Surullista tai ei, mutta totta. Moni muukin tosiasia on surullinen. Totta on sekin, että niitä sähköautoja tarvitaan. Yhtä totta on se, että normi bensan ja dieselin kanssa ollaan liemessä, jos ei keksitä korvaavia tapoja esim. lentokoneiden polttoainejärjestelyihin, kuten Wesa kirjoitti.

Tämä on iänikuista vääntämistä ja keskustelu syttyy uudelleen milloin missäkin. Kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille ja kaikkien panosta yhteisen tulevaisuuden eteen tarvitaan. Jokainen voi omilla ratkaisuillaan vaikuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kaiken aikaa kehitys kulkee ja markkinointi koittaa keksiä uusia keinoja myynnin lisäämiseksi. Joidenkin mielestä se on ratkaisu, toiset saattaa ajatella toisin.

Vedyllä saadaan Suomen päästöjä vähennettyä helposti, ei tarvitse kuin muuttaa yksi terästehdas vetykäytölle ja se on -7%, ja jostain hitosti lisää sähköä sen tekemiseen.....

Rakastan kyllä polttomoottoreita, ne ovat parhaimmillaan hienoja pitkän kehitystyön aikaansaamia taideteoksia. Ja sinänsä toivon että korvaavia ilmastoa kuormittamattomia polttoaineita kehitetään ja tuetaan jotta voisimme sekä jatkaa klassikoilla ajoa, että pehmentää siirtymää väistämättömään muutokseen. Sähköautoissa on mielestäni varsin typerää kehitystä pyrkiä tarjoamaan pitkää toimintamatkaa jonka varjopuolena kannetaan päivittäisessä käytössä useiden satojen kilojen akkua mukana lisäämässä vierintävastusta. Kun sadan kilon akulla pääsee 1000 km alkaa yhtälö olla mielestäni järkevä. Eri asia on toki jos älykkäät verkot mahdollistavat autojen akkujen käytön sähkövarastoina tuotannonvaihteluita tasaamaan jne. Ylipäätään akkumodulit pitäisi standardisoida niin että ovat helppoja vaihtaa tekniikan kehittyessä tai lisätä kapasiteettia tarvittaessa.
Parhaiten (tällä hetkellä) sähkö sopisi johonkin L5e luokan ajoneuvoon päivittäiskäyttöön Ja joka olisi tehty Apteran tyyliin mahdollisimman kevytkulkuiseksi mahdolllistaen jopa päivittäisen ajotarpeen latauksen integroiduilla aurinkokennoilla. -Joo ei talvella ei, peräkärryllä, eikä koko perhe kyydissä.
Vety tarjoaa paljon mahdollisuuksia mutta liikennekäytössä henkilöautotasolla voi kyllä olla haastava. Jos kohta akkupalot (kaikki akut ei pala) ovat pelottavia parkkihalleissa tai tunneleisa, niin miten mahtaa käydä kun 100+ vetyautoa alkaa roihuta suljetussa tilassa?

Mielenkiintoinen sivujuonne on myös se, että käytännössä maapallo saa ruokansa öljystä. Lannoitteissa ja torjunta-aineissa käytettävät hiilivedyt on helpointa tehdä öljystä ja maakaasusta. Muutokset petrokemiallisessa prosessiteollisuudessa vaikuttavat myös ruoan hintaan ja saatavuuteen.



Toisaalta ihmiset ajavat sillä, mitä on saatavilla. Useinhan "väärä" teknologia on voittanut edistyneemmän.

Sähköautojen osalta voin sanoa suoraan, että asiassa on kaksi erillistä osa-aluetta, joista toinen on ihan selvä tie tulevaisuuteen ja toinen on täynnä kysymysmerkkejä: sähkömoottori ja virtalähde.

Sähkömoottori sinänsä tulee olemaan teknisesti ja käytännössä paras ja yksinkertaisin vaihtoehto, mutta ongelma on se, että miten se sähkö saadaan auton ajomoottoreille. Akkuteknologian varaan en laskisi liikaa paukkuja, ellei tule jokin "valkoinen joutsen", eli yllättävä läpimurto, joka Niemen kuljetusfirman tapaan "muuttaa kaiken". Polttokennojen ongelma on vedyn tuotanto ja jakelu; teknologiaa on kyllä kehitetty, ja jotain kokeiluja taas tehdään raskaamman kaluston kanssa.

Jos valtatiet voisi sähköistää ja autot ajaisivat verkkovirralla pitkät matkat, ajoakuksi riittäisi usein pieni akku, jolla pääsee 100km.



Toisaalta syrjäseudulla voi sähkön avulla tuottaa vetyä tankattavaksi, jos ihan pakko on. Ei tarvi tankkiautoja silloinkaan. Ei niin tehokasta kuin jossain isomman prosessin osana, mutta toisaalta maahan rakentuu markkinaehtoisesti tuulimyllyjä valtavat määrät, jotka voivat jauhaa loputtomasti puoli-ilmaista sähköä silloinkin, kun muu kulutus on pientä. Tätä halpaa sähköä voisi ajaa vedyntuotantoon sen sijaan, että laitetaan tuulimyllyt parkille, kun tuotanto olisi muuten kysyntää suurempi.

Sähkön siirto on paljon saasteettomampaa ja halvmpaa kuin polttoaineiden kuljetus. Sitä harvoin mukaan lasketaan. Samoin öljyn etsinnän, porauksen ja kuljetuksen kulut usein laskelmista mielellään unohdetaan.

Kyllä sähkö on tulevaisuutta joskin vety on mielenkiintoinen uutuus.

Tässä on esimerkki siitä, miten markkinointi ja todellisuus ei näissä kohtaa. Esimerkki ei ole tavisauto, mutta kertoo hienosti sen, mikä tässä on vähän outoa.

Porsche 918 Spider. Range 620 kilsaa, sähköllä 19 km. 887 hp, päästöt n. 72 g/km. Kulutus 3,1 l sataselle (NEDC).

Kiihtyvyys satkuun alle 3 sek. Tuo on sitten paperilla ympäristöystävällisempi kuin 150 g tuprutteleva keskivertokiulu.

En ihan usko, että tuolla ajavat laittavat sen iltapäivästä liekaan ajettuaan parikymmentä kilsaa ja jatkavat sitten...

Wikipedia sanoo vedyn valmistamisesta seuraavasti:
"Haber–Bosch-menetelmä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mikään muu kemianteollisuuden käyttämä prosessi, yli 450 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin yksi prosentti kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä."

Ja tuolla Haber-Bosch-menetelmällä tuotetaan vetyä ammoniakin valmistusta varten. Ammoniakista puolestaan valmistetaan etupäässä lannoitteita.

100 litraa vettä sisältää noin 11 kg vetyä. Sillä ajaa polttokennosähköautolla kai jotain 1100 km.

Jos meillä olisi booria, niin tiputellaan tuota vettä boorirakeiden päälle, jolloin muodostuu boorioksidia ja vetyä. Boorioksidi saadaan takaisin booriksi kuumentamalla. Boori on vaan pirun kallista. Ja onhan tuossa (kai) toinenkin ongelma. Ja lisäksi nykyään kalliit polttokennot kestää keskimäärin 100 000 km (USA:ssa tutkittu).

Boori voidaan korvata kalsiumkarbidilla, mutta silloin tarvitaan asetyleeniä käyttävä polttokenno. No tekniikka kehittyy...

Edit: tekniikka ei kehity, jos liian moni on sitä mieltä, että vain fossiilisten polttoaineiden käyttö takaa nykyisen ns. elintason.