehdä johtopäätöksiä omista mittauksistaan - koska kokemus vastaavista ilmiöistä ja patterneista (käytösmalleista) on puuttunut.

Niin, kuka tuosta suosta ottaa tolkkua, ja voi pistää asiat raiteilleen niin että intuitio pääsee taas kärryille?

Niin, Kuka?

Vastaus:

SOFTAMIEHET, OHJELMOIJAT, NEROKKAAT KOODARIT.

Mitäh? Miksi? Menikö jekkeri nyt sekaisin, hurahti omiin teorioihinsa?

Luentosarjan seuraava osa: Kvanttitietokone ja sen ennustettu toimintalogiikka

...jatkuu

Katselinpa itsekin tuossa hieman aihetta liipaten dokkarin LHC:stä, miten Higgsin bosoni lopulta löydettiin ja nyt 2015 olisi tarkoitus lähteä super-symmetrian perään 2x suuremmilla törmäysenergioilla kun LHC:n päivitys valmistuu. Voit itsekin katsoa tuon osoitteessa http://www.tubeplus.me/player/2155292/N ... g_Machine/ mutta varoituksen sana, kyseinen site puskee aika paljon erilaista paska-popuppia haitakkeineen yms. mutta suojaukset kun on kunnossa ja sulkee ne vain pois niin video on ihan laadukasta katsottavaa

Schrödingerin kissa on autoissa konehuoneessa. Jo noin 20 vuotta.

Palataan vielä Einsteiniin...


Kumoaako tuo Einsteinin teorian Nopeus/Gravitaatio-aikadilaation:
- Ei, kyse on vain heikosta luetun ymmärtämisestä, GPS;n suhteellisuusteorian mukaisen aikadilaatin korjaus on esitetty sivulla 18 ja sivulla 43 on mainittu että jaksollista korjausta ei tehdä (ilmeisesti elliptisen radan aiheuttamaa, yhden kierroksen aikana tapahtuvaa syklistä vaihtelua ei korjata kun virhe alle 25 m (Entäs GPS sotilas ja maanmittaussovelluksissa?))

Onko ollut mahdotonta mitata aikadilaatiota luotettavasti atomikelloilla ja kellot rikkoutuneet rakettilennoilla:
- Ei, nykyään atomikellojen tarkkuuden kehittyessä gravitaation aiheuttamaa muutosta on onnistuttu mittaamaan alle metrin muutoksella kellojen korkeudessa, nopeus-aikadilaation suhteen oli ainakin joskus (2010) ennätys 10 m/s eli alle 40 km/h nopeudessa

- Jo -70 luvulla tarkkuus riitti lehtokoneissakin tehtäviin atomikellokokeisiin: http://en.wikipedia.org/wiki/Hafele%E2% ... experiment ja tuota on toistettukin tällä vuosituhannella

Jos uskoo väitteitä että suhteellisuusteorian mukaisia korjauksia ei käytetä ollenkaan satelliittinavigoinnissa niin kannattaa vertailla myös muiden maiden systeemejä, googleen vaikka:
Time Dilation GPS Galileo GLONASS Bei dou
(Galileo tosin suunniteltiin ensin toimimaan ilman (tai korjaukset olisi jätetty vastaanottimen päähän), mutta sittemmin otettiin vastaava korjaus kuin GPS)

Gps:n toiminta ei edelleenkään todista suhteellisuusteoriaa oikeaksi, eikä edes vaadi sitä toimiakseen. Ainoa asia mitä se vaatii on että satelliittien kellot ovat keskinäisessä synkassa ja satelliittien kulloinenkin sijainti tiedetään. Esimerkiksi liikkuvan eetterin teoriat ennustavat täsmälleen samankaltaisia aikadilaatioefektejä. Mutta niitä ei ole kehitetty sataan vuoteen. Lisäksi niiden satelliittien kellot tosiasiassa synkataan ja tahditetaan maasta käsin tietyin väliajoin, eikä todellakaan luoteta vaan lorenzin kaavoihin.

En suinkaan ole tässä ketjussa kiistämässä aikadilaation kaltaisten efektien olemassaoloa. Sen sijaan kyllä tulen tarkastelemaan millaisella teorialla ne parhaiten selittää ilman paradokseja.

Tässä vaiheessa tärkeää on vain tietää, että vaikka suhteellisuusteoria tuntuu sopivan tiettyihin havaintoihin, se on täynnä periaatteellisia ongelmia kuten astronominen vakio, selvät loogiset paradoksit sekä se ei tunnu sopivan liian moniin mikro- ja makrotason havaintoihin.

Se on tietysti ihan eri kysymys että kuinka monet ihmiset kaiken kaikkiaan koko maailmassa ovat todellakin itse mitanneet aikadilaation luotettavasti, ja kuinka korruptoimatonta se data on.

Mutta nämä ovat aivan sivujuonteita tässä keskustelussa. Jos tuntuu kivalta uskoa että suhteellisuusteoria selittää universumimme hyvin ja ne loogiset paradoksit eivät häiritse, niin siitä vaan. Tämä on vain tällaista välituntilöpinää, kohta päästään varsinaiseen asiaan.

Samaa mieltä osittain, kuten totesin jo aiemmin, teoriaa ei voi esimerkein todistaa oikeaksi, mutta vääräksi voisi. Vaikkapa suomalaisen Gunnarin hieno painovoimateoria hylättiin siksi, että se ennusti että valo ei taivu painovoimakentässä ja havainnoissa todettiin taipuma.

Mielestäni kuitenkin yritit edellä väittää ettei aikadilaatiota ole ollenkaan olemassa tai ainakaan se ei ole Einsteinin kaavojen mukainen?

Mutta ainakin siis GPS:n suunnitteluspekseissä on otettu huomioon sekä suppean (nopeus), että yleisen suhteellisuusteorian (gravitaatio) mukainen kerroin ja korjattu satelliitissä olevien kellojen perusnopeutta hitaammaksi kuin maa-asemien kellot, ja tämä korjaus sopii Einsteinin teoriaan, eli kello käykin radallaan paremmin synkassa maa-asemien kanssa. Voisi toki varmaan täsmätä moneen muuhunkin teoriaan, odotan mielenkiinnolla, josko olisi parempi tai laajemmalle sovellusalueelle sopiva teoria tarjolla (Tai kauan kaivattu "Kaiken teoria").

(laitoin edellä sivunumeron väärin, dokumentin sivunumeroilla se on tietysti sivu 13 (pdf:n 18. sivu.))

Galileossakin kellon käyntinopeuden korjaus tehtiin vain siksi ettei tarvitse varata niin paljon bittejä välittämään korjaustermejä, kun kello ryömii, eli korjauksen voisi tehdä monellakin tavalla, Sen korjauksen tarpeellisuudesta voi myös kiistellä erikseen.

NNäemmä myös tuon yleisen suhteellisuusteorian ennustaman (gravitaation) muutoksen mittausennätys on jo niinkin alhainen kuin 33 cm korkeuden muutos, mutta varmaan jenkit vaan huijaa? http://tf.boulder.nist.gov/general/pdf/2447.pdf sivu 1632

Niinhän se homma etenee että ensin tehdään havainto, sitten sille matemaattinen malli, jolla voidaan edelleen ennustaa se seuraava steppi, joka sitten etsitään ja kierros alkaa alusta. Näinhän se Higgsin bosonikin löytyi, standardimallissa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiukkasfys ... dardimalli) oli vikaa ja mr. Higgsin poppoo kehitti matemaattisen mallin, nimesi hiukkasen, kehtti sille teorian ja LHC sen sitten todisti olevan olemassa ja näin standardimalliin tehtiin korjaus. Looppi alkaa alusta ja nyt ollaan supersymmetrian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Supersymmetria) perässä

Poikkeuksellisesti kommentoin vielä, vaikka se näyttää johtavan pitkään jankutukseen teemasta joka ei ole ketjun jatkon kannalta olennainen. Joka tapauksessa varsikin olli_o on malttanut kirjoittaa niin perusteellisesti uskostaan, että se ansaitsee vastauksen.

olli_o:
"Mielestäni kuitenkin yritit edellä väittää ettei aikadilaatiota ole ollenkaan olemassa tai ainakaan se ei ole Einsteinin kaavojen mukainen?"

Missään tapauksessa en ole väittänyt että aikadilaatiota (tarkemmin sanottuna havaitun ajan "kulun" muutosta ja havaitun ajan paikkariippuvuutta ) ei olisi olemassa. Myöhemmin käy selväksi miksi se jossain muodossa varmasti ON olemassa, mutta ei suinkaan Einsteinin "keksimistä" syistä.

Sitä että aikadilaatio ei ole Einsteinin nimiin leimatun teorian kaavojen mukainen minun ei tarvitse väittää. Se on jo vakuuttavasti näytetty toteen ajan kvantittumisen myötä. Tarpeeksi pienissä (kvanttiskaalan) aikayksiköissä ja suureissa suhteellisuusteorioiden virhe suurenee koko ajan päätyen lopulta tuolle mustalaiseukon korteista ennustus -tasolle. Se on selvää koska jatkuva funktio ei voi sopia diskreetteihin havaintoihin noiden diskreettien tilojen "välissä". Tämä yhteensopimattomuus ei ole minun keksintöni vaan tästä on kirjoitettu paljonkin, esim:

http://newt.phys.unsw.edu.au/einsteinli ... Planck.htm

Korostan vielä kerran että kuten myöhemmissä luentosarjan osissa havaitaan, tämä "missä suhteellisuusteoria sopii havaintoihin ja missä ei" -keskustelu on päämäärämme kannalta aivan sivuseikka. Siksi pyydän nyt antamaan rauhan luentosarjan jatkolle jonka aihepiiri on jo kaukana suhteellisuusteoriasta, kvanttimekaniikan lyhyt kansanomaistuskin jo käsiteltiin.

HiTecillä totean, että Supersymmetriateoria on yritys selittää fyysikoiden (vajavaiseen) järkeen vetoavalla teorialla tiettyjä havaintoja ja harsia kasaan tämän päivän rikkonaista fysiikkamallia. Mutta softamiehet ovat monella tapaa jo pidemmällä - seuraa luentosarjan jatkoa.

Ei tarvitse harhautua kvanttitasolle, eipä kvanttikenttäteoriatkaan gravitaatiota tunne, eli kaiken kattavia tai edes kolmea vuorovaikutusta yhdistävää kunnollista hyvää suurta yhtenäisteoriaa ei ole vielänäkynyt muiltakaan. Eli minäkään en yritä väittää uhteellisuusteoriaa "kaiken teoriaksi" tai "suureksi yhtenäisteoriaksi" .

Mutta Einsteinin teorian mukaisesti korjattu GPS:n atomikello käy kuitenkin aika tarkasti oikein - tätä on aika moni (amatöörikin) myös testannut käytännössä (GPS:n signaali on halvin keino jotenkin päästä kiinni tarkkaan primääritaajuuslähteeseen, jos ei asu vaikka MIKESin lähellä)

http://en.wikipedia.org/wiki/Error_anal ... Relativity

GPS ja muut satelliittinavigoinnit ja niiden suhteellisuusteorian mukaiset korjaukset:
http://hrcak.srce.hr/file/143530

Eli onko joku noista laskuista tehty väärin, tai onko GPS:n speksit valetta, vai sopiiko kuitenkin käytäntö teoriaan ja jekkerin väite onkin vain kevyt heitto ilman perustetta? Suppea suhteellisuusteoria lienee yksi testatuimmista teorioista fysiikassa.

No jos se suhteellisuusteoria onkin sivuseikka - silti jos yrittää selittää ja perustella jotain jota sanoo teoriaksi, niin tyhjät, turhat ja valheelliset väitteet ei oikein edesauta että joku ottaisi teorian edes hieman tosissaan. Toisaalta ehkä tiedeyhteisö ei muutenkaan ota kauhean tosissaan jos ei ole mitään julkaisuja alalta, yliopistoajoistakin parikymmentä vuotta aikaa ja teoreettisen fysiikan kurssitkaan ei illoin ihan kauhean hyvin mennyt...

Jännää silti odottaa vaikkapa vastaavia laskelmia jekkerin teorian pohjalta - mutta onko kyse edes omasta kehitelmästä vai vaan jostain kiertelevästä huuhaa-teoriasta, jota perustellaan kevyellä nettihörhötyksellä ja sitten ollaan niin paljon viisaampia kuinkaiken maailman einsteinit? Einsteinin teoriat toki alkaa ollakin jo pitkään eläneitä ja parempia on yritettykin, eikä voi väittää etteikö niiden kumoamista olisi kovin yritetty reilun sadan vuoden aikana, mutta sitä ja parempia teorioita odotellessa....