Hyviä vinkkejä, Olli!

Itsekin olen miettinyt sitä, että kylmäkoneet voi vaikka ajastaa niin, että saavat kukin vuorollaan sähköä.

Käynnistyksen aiheuttamaa virtapiikkiä voisi sitäkin tasoitella samantapaisella vastus+rele -kytkennällä, jota isojen rengassydänmuuntajien kanssa käytetään: tuo saattaisi tosin johtaa siihen, ettei kompura sitten lähtisikään käyntiin joka yrityksellä.

Tiedätkö jatkojohdot, joissa on ns. Master-Slave toiminnallisuus? Tuollaisen jatkojohdon kaikki muut outletit ovat kylmänä paitsi se master aina siihen asti, kunnes se masteriin asetettu laite alkaa kuluttaa virta: sitten kytkeytyy virta päälle niihin muihinkin reikiin.

- Vaikka niin, että masteriksi kytketään raska päätevahvistin ja DVD, telkkari, digiboksi ja muut alkavat saada virtaa vasta, kun päätevahvari alkaa kuluttaa virtaa.

No, vastaavalla idealla voisi rakentaa älykkään jatkojohdon, jossa jollain logiikalla aina vain yksi outlet olisi kuumana kerrallaan.

Mikrouuni voisi olla vaikka korkeimmalla prioriteetilla: kun se käynnistyy, niin muut sammuvat. Mikrohan pitää saada tulille heti, mutta toisaalta ei se kovin pitkään käytössä kerrallaan ole.

Sitäkin mietin, josko noiden 12 v ulostuloa voisi jotenkin hyödyntää. Mulla on suuri osa valaistuksesta tehty matalajännitesysteeminä ja valojen virrankulutus on niin pieni, ettei ole ongelma, vaikka nuo aggret antava verraten vähän 12 voltin virtaa ulos.

Jatkoin Stanleyn ja FXA:n rankkaamista vierailemalla K-raudassa.

FXA:n kaasutinläppä on kytketty samanlaiseen systeemiin, joka ruohonleikkurinkin kaasua säätää kuormituksen mukaan (governor tms.).

Mitään eco-nappia ei laitteessa ole. Eli täyttä huutoa aina, muuta tuo ei osaa.

Tankki on aika pieni, vajaat viisi litraa (Stanleyssä tuplakokoinen).

Jos pieni aggre pakottaa vuorottelemaan eri laitteita niin silloin aggre itse ei lepoa saa.

Kuuman aggregaatin tankkaaminen on pieni riski, eli mun silmissäni Stanleyn iso tankki on selvä plussa.

Suositus taitaa ollakin että pakastin pidetään alle -9 °C (vaikkei heti pilaannukaan, niin ilmeisesti rakenne alkaa muuttua jo siinä lämpötilassa, eli ehkä jääkiteet kasvaa ja esimerkiksi jäätelöstä tulee hileista). Mutta hyvät arkkupakastimet. joissa on paljon tavaraa sisällä (massaa joka on kylmää) kestävätkin avaamatta yli vuorokauden lämmetä -18 °C -> -9 °C, eli normilämpöiseksikään jätettyä pakastinta ei tarvitse ihan muutaman tunnin välein jäähdytellä lisää. Mutta pakastimen sisältämä massa hidastaa myös jäähtymistä (kyllä sitäkin voisi periaatteessa laskeskellä, mutta pitäisi tietää sisällön massa, mitä ainetta se massa on (ominaislämpökapasiteetti) ja vielä kompuran hyötysuhde jäähdytyksessä, eli varmaan tarkemman arvion tarvittavasta käyttöajasta saa kokeilemalla).

8,5 h...27 h oli vaihteluväli lämpenemisajoissa -18 °C -> -9 °C erilaisilla pakastimilla (ja varmaan sisällön määrilläkin?) työtehoseuran selvityksessä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pak ... #gs.9902l1

Piti myös kurkata mitä ikivanha Briggs&Strattonin koneella varustettu 2 kW aggrekaatti lupasi: 2 kW teho (vanha, jaksaa kuitenkin 2kW vastuslämmityspuhaltimen kanssa hyvin pyöriä), sille luvataan vain 1 kW (1,2 kVA) tehokertoimella 0,8 (induktiivinen kuorma) ja käyttöohjeessa mainitaan erikseen että käynnistyskondensaattoreilla varustettuja epätahtimoottereita (=yksivaiheinen oikosulkumoottori) voidaan käyttää 0,4 vain kW antotehoon saakka... mutta tämä on kovin analoginen eikä digi-digi-invertteri, eli vaikuttanee paljonkin. Isoja yleisvirtamoottoreita (hiilet+kommutaattori) tuolla on käytetty ilman ongelmia, isoa 850 W poravasaraa ja sirkkeliä jonka wateista ei tietoa.

Käynnistyspiikit ovat lyhyitä ja muodostavat kokonaiskäyntiajasta merkityksettömän pienen osan.

Jos tietäisimme tavallisen käynnin tavanomaisen tehon ja toisaalta pakastimen vuosikulutuksen (se on helppo löytää, koska sitä mainostetaan paljon) niin voisimme helposti laskea, kuinka suuren osan ajasta kompura keskimäärin käy.

Hatusta vedettynä vaikka 2h/vrk?

Noin ajateltuna yksi aggregaatti voi vuorollaan palvella aika montaa kylmälaitetta eikä olisi siis mikään ongelma, vaikka nuo olisivatkin vain yksi kerrallaan aggren jatkeena.

Mutta jonkin sortin ajastettu jakorasia noita varten pitäisi olla, eihän sitä kukaan jaksa töpsöleitä käsi irti ja auki vedellä.

Käynnistyspiikillä ei ole merkitystä keskimääräiseen kulutukseen, mutta jos se hetkellinen piikki aiheuttaa sen että aggregaatti menee vikatilaan ja suojaus tiputtaa jännitteet kokonaan pois, niin sitä täytynee jotenkin seurata, muutoin sitä käyttäisi aggregaattia turhaan ilman että siitä lähtee muuta kuin ääntä (mutta seuranta onnistuu vaikka kytkemällä joku pieni LED-valaisin samaan liityntään, jos valo syttyy, niin silloin toimii - vaatiikohan nuo erillisen nollauksen tai sammutuksen ennen kuin palaavat normitoimintaan, ainakin jotkut invertterit vaativat)

Muistan oman yhden jääkaappipakastimen mittanneeni, jääkaappipakastimen vuorokausikulutus oli kai hieman alle 1 kWh ja siitä käyntiajaksi tuli noin 6 h normaali käytön aikana, eli ovea avattiin normaalisti (mittaus onnistuu helpoiten energiankulutusmittarilla, useimmat perus töpseliin laitettavat energiankulutusmittarit kertovat suoraan molemmatkin arvot hetkellisten arvojen lisäksi, mittauksen kokonaiskestoaika piti itse mitata, mieluummin vaikka 10 vrk, niin satunnaiset erot tasoittuvat). Todennäköisesti pakastimen kulutus hieman vähenee tilanteessa, jolloin sen annetaan lämmetä enemmän, silloin myös lämpötilaero joka aiheuttaa lämpövuotoa on pienempi. ( 1 kWh vuorokausikulutus oli matalaa keskitasoa, kun googletti kodinkoneiden sähkönkulutusta , joten oletin että kompura on ok, esimerkiksi kompuran vuotavat läppäventtiilit heikentävät pumpun tehoa ja käyntiaika kasvaa, lopulta kompura käy koko ajan ja silti lämpötila nousee kaapin sisällä)

Kuinka usein ja kuinka pitkiä katkoja teilläpäin on ollut vaikka viimeisen 10 vuoden aikana, kun vaikuttaa että suunnittelet ja painotat jo ennalta käyttömukavuutta useiden päivien katkoksia ajatellen?

Eihän täällä Vantaalla mitään sähkökatkoja ole ennen ollut, eli tämä mun touhuni on puhtaasti harrastelua plus varautumista huonompiin tuleviin aikoihin.

Tuo mun vuosikulutuspohdiskelu oli ihan vain keino laskea sitä, kuinka monta tuntia vuorokaudessa kompurat tuppaavaat käydä.

Mulla on kompuroita näemmä vain neljä, koska side-by-side on toteutettu yhdellä kompuralla.

Neljä kompuraa tarkoittaisi sitä, että jokainen saisi sähköä 6h vuorokaudessa, vaikka laitteita kytkettäisiin vain yksi kerrallaan aggren jatkoksi.
Ja sun tekstistä päättelisin, että tuo olisi aivan riittävä määrä pitämään paikat kylmänä vaikka katko jatkuisi kuinka pitkään ja ovia revittäisiin auki normitahtiin.

Oikeasti minä en noin pahoja katkoja tänne odota. Olettaisin, ettei tänne tule katkoja lainkaan, mutta jos tulee, niin pahimmillaan jotain Kosovon mallia voisin kuvitella.
- Kosovossa aikovat kai ensi talven ajaa niin, että kuusi tuntia antavat sähköä ja sitten on kaksi tuntia pimeyttä.

Suomi ei ole Kosovo, mutta mä olen aina halunnut aggregaatin ja scopemeterin (kannettavan oskiloskoopin ja yleismittarin yhdistelmän). Kummallekaan mulla ei ole oikeasti käyttöä, mutta pikkupoika mun sisälläni huutaa lisää leluja.

Ymmärräthän sä Olli? Pitäähän sitä miehellä aggre ja skooppi olla.

Jos Vantaalla olisi isomman alueen viikon sähkökatko, niin melkein olisi sitten syytä varautua siihenkin että aiheuttaa ongelmia laajemminkin, saako edes bensaa mistään kun pumput ei toimi, eikä saa maksettua käteiselläkään, kun kassat ei toimi...

Ja... ja... kyllä ymmärrän, aggregaatti ja ainakin kolme invertteriä löytyy ((ja iso liuta DC-DC-muuntimia erilaisille läppäreille)) (kaikki 230 V vehkeet jollain lailla huonoja yleiseen käyttöön, mutta varmaan pakastimet sais pidettyä jäässä jos viitsis ensin putsata aggregaatin tankin ja huoltaa kaasarin, on ollut käyttämättä ainakin 7 vuotta). Mutta ei ole omaa skooppia, töistä saisi kyllä vaikka kotilainaksikin ja parempiakin mihin ikinä itse raaskisi investoida, mutta kun tekis niin mieli omaakin skooppia, minulla kallistuma mielihaluissa enemmänkin läppäriin liitettävään Picoskopeen (ja samalla saisi myös jonkinlaisen spektrianalysaattorin mutta paljon jää kiinnostavia taajuuksia tuon ulottumattomiin, mutta paljon muutakin saa analysoitua ja laskettua, ja iso skaala picoscopeissakin "satasesta kymppitonniin" tms).

Mutta aika pienellä vaivalla varmaan saisi viriteltyä erilaisia kuormanvuorotteluita jos tarve toteutuu, manuaalinen jatkojohtopistorasian kytkimiä napsutellen tai yhdestä paikkaa vaikka kaukosäädettäviä pistorasioita vuorotellen tai sitten ihan ajastinkellokytkimiä, jos ostaa samanlaisia, niin luulisi että käyvät samaan tahtiin eikä tarvitse jättää montaa minuuttia välivaraa, luultavasti pari kylmäkoneen kompuraakin (tai enemmänkin, riippuu max tehoista ja miten silloin erilaiset soft startit tms. toimii) toimii reilun 2 kVA digiaggregaatin perässä, kunhan ei käynnistys satu samaan hetkeen - etuna tuossa olisi sekin ettei kaikkea tarvitse ostaa etukäteen varoiksi, lämpömittareita laitteiden sisään ja kellokytkimiä luulisi saavan vaikka aggregaatit olisi jo myyty loppuun ja päivän pari jaksaa varmaan kärvistellä käsi ohjauksellakin. Halvoista kauko-ohjattavista pistorasioista voisi varmaan viritellä kuormanjakoautomaatinkin tarpeen tullen, kun tekee kaikki viritykset kaukosäätimeen, ei tarvitsisi koskea ollenkaan isompiin jännitteisiin liittyviin osiin.

Omasta mielestä Suomessa etelässä kaupunkialueilla ei kannata varautua kovin pitkiin katkoksiin, jos joku onnettomuus tai luonnonkatastrofi ja tulisi isompaakin korjattavaa, niin yleensä sähköyhtiöt tuovat oman "aggregaatin" syöttämään erillisalueita siksi aikaa kunnes johdot tai asemat saadaan kuntoon, vaikka tulisi sota ja joku hyökkäisi Suomeen tai ydinvoimalat kaikki hajoaisivat yhtä aikaa, niin sähköä vuoroteltaisiin siten ettei ainakaan kylmälaitteet olisi ekana ongelmissa. Lämminvesi voisi sähkölämmitteisissa ekana loppua, mutta eiköhän sitäkin saisi tiettyinä aikoina. Mutta mukavuus tietysti lisääntyy katkon aikana kun ei tarvitse miettiä. Työkaveri kertoi Tapanimyrskyn jälkeen kuinka pienessä kylässä ei ollut valoja muuta kuin hänellä ja hänellä paloi sitten kaikki normaalisti ja pihavalot loistivat pimeydestä kun ajoi kylän läpi kotiin, tuolla alueella oli laaja katkos, vaikka vain noin 50 km isohkosta kaupungista (mutta ihan metsää/peltoa ja maaseutumaista). Eikä tarvinnut kuulemma miettiä sähkön tai polttoaineen riittävyyttä (sähköluvat, insinööri ja maanviljelijä). Traktorin perässä iso generaattori ja tilatankista tai moottoripolttoöljyä tarpeen mukaan ja lämmitys pääosin puilla vaikka siihenkin olisi aika reilusti riittänyt. Pienellä aggregaatilla ei lämmitykseen saa oikein ehkä eroa lämpötiloissa kuin ehkä öljylämmitteisessä tai jossain muussa kattilaversiossa, jossa täytyy saada kiertovesipumput/puhaltimet toimimaan.

Mulla on epämääräinen muistikuva, että Picoscope on siitä erikoinen yritys, että se antaa jo halvimman 10 Mhz skoopin ostajalle käyttöön samat upeat softat, joita käytetään merkin huippuskooppien kanssa. Autopuolella(-kin) tuo on kai tosi vahva?

Hantekilla on sikahalpa 8-kanavainen USB-skooppi, mutta sen softat ovat Picoon verrattuna hyvin vaatimattomia.

Mutta mua kiinnostaa Owon HDS200-sarjan laitteet. Ovat toki kaukana Fluken Scopemetereistä, mutta niin on hintakin.

Ei mun ajatukseni ole mennä sähkökatkovalmiuden rakentelussa kovinkaan pitkälle. Aggren jos ostaa jaksaisi, öljyt siihen laittaa ja tunnin koekäyttää - ihan riittävästi siinäkin olisi laiskalle miehelle saavutusta.

Mieleni vain edelleen horjuu DC-AC -inverterin ja pienen invertteriaggregaatin välillä. Jos sekä invertterille että aggregaatille löytyy normiarjessa aika vähän käyttöä niin olisihan se invertteri ainakin halvempi ja veisi vähemmän säilytystilaakin. Vähän enemmän jos siihen invertteriin panostaisi, niin sitten sen voisi nähdä aurinkopaneeleiden oston ekana askeleena (ts. voisin ostaa invertterin, akut ja akkulaturin per heti ja niitä paneeleita vaikka ensi kesänä).

Yksi mikä on tullut Mieleen veneen (purje+diesel) polttoaineletkuja uudistettaessa: Aggregaattiiin kannattaa rakentaa helppo tankin tyhjennystapa, jos sellaista ei jo ole (jos on bensa-kaasaripeli). Esimerkiksi messinkinen T-haara normi hanan jälkeen, ylimääräiseen T-ulostuloon polttoainehana ja letkunpätkä (ainakin ei-salkkumalleissa usein helppoa). Ja jokaisen käytön jälkeen, jos ei ole tiedossa seuraavaa käyttöä ottaa tavaksi tyhjentää tankki ja kaasuttimen uimurikammio. Ja miettii: tässä minä teen palveluksen tulevaisuuden minulle, kun ei nykybensat sakkaudu kaasariin ja aiheuta tuskaa. (tuollainen T-haara+hana mahdollistaa myös melko helpon ulkoisen polttoainetankin kytkennän, venetankki haaraan kiinni, normihana kannattanee pitää silloin kiinni ettei tulvi normitankista yli, ne ovat usein matalia). On tullut ostettua vanhoja seisseitä moottoripyöriä ja kaasuttimia on yleensä saanut niissä rassata aika reilusti. Bensakin säilynee paremmin täydehkössä jerrykannussa kuin aggregaatin tankissa, mutta laittaisin aina tuorretta bensaa alkukäynnistykseen pitkän säilytysajan jälkeen, vaikka vain ruuttaamalla suoraan kaasarinkurkkuun. Riippuen säilytyspaikasta, ei ole liittoittelua laittaa tulpan kautta hieman öljyä sylinteriin - ei tosin ole puutarha-Briggs&Strattoneissakaan sylinterit/männät kärsineet vaikka ulkovajassa suurimman osan aikaa käyttämättä.

Joissain on mahdollisuus tyhjentää uimurikammion kautta koko tankkikin, kun vaihtaa vähän pidemmän tyhjennysletkun, ei kovin nopea, mutta jos letkut ovat kunnolla ja ympäristö turvallinen se hoituu "omalla painollaan".

Eikö normibensaan voi lorauttaa jotain ihmeainetta, joka tekee normibensasta melkein pienkonebensiinin veroista?

Mulla on kyllä Riksrättönit talven jälkeen käynnistyneet vanhallakin bensalla: pyrin tosin syksyllä vikalla ruohonajokerralla ajamaan tankin tyhjäksi.

Tuossa suhteessa invertteri on varasysteeminä aggregaattia parempi: auto kun on jatkuvassa käytössä niin ei tuotakaan ongelmaa ole. Toinen hyvä puoli inverttereissä on se, että niiden kanssa on helppo valita malli, jonka virranantokyky riittää käynnistyspiikkien kanssa.

Olen joskus käyttänyt bensassa stabilointiaineita, mutten kyllä mitään eroa huomannut keväällä moottoripyörän käynnistämisessä - en ole enää käyttänyt. Puheista huolimatta ei se nykybenskaan niin nopeasti vanhene, eli vuoden kestää yleensä, mutta kyllä kaikki pienet muutoksekin vaikuttavat aikansa korkeaviritteisissä moottoripyörissä, bensa vanhaa ja akku ei ihan täydessä iskussa ja tulpatkin likaisia/kuluneita (ja vanhanaikainen sytytysjärjestelmä) niin aika helposti kastelee tulpat kevään ekassa käynnistyksessä.

En ole yhtään enempää perehtynyt noihin stabilointiaineisiin - en tiedä kuink suurelta osin uskomushoitoa - en millään jaksa uskoa että sama aine toimisi perinteisessä bensassa ja nykybensassa, jossa "bensiiniä" osa ja loput Xyleeniä, tolueenia,TAME, MTBE, ETBE, TAEE, etanolia ja metanolia ja bensiinistäkin aika suuri osa erilaisia kemikaaleja joita ei ennen bensassa ollut. Koostumus voi vaihdella ja Suomessakin vaihtelee vuodenajan mukaan, ihmettelyä aiheuttaa vain että mikä ihmeaine stabiloisi ihan erilaisiä kemikaaleja? (lähes täysi purkki on stabilointiainetta hyllyssä, ei ole tullut käytettyä sitä kymmeneen vuoteen, vanheneekohan se vai onkohan olemassa stabilointiaineen stabilointiainetta?)

Pienkonebensa on helpompi ymmärtää -se on koostumukseltaa ihan erilaista eikä niin monen aineen sekoitus - jotkut vannovat sen nimeen ja tänä keväänä tuli kokeiltua jyrsimessä monta vuotta vanhaa pienkonebensaa (oli seissyt monta vuotta hyllyssä alkuperäiskannussa) ja ainakin käynnistyi ongelmitta. Jossain vehkeessä josta pakokaasut tulevat jerkästi nokkaan varmaan käyttäisinkin, mutta polttomoottorisahaa käytän harvoin ja raivaussahaa tms polttomoottorilla ei ole.

Mitäköhän piemoottoribensa maksaa nykyään, sitä saa joistain mittareistakin reilusti halvemmalla, mutta hinnan puolesta ennen ainakin olisi selvinnyt halvemmalla pitämällä invertteri+auto käynnissä

Omien kokemusten mukaan ongelmat tulevat vasta vuosien jölkeen ja niihin usein yhdistyy muutkin likaisuudet ja vesi.

[Edit, piti tutkia mitä Motulin stabilointiaineesta sanotaan]
"Stabilointiaineen avulla bensiini säilyy jopa 24 kuukautta käyttökelpoisena
Stabilointiaine säilyy vähintään 36 kuukautta riippumatta siitä onko pullo ollut avattuna vai ei"
No siellä hyllyssä se taitaa säilyä perillisille asti, aika harva taitaa ehtiä käyttämään kolmessa vuodessa, kun pikku pullo riittää 100 litraan bensaa

No ehkei se katkoksiin varautuminen Vantaallakaan ihan turhaa ole, Tampereeltakin kuuluu uutisia että kerrostalossa on "kantosähkö", virta-asemaa ladataan päivällä aurinkokennoilla parvekkeella ja sen jälkeen käytetään sisällä läppärin lataamiseen
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009088319.html

Mahtaakohan tuossa artikkelissa oltu vähän kaunisteltu laitteiston hintoja, kun tuolla pelkkä virta-asema maksaa tuplat artikkelin hinnoista ja siihen vielä aurinkopaneelit ja johdot päälle (Ecoflow DELTA Pro 3,6 kW(hetk 7,2 kW), 3,6 kWhh akut noin 4000 €)? Tai onkohan joku poistunut malli eri tehoilla tai muistettu kapasiteetti väärin tms.
https://evxstore.com/fi/virta-asemat

Eli ihan halvalla ei saa varauduttua tuollaisellakaan...

Muuten ideana olisi aika näppärä, kannettava töpseli, joka toimii myös köyhän miehen UPSina ja saa ladattua autosta, aurinkokennoilla tai 230 V (se että toimiiko UPS-tyyppisesti Pass-Through tyyppisesti varmaan riippuu merkistä/mallista) - tarvitsiskohan askarrella itse joku tuollainen vanhoista romuista, joku BMS tarvitsis hankkia, muita melkein löytyisikin (no ehkei hyviä kennoja kovin suureen kapasiteettiin)...

Toki pienemmillä tehoilla ja akuilla saa edullisemmin, vaikka tommonen:
https://www.clasohlson.com/fi/EcoFlow-D ... /p/36-8655
UPSina ei toimi töpselisähkölläkään ihan täydellä teholla ja aurinkokennojen tai 12 V perässä keskiteho laskee, aurinkokennoesimerkki 400 W ja 12 V kautta ilmeisesti maksimi latauspuolella on 130 W, eli keskiteho kulutukselle vielä alempi (yleensä tupakansytytinliitännöissä ei yli suosita 10 A virtoja, ehkä siksi noin hidas, ehkeivät eri lataustavat toimi myöskään rinnakkain )

Mulla oli tuollainen lyijyakullinen apukäynnistin, jossa oli invertteri (+renkaantäyttökompura ja jotain muutakin), mutta siitä on akku kypsähtänyt ja teki varsin rumaa kanttiaaltosähköä ja maksimiteho ehkä 300 W luokkaa.

Ei katkosriski ainakaan pienenemään päin ole:

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... 7b7f379146

Mitenköhän Venäjällä, luulisi siellä olevan riittävästi Ukrainalaisia että voisivat tehdä pientä jäynää ja kiusantekoa ympäri laajaa maata, kaataa korkeajännitevoimalinjojen sähkötolppia ja puhkoa kaasuputkia Siperian aroilla, (vaikka perinteinen Drone+panssarikranaatin tiputus kaasuputken päälle, tai erilaiset singot, mutta ehkä perinteinen telamiina/louhintaräjähteet voisi olla tehokkaampikin putkeen kiinni asetettuna vaikka maatukien kohdalle, jos sen taakse saa viela maamassaa), ei niistä ehkä vielä alkusyksystä isommin ole kiusaa, mutta pakkasella tulee nopeasti kylmä, mutta mitenköhän suuri osa vaikka Moskovan energiasta ja lämmöstä tulee kaasusta?... (Toisaalta suuri maa ja suuret toleranssit, on noissa kaasuputkissa ennenkin sattunut ja tapahtunut - periryssämäiseen tyyliin 1989: putkilinja suunniteltiin öljylle, muutettiin kaasulle, linjaus oli omienkin sääntöjen vastainen, lähellä asutusta ja kaivinkone teki reiän kun kaivettiin asutuksiin liittyvää ohitustietä - kaasua valui kuukausia ja minkäännäköistä vuotovalvontaa ei ollut (eikä muutakaan valvontaa, viimeisetkin linjanvalvojat oli irtisanottu), useat tahot olivat valittaneet kaasunhajusta/vuodoista, myös junat, ratkaisuna oli korottaa painetta, joka aiheutti lisää vuotoa. Vuotokohta löytyi kun kaksi junaa kohtasivat vuotoalueella ja toinen joutui jarruttamaan ja kipinät sytyttivät neliökilometrien kokoisen alueen. Onnettomuudessa kuoli noin 600 junamatkustajaa) Tuo kaasulinja saattoi olla enemänkin nestekaasutyyppistä, koska jäi maanpinnalle?

Jos Suomessa sähkö loppuu kesken, niin teoriassa nuo jakelukatkokset ovat lyhyitä, enemmänkin "milläs nyt keitän aamukahvia", "suihkussa on pimeetä" mutta käytännössä voi toki olla toinen tilanne, Suomessa ei ole ollut laajoja sähköhäiriöitä noin 50 vuoteen, mutta maailmalta löytyy esimerkkejä ja usein ne ovat alkaneet jostain aika "pienestä" viasta, joku kytkinkenttä rikkoutunut tai muuten lauennut ja häiriö edennyt ketjureaktiona kattamaan laajan alueen (aurinkomyrskyt voisivat periaatteessa aiheuttaa maailmanlaajuisia häiriöitä ja ovat pienempiä aiheuttaneetkin, pohjoinen pallonpuolisko on ensimmäisenä vaarassa, Kanadasta löytyy esimerkki 1989 ja Ruotsista 2003, mutta edellinen megamyrsky on vuodelta 1859 "Carrington", silloin kirkkaita revontulia nähtiin päiväntasaajan seuduilla asti - se ei kauheasti kaatanut sähköverkkoja (Koska Suomen ensimmäiset pysyvät sähkövalot tulivat Suomeen 1882 Tampereella Finlaysonin kutomosaliin (Melko pian tuli Suomeen, pari vuotta kestävän lampun keksimisen jälkeen, Edison anoi patenttia sähkölampulle 1879 ja sai sen 1880)) Eikä se maailmalla ollut tilanne sen kummempi, sähkö tuli Suomeen aika aikaisin. Esimerkiksi USA:ssa Edisonin ja Teslan sähkösota (tasavirta vai vaihtovirta) huipentui 1903, kun tasavirran puolestapuhuja Edison järjesti näytöksen, jolla yritettiin todistaa vaihtosähkön vaarallisuus ihmisillekin, sirkuselefantti Topsy tapettiin vaihtosähköllä:
https://www.youtube.com/watch?v=uByT6Zdphwc
Edisonin myyntitempauksista huolimatta aika pian AC kuitenkin jyräsi sähkönsiirrossa, koska sen jännitettä on helppo muuttaa muuntajilla ja korkeilla jännitteillä saadaan pienet häviötpitkillä matkoilla. Onkohan Jenkkien matalampi 110 V osin tuon vaihtosähkön vaarallisuuden takia valittu, vai oliko kyse vain alussa huonoista eristeistä ja toisaalta Suomessakin oli silloin alussa eri jännitteitä ja tasavirtaakin käytössä.

Hurrikaani Ianin jälkiä korjaillessa Floridasta tulee youtubeen invertteri/aggregaatti videoita ja yksi huomio sähköauton käyttökelpoisuudesta liikkumiseen ja sähkövarastona: Vaikka se on kätevä kun siinä on pistorasia, josta saa sähköä vaikka pakastimeen tai telkkariin - niin mitäs sitten kun akku loppuu eikä saa sähköä seinästä tai edes mistään kymmenien tai satojen kilometrien säteellä... Yksi mies laittoi videon, jossa se rouskuttaa 6,6 litraisella diesel-avolavalla sähköä inverttereiden kanssa, kun dieseliä sattui olemaan satoja litroja ja bensaa vain vähän generaattoriin, mutta ilmeisesti tuo jättidieseli vei vain noin 1,5 litraa tunnissa, melko pienellä sähkökuormalla ja vähän korotetulla tyhjäkäynnillä. Alussa pitkiä pätkiä maisemia tien varrelta, tilusten läpikäyntiä ja varautumisten purkua, lopussa inverttereitä ja vermeitä (tuo alue oli helpolla päässeitä, eli pohjoisemmassa kuin pahemmat tuhot):
https://www.youtube.com/watch?v=hApLrz91svQ

Mutta voi olla yhtä vaikeaa ostaa dieseliäkin, jos huoltoasemilla ei ole virtaa pumpuille eikä kassakoneille, eikä nettiyhteyttäkään maksukorteille... Siellä tien varrella näkyi ehkä ainakin yksi sellainen iso perässä hinattava aggregaatti/voimakone.

Missähän kaikkialla on huoltoasemilla varavoimaa? luulisi että tuolla hurrikaanialueilla olis varauduttu siihenkin, Suomessakin vain muutalla asemalla on huoltovarmuussyistä, Vierumäellä ainakin, missä muualla?

Ja tuo maksaminen, mullakin on useampi tuttu joka ihmettelee että miksi nykyaikana jotain käteistä pitäisi muka mukana olla.

Jos talvella tulee sähkökatko, niin kyllä siinä on pakko mm. koulut sulkea saman tien. Ei pimeässä voi opiskella ja talvella on Suomessa tosi pimeää läpi päivän. Ilman sähköä ei päivity luokan oven älyavain eikä pysy auki oven aikalukko. Luokkien älylukot saavat voimansa avaimen kääntöliikkeestä, eli ongelma liittyy vain älyavaimelle joka aamu tehvään virkistykseen.

Mä oivalsin jossain vaiheessa, että jatkuvasti käyvä aggregaattisysteemi tulee sikamaisen kalliiksi käytössä.

Kohtuullisiin käyttökuluihin päästään, kun on 24 voltin akusto ja sen jatkona invertteri. Plus aggregaatti, joka hyrähtää käyntiin silloin, kun akku alkaa sipata. Aina, kun aggregaatti käy, se käy täydellä tehollaan.

Jos katkot jäävät lyhyiksi, niin aggregaatti ei käynnisty lainkaan: akkuihin ennen katkoa ladattu energia riittää. Invertteri plus akku ovat myös sikäli hyvä ratkaisu, että invertterin hetkellinen antoteho on paljon isompi kuin invertterin jatkuva teho: invertteri jaksaa pientä aggregaattia paremmin potkaista hankalia kuormia käyntiin.

Akun, invertterin ja aggregaatin jatkoksi voi sitten ostaa aurinkopaneelit, kun rahaa niihin jostain löytyy.

Millaista hintaa olet laskeskellut sikamaisen kalliiksi, ei kai noi pienet aggregaatit käytössä kuluta nykypolttoainehinnoillakaan kuin 1,5..3 € tunnissa, ja äärimmäisen harvassa taloudessa on tarvis käyttää koko aikaa vuorokaudesta- ehkä jos on jotain elintoimintoja yllpitäviä laitteita kiinni, niin joutuisi koko yönkin pöristämään sen lisäksi yleensä mukavuussyista aamulla jonkun aikaa ja illalla pidempään (toisaalta jos ei ole toisessä päässä sähköä lähettää TV tai nettiyhteyksiä, niin voi säästyä illalla monelta viihdelaitteen sähköistämiseltä ja tuijottamiselta)

Toisaalta se akustokin maksaa ja niitä akkuja joutuu uusimaan iän myötä vaikkei olisi kertaakaan mitään käyttöä. Jos toimintavarmuutta halutaan, niin (lyijy)akutkin saisi olla kunnollisia syväpurkausakkuja (eikä tarjous starttiakkuja) ja voi olla että yhdenkin akun hinnalla puksuttaa generaattoria aika pitkään? Litiumakusto kestää pidempään (yleensä), mutta investointikustannuksiltaan vielä melko hirmuinen.

Saatat olla oikeassa, kaikki riippuu käyttöprofiilista.

Kylmälaitteiden jatkuva kulutus tekee sen, akustoja pitäisi ladata aika usein aggregaatilla kuitenkin.

Akut ja invetteri mahdollistaisivat kuitenkin pienemmän aggregaatin, joka tietenkin kuluttaa myös vähemmän polttoainetta. Akut ja invertteri mahdollistaisivat sen, aggregaatti voitaisiin mitoittaa jatkuvan tehotarpeen mukaan, ei hetkellisen.

Lopullisena tavoitteena on tietenkin se aurinkopaneeleidenkin osto. Talviajan energiansaannin turvaamisessa roolia olisi kuitenkin vain akuilla ja invertterillä: kun sähköt pimenevät, niin taatusti se tapahtuu pahimman pakkasen aikaan eikä aurinkosähköä silloin juuri synny.

Aggregaatin polttoaineenkulutukseen suhtautuisin heti toisella tavalla, jos pystyisin syntyvän "hukkalämmön" siirtämään taloon sisälle. Oikeasti melutonta ja turvallista ratkaisua tuohon en ole keksinyt, lämpöpumppu olisi tuohon käyttöön overkill.

Aggregaattien kanssa helposti unohtuu se, että niiden elinkaari on rajallinen. Kiinalaisissa lienee suuria eroja, mutta varmuudella noiden voi kai laskea toimivan lähinnä vain takuuaikansa verran.

- Takuu on tosin laiha lohtu, jos turvaksi mietitty systeemi kaatuu kuin korttitalo, kun sitä sitten kerrankin tarvittaisiin. Jos akkusysteemin avulla voi valita vähän pienemmän aggregaatin, niin sitten aggregaatti voi olla ehkä vähän varmempaa merkkiä?

Vähän asian vierestä ja vain tilaajille mut puulämmityksen yhteyteen höyrygeneraattori Intiasta. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/c29dba97-b999-4b63-aa3b-f132d6c147f3?fbclid=IwAR3VSNR-_lfwTT_ms0JYmhedlur1eWgrjKkQzyONX-DoaQfjnKN7nVYrrlE

Eikö Suomessa vaadita jokin paineastiatutkinto, että saa tuontyyppisiä värkkejä käyttää? Joskus oli juttua jostain höyryvoimalla kulkevasta pienveneestä.

Jos päätavoite on lämmittää puilla ja siinä ihan sivutuotteena syntyy vähän sähköäkin niin sitten tuo on tosi fiksu systeemi: eihän se lämmityspuolta juuri huononna, vaikka kymmenen pinnaa energiasta tulisikin ulos sähkönä ja "vain" 90 pinnaa lämpönä. Käytön yhteydessä se sähkökin muuten yleensä muuttuu lämmöksi.

Konemestarin paperit, pienveneen paineastia oli kooltaan sen verran pieni ettei moisia vaadittu, joku sitikkaurpohan tuonkin veneen takana oli http://www.ollierkkila.com/Site/
Miten sit tuo höyrygeneraattori ja sen käyttäjävaatimukset, vaatiko tuokaan kovinkaan isoa paineastiaa?

Tahmeasti ovat edenneet mun varavoimahankintani.

Suurin ongelma on kaiketi se, ettei mulla ole oikein kuvaa siitä, mitä laitteistolta odotan.

Kuinka pitkiin katkoihin pitäisi varautua? Puhutaanko vain tunneista, jolloin sähköt ovat konkreettisesti poikki vai pitääkö mun varautua myös tulevaisuuteen, jossa sähköä on kyllä saatavilla mutta sen hinta on aivan sairas?

Tällä hetkellä olen varovaisesti kallistumassa tällaiseen avaussiirtoon:

https://www.vevor.de/reiner-sinus-wechs ... 0436348686

Tuo on halpa ostaa ja sen avulla mulla on edes jotain, minkä avulla pelastaa pakastimien sisältö tai lämmittää einesateria mikrossa. Ja jos niitä katkoja ei sitten koskaan tule, niin sitten mulla on autossa 230 volttia ja sitä olen aina joskus vähän kaipaillut.

Tuota on myös helppo kehittää eteenpäin. Jos tuohon syöttää virtaa auton sijasta jostain vanhasta akusta, niin sitten se vanha akku kaipaa aggregaatista latausta aika nopeasti. Mutta siihen lataamiseen kelpaa räkääkin sähköä tekevä halpisgenu, sen ei tarvitse olla invertterigeneraattori. Ja genun sytkyttäessä sähköä, niin sitä olisi sitten talossa käytettävissä jo ihan kohtalaisen paljon: suoraan genusta sitä räkälaatuista ja akkusydeemin kautta invertterilaatuista.

Onko puheissani mitään järkeä vai olenko tekemässä typeryyden?

Normielämässä mulla ei ole aggregaatille käyttöä, tässä puhutaan ihan vain varautumisesta sähkökatkojen tai järkyttävien sähkön hintojen varalle.