Eikös nuo tuotot ole yleensä normaalipaisena laskettuja lukuja? Eli ei esimerkiksi skaalattu paineen ja ilman kokoonpuristumisen mukaan?

Eli painetuotto kertoo lähinnä vain pumpun häviöt, esimerkiksi 30 % vähemmän 6 barilla kuin vapaana (eikä mitään hajua mitä lienee)

(muutenhan paineilmaa tulee suorassa suhteessa vähemmän, jos puristetaan 9 bar (ylipainetta) eli kymmenkertaiseksi oaine, niin litravirta paineisena on vain kymmenesosa (jos lämmöt, häviöt ja muut unohtaa)

alkakaas herrat kysellä tietokoneaikaa vaikka otaniemen superkoneelta . alkaa mennä nuo jutut enemmänkin tuonne tieteelliselle puolelle .
itelle riittää kun kompuran tuotto ylittää vaikkapa pulttikoneen ( sen ison ) ja paineilmaräikän ( sen isomman ) täystehoiseen käyttämiseen.
silloin se riittää pienemmillekkin kaluille ............

imutuottoa ja pulttipyssyn kulutusta ei silti kannata vertailla edes supertietokoneella!

Eli vertailukelpoinen luku on painetuotto/vastapainetuotto/...

Jos ei sitä lukua kerrota niin käyttäisin painetuotolle ainakin kerrointa 1,5 (voi olla hyvin 1,6...1,8 tai jotain muutakin, eikä sitä edes voi mistään oikeastaan laskea, ellei ole kompressorin täydellisiä rakennetietoja)

eli jos tarvitsee 200 l/min, niin saisi olla 350...400 l/min imutuotto/vapaasti/... (eli mieluummin vielä reilusti varaakin myyjien "kaunistelun" varalle)

(Imutuotto on kompressoreissa ilmoitettu vain siksi, että se näyttäisi isommalta kompressorilta, oikeissa liikkeissä on yleensä myös ilmoitettu vastapainetuotto ja kerrottu myös millä paineilla.

Bilteman suht saman oloisen ja tehoisen kuin edella linkitetty motonetin (V2 kompura, mutuotto 356 l/min) tiedoissa puhutaan hieman Biltemasuomennoksilla, mutta siellä kerroin on kai yli kaksikin:
"Vapaasti tuotettava ilmamäärä, 6 baaria: 195 l/min
Sylinterien läpi virtaava ilmamäärä: 412 l/min"

Nuo saattaisi olla siis painetuotto ja imutuotto, mutta kukas niistä tietää...

Noniin, tuota ajoin takaa.

Pointti oli se, että minkä verran sitä imutuottoa pitäisi oikeasti olla jos esim. pulttipyssyn max käyttöpaine on 5bar ja ilmankulutus 180l/min, jotta siitä saadaan täysi teho irti.

Eli kuten koke viisasteli, sen tuoton on riitettävä täystehoiseen käyttämiseen, mutta mitenkäs sen kompuran tarpeen sitten arvioisi jotta se täysi teho olisi ihan oikeasti käytössä...

Ei sen kompuratuoton tarvii olla yli mitä pyssy kuluttaa. Harvoin edes pystyt käyttämään pyssyä 100% käyttöasteella, vois kuvitella että kovassakin käytössä käyttösuhde on vain 75% hetkellisesti.
Pyssyn muodostamaan voimaan vaikuttaa eniten ne letkuliittimet, monet halpisliittimet on niin pienellä reiällä että paineet tippuu. Seuraavaksi tietty se letku. Ja sitten ne kompurassa kiinni olevat paineensäätimet on usein ihan kuraa, jos siihen säädät sen pyssyn suosituksen mukaisen 5 bar niin kulutuksessa sieltä ei tule juuri mitään läpi.

Eli ykkösasia on kunnon kone, kuluttaa vähän ilmaa ja voimaa riittää. Seuraavaksi kunnon letku ja sitten viimeiseksi se kompuran suuri koko.
Mulla on 15 vuotta vanha bilteman suurin valovirtakone käytössä 25 litran säiliöllä ja olisko ollu 240litran imutuotolla uutena(?) (kun se ei oo menny rikki).

Ja tuon mullerin pyssyn kanssa ei pienimpiäkään ongelmia esim. kansipulttien aukaisussa siihen tahtiin mitä niitä sieltä saa avattua. Tietty on välillä pultteja mitkä ei meinaa aueta sitten millään ja kompuran tuotto on loppunut kesken. Siinä vaiheessa haen jo pitkää väännintä...

Vanhoilla pyssyillä ongelma oli isompi, kun ilmaa kului ja mitään ei tapahtunut.

Paineen nostaminen 1bar -> 6bar vaatii kaasumäärän kuusinkertaistamisen, olettaen että lämpötila ei muutu ja systeemi on suljettu (Boylen laki). Siltä pohjalta paineen kuusinkertaistaminen ilmamäärä tuplaamalla on aika markkinointihenkinen lupaus. Ehkä ilman lämmittäminen vaikuttaa noin paljon...

K-a-r-i

Eikun nuo painepuolen painetuotto l/min ilmoitetaan silti (yleensä) normaalipaineisena ilmana (eli muutettuna takaisin noin 1 bar absoluuttista, ja varmaan samaan lämpötilaankin jäähdytettynä), tarkoittaa siis että vähän yli puolet jää sylinterin puolelle, vuotaa männän ohi tai joku muu syö kuormasta...

(Sama koskee onneksi kulutuslaitteita, eli joskus ilmoitetaan mutterivääntimelle vaikka kovin väärällä merkintätavallakin: ilmantarve "200l/min@6bar", niin 6 barin puolelle virtaus onkin vain 29 l/min) (6 bar ylipaine on 7 bar abs...), mutta mutterinvääntimestä ulos virtaa 200 l/min, kun sisään menee painetta 6 bar, muuten tuo menisi turhan vaikeaksi laskeskella. Jossain taas kaasuissa virtaamisissa käytetään kg/s, niin ei tarvitse miettiä paineita.

ookkei, kiitos, tämä selvensi asiaa. Painetuotto on siis lupaus siitä paljonko sieltä saa ilmaa ulos jatkuvasti tietyllä paineella ilman että tarvii välillä odotella että säiliö täyttyy. Hetkellisesti saa paljon enemmän l/min, niin kauan kun säiliössä riittää. Jos käyttää kaluja mitä lallatetaan jatkuvasti (esim. hiomakone) niin painetuoton (ja myös imutuoton) pitää olla riittävä. Harvakseen ampuvilla kaluilla (pulttipyssy ja verkkainen työtahti) pärjää pienemmällä tuotolla kunhan säiliö on riittävän iso.

K-a-r-i

Juu no oli noi kyseiset pyöränpultit itseasiassa ihan helvetin tiukalla, 19mm voimahylsylläni lisäksi hiukan tiukka sovitus noissa vanteiden pultinrei'issä, niin ei siksi irronneet pyssyllä ne löysemmätkään. Takapyörästä mursin yhden jatkovarren käsivoimin rikki, kun pyöränpultti ei vaan lähtenyt avautumaan. Antaa muuten olla viimeinen kerta, kun annan yhdenkään rengasliikkeen tai autohuollon pultata sitä ensimmäistäkään vannetta kiinni autooni. Tuollainenhan voi vääntää jarrulevytkin kieroon, jos pultit on ylikiristetty ja ehkä vielä epätasaisesti. Tästä lähtien kiristän aina itse ja rasvaan vielä pultit, niin kireys pysyy maltillisena.

Sen sijaan etunavan mutteri, pallonivel ja pakoputken ruostuneita muttereita irroteltu pyssyllä ja lähteehän noi auki tuolla vehkeellä ja letkustolla yhdellä surauksella, vaikka käsivoimin oli ensin kokeiltu kovalla hartaudella eikä lähtenyt auki. Julistan paineilmakombon toimivaksi.

Niin määkin yleensä rasvaan, mutta kireys menee silti hassusti sitenpäin että rasvattuna menee puristusvoiman kannalta tiukemmalle. (Eli kannenpulttejakin tiukatessa täytyy tietää kuuluuko kierteet ja kanta rasvata ja vielä millä aineella, jos Citikan (siis ne joissa käsketään rasvata) pultit vääntää kuivana momenttiin jää kireys kovin löysälle ainakin momenttikiristyksellä) Parhaimmillaan ero on sen verran suuri että jos kuivana tarkoitetulla momentilla vetääkin liukkaalla (molykote, leikkaantumistahnat) rasvattuja niin samalla momentilla kuin kuivana on sopivasti, niin rasvattuna jokainen pultti karkeaa. No enpä ole ikinä käyttänyt renkaanvaihdossa momenttiavainta, ehkä joskus tarvitsisi kädet kalibroida. Kokemusta on tosin siitä että pienehkö naisimmeinen väänsi vanteet sököiksi, oli löytänyt noin 1,5 metrin putken jatkovarreksi ja ekaa kertaa renkaita vaihtaessa halusi että renkaat on varmasti kiinni. (Eli tuossa sitikassa kierteet ja pultit kesti, mutta peltivanteen "kohouma" ei)

Noniin -harhateiltä asiaan, pitkä tai ohut letku syö paljon tehoja pulttipyssystä tai joskus kokeiltiin runkonaulainta katolla kun kompura oli alhaalla, pitkä mukava letku (tai kaksi ohuehkoa peräkkäin) ja ei millään naulat uponneet kuin osaksi, vaihdettiin alkupätkä paksua letkua niin johan tehosi.

Mikäs olis hyvä 3/4" -karainen (tai jopa 1/4" ?) mahdollisimman kevyt ja pieni mutteripyssy akulla tai sähköllä? Joko iskevä tai ei.

Usein on pienempää ruuvia ja mutteria, jotka pitäis saada sekä auki että kiinni, mutta johon tuo iso pulttipyssy on liian painava, järeä tai yksinkertaisesti vaan isokokoinen. Iso pyssy on hyvä, kun pitää esimerkiksi vetää napamutteri tai pallonivel auki/kiinni, mutta kömpelö, kun pitää kiertää useita pienempiä pultteja/muttereita auki ja kiinni. Pieni kompurani lisäksi käynnistyy turhan helpolla, kun pulttipyssyä käyttää monta kertaa peräkkäin, vaikka yleensä en edes tarvitse kaikkea sen tarjoamaa voimaa.

Tarttis olla jokin sellanen kätevä sähköllä toimiva jokapaikanhöylä -väännin, jolloin ei tarvitsisi käsin kiertää kaikkea auki ja kiinni. Tärkeämpää olisi kestävyys kuin voima: loppukiristyksen voin aina hoitaa käsin.

Mul on sähkönen 230v pulttipyssy sillä kun kiristää kaks napausta on aina oikee tiukkuus ja mutteriterva jenkhaan kuivuessaan lukittee kevyesti auki lähtee kevyesti ei tarvii jälkikiristää löystää, tuntuu toi pulttihomma kiristyä itestään kun jättää löysemmälle avattaessa on kireämmällä kuplassa meni ainakin. Voihan tostakin tehdä tiedettä ja taidetta

Sitten vaan rohkeasti kertomaan merkkiä ja mallia, linkatakin saa jos tuotetta on vielä myynnissä

Kyllähän se niin on että pulttipyssyn kompastus on se kompura, pitää tulla riittävän kauan paljon ilmaa ja paineella.
Halpispyssyjen suurin ongelma varsin tuo että ovat melkoisia tilavuusvirtasyöppöjä.

Yason merkkiä kyseli,Tokmannilta ostettu samannäkösiä ei enään oo merkkiäkään ei muista tarra lähti ajat sitten 1100W kumminkin.

Ourait, ei se mitään, kyllä jokin vastaava vielä löytyy. Tokmannilla on myynnissä ainakin Hyundain 800W väännin. Pakkaus painaa yli neljä kiloa, pyssyn painoa ei ole mainittu...

Edit: korjattu typotettu 3/4":n karakoko 3/8":ksi. Puolen tuuman paineilmapyssy kun on jo, ja pienempää haen.