^Mulla on Landsailit pyörineet vajaan kymppitonnin nyt Hondan alla. Kulumisia näkee kunhan saan talvirenkaat alle. Homma on vielä "hiukan" vaiheessa kun vanteet on vielä kaverilla hiekkapuhalluksessa, toivottavasti huomenna saisi maalaukseen ja ehkä ens viikolla alle uusien kitkojen kanssa.

Vaan oletko oikeasti kokeillut kitkarenkaita noissa mäissä? Itse olen ajanut kitkoilla liki 15 talvea, niin etelässä, kuin Lapissakin. Tosin viime talvi meni nastoilla, kun ilmaiseksi sellaiset renkaat sain...

Tuossa 2010 vuoden paikkeiila minulla oli yksi työmaa Espoossa, josta pois ajettiin hyvin jyrkkä mäki ylös, ja vähän loivempi mäki sitten alas. Minulla vanha XM vanhoilla kitkarenkailla, rak.urakoitsijalla 8 kk vanha MB 350 SEL kaikilla herkuilla ja uusilla nastarenkailla. Yhtenä päivänä satoi 15 cm räntälunta. Vain toinen meistä lähti omalla autolla työmaalta. Toinen tilasi taksin.

Olisko taikasana juurikin tuo lumi? (toki ajotaidolla ja hydejousituksen suomalla hyvällä vetopidolla voi olla myös osuutta asiaan). Minä ajaisin talvisin pelkästään kitkoilla jos olisi lunta. Etelä-Suomen teillä kun suhaa niin ei täällä ole muuta kuin vettä ja mustaa jäätä, mieluummin lipsuttelen nastoilla.

Siis märkä, kiiltävä jää. Kun ihminenkään ei pystyssä pysy ilman nastapohjia. Siinäkö kitkarengas päihittäisi nastarenkaan. Jos niin on, niin nastarenkaat olisivatkin turhakkeita.

Manu kyseli tuolla aiemmin kokemuksia Landsailien kestävyydestä. Tuli eilen ruuvattua ne pois kolmoskopan viitosesta nastamisukoiden alta ja mitattua.

Ajoa tuli kesän verran ja reilu kymppitonni. Pintaa hävisi keskimäärin 2 mm / rengas tuolla matkalla. Eli ihan ei esim. Energy Savereiden kestävyyteen siis päästy, jotka kuluivat kakkoskopan alla tahtiin reilun 1mm / 10tkm. Mutta kolmoskoppainen on aika painava ja tiet rouheita.

Muutenhan nuo ovat olleet ihan toimivat ja kelpo kumit.

Tehneekö sitten talviversiolla Landsaileistä mitään? Testit eivät kovin niitä näytä mairittelevan.

Kiitos Alpo vastauksestasi !

Ne 400 000 suomalaiata, jotka ajavat kitkarenkailla, tietävät, että niillä pärjää ihan hyvin. Ne 2 miljoonaa autoilijaa, jotka eivät ole kokeilleet kitkoja, tai ovat liian asenteellisia edes harkitsemaan kitkoja, luulevat varmaan, että kitkat ovat kuin kesärenkaat.

Vaan kuinka paljon paremmassa kunnossa suomen tiet olisivat 10 vuoden päästä, jos asfaltin jyrsiminen nastoilla lopetettaisiin? Urautuminen loppuisi lähes kokonaan, turvallisuuttako? Päällysteissä voitaisiin siirtyä hiljaiseen pienirakeiseen massaan, hyvästi rengasmelu. Katupölystä jäisi muisto vain. Mutta kun nastarenkaat (musta tuntuu) ovat niin turvalliset...

Aasinsillalla toiseen asiaan. Paikallislehdessä oli juttu hollannin pyöräilykaupungista, en nyt heti muista sen nimeä. Mutta Hollannissa ei kukaan käytä pyöräilykypärää!!! Paikallisen liikennesuunnittelijan näkökulmasta Suomessa kypäräpakolla luodaan mielikuvaa pyöräilyn vaarallisuudesta. Parempi olla peltikuoren sisällä turvallisessa autossa, kuin polkupyörällä vaaroja kohtaamassa. Hollannissa taas ajatellaan pyöräilyä iloisena, nopeana, helppona, puhtaana, terveellisenä, kuntoa ylläpitävänä liikkumismuotona. Kumpiko on loppujenlopuksi parempi ajattelu?

Itse pidän kitkarenkaista nastarenkaita enemmän, mutta virheelliseen asiaan pitää aina puuttua. Ylläolevassa Xm-Hannun viestissä mainitaan katupöly. Suurin katupölyn aiheuttaja kaupunkien keskustoissa on renkaiden alla jauhautuva hiekoitushiekka. Pölyä syntyisi lähes nykyisen mukaisesti, vaikka keskustoissa kaikki ajaisivat läpi vuoden kesärenkailla, mikäli teitä hiekotettaisiin nykyiseen malliin. Nastarenkaiden vaikutus katupölyyn on huomattavaa vasta yli 60km/h -nopeuksilla, eli ns. sisääntuloväylillä. Lisäksi matalan nopeusrajoitusten väylillä deformaatiota (mm. urien syntyminen) aiheuttaa pääasiassa raskas liikenne sekä koko liikennevirran pysähdykset ja kiihdytykset, mitkä ovat ominaisia kaupunkiliikenteelle. Korkeampien nopeusrajoitusten väylillä nastojen iskuvoima päällysteeseen aiheuttaa enemmän urautumista kuin alhaisilla nopeuksilla.

Toisin sanoen, jos keskustojen alhaisten nopeusrajoitusten kaduilla kiellettäisiin nastarenkaiden käyttö, (jonka mahdollinen tieliikennelain uudistus mahdollistaa) niin kiellolla ei olisi juurikaan vaikutusta katupölyyn (alhaisten nopeuksien kaduilla) tai päällysteiden vaurioitumisnopeuteen. Sen sijaan nastakielto olisi vaikutuksiltaan tehokkainta moottoriteillä.

Tämä kommentti vain esimerkkinä siitä, etteivät yksinkertaisetkaan asiat ole aina yksinkertaisia.

Lisäys edelliseen viestiini, koska muokkausaika umpeutui:
Lisäksi nastarenkaan profiililla on suuri merkitys päällysteen kulumiseen. Korkean profiilin rengas kuluttaa korkeissa nopeuksissa päällystettä matalaprofiilirengasta enemmän. Tästä aasinsilta toiseen rengasvänkäämiseen, jossa kuuluu sanoa matalaprofiilirenkaiden olevan vain ulkonäkökysymys ja kaikilta ominaisuuksiltaan korkeampaa profiilia huonompi normaalissa liikenteessä.

Tästä profiilisyystä mm. vanhojen ja uusien nastarengaskulutusta tutkineiden julkaisujen tulosten vertaaminen on vaikeaa, koska moderneissa autoissa on erilaiset rengaskoot kuin vaikkapa 90-luvun autoissa.

Myönnetään: Heittelin vain väitteitäni hatusta, vailla minkäänlaista tutkimuspohjaa. Onkohan sittenkin niin, että nastat eivät kuluta teitä uraisiksi, katupölyn määräkin vähenee, kunhan kaupungit vain alkavat säästää hiekoituksesta, ja leveät renkaat eivät juurikaan kulu tai kuluta tietä entistä painavampien uusien autojen alla. Suomi pelastuu sittenkin juuri nastarenkaiden ansiosta.
Tuon aiemmin mainitun ylen artikkelin
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
voinee siirtää romukoppaan, ja lukea maikkarilta tai iltiksesta parempia juttuja.

Edit: Niin, ja tuolla aikaisemmassa jutussani tarina ei kertonut sitäkään, kumpi meistä ajoi mäen ylös. Hitsi, kun tuo muisti alkaa pätkiä...

Tutkimustulosten tulkinta vaatii täsmällisyyttä. Omassa viestissäni en maininnut leveitä, vaan matalaprofiilisia renkaita. Ja nyt ei missään nimessä ole tarkoitukseni jallittaa XM-Hannua tai ketään muutakaan kirjoituksistaan. Joissakin jutuissa pitää vain olla täsmällinen, jottei tieto vääristy.

Tuo linkin takaa löytyvä Ylen artikkeli vaikutti mielipidekirjoitukselta, jolla on yhtä paljon painoarvoa kuin näillä meidänkin keskusteluilla. Toimittajan artikkelissa oli osa totta, mutta siinä oli myös valitettavasti karkeita yleistyksiä.

Tuoreita tutkimustuloksia löytyy tästäkin aiheesta netistä myös suomeksi, mutta kehotan lukemaan (monisatasivuiset) raportit kokonaisuudessaan sekä vertaamaan eri tuloksia keskenään ja muodostamaan oma mielipiteensä vasta sitten. Valitettavan usein nettikeskusteluissa lainataan yhden tutkimuksen yhtä kappaletta saatesanoin "en jaksanut koko tekstiä lukea, mutta..." Edellä mainitusta syystä en linkitä mihinkään suoraan tutkimukseen, ettei sieltä lainata tänne lauseita miten sattuu.

Ja loppuun vielä se mitä kirjoitin ihan alkuun. Pidän enemmän nastattomista talvirenkaista.

Kuten kaikki ovat huomanneet, minä harvoin, jos silloinkaan, kirjoitan mitään asiallista. Mutta... taas pari kommenttia...

" Omassa viestissäni en maininnut leveitä, vaan matalaprofiilisia renkaita."

Tuo on totta. Mielsin siis kirjoituksesi väärin. Onko siis näin: XM:n vakiorengastus on 195/65-15. Jos löytäisin tuohon 195/35-15 nastarenkaat, niin tiet kuluisivat vähemmän?

Millä mekanismilla selität lauseesi: "Korkean profiilin rengas kuluttaa korkeissa nopeuksissa päällystettä matalaprofiilirengasta enemmän."? Kun selität tuon kansantajuisesti, tai jopa minuntajuisesti, saatan, ehkä, kenties, jopa, sen uskoa. Ellei sitten kyseessä ole leveämmän renkaan pienempi pintapaine.

Olen usein todennut, että absoluuttisia totuuksia on vähän. Onko tutkimuksilla lopultakaan mitään merkitystä? Eikö liki kaikki tutkimukset perustukin siihen, että keksitään väittämä, ja etsitään siihen sopivat todisteet. Esim. "Ei ole mitään todisteita tupakan vaarallisuudesta", 40 vuotta tupakkatehtaat voittivat kaikki oikeudenkäynnit. Sokeri ei lihota, rasva lihottaa. Vai oliko se niin, että rasva ei lihota, sokeri lihottaa. Kumpaankin löytyy todisteet. Al Assad ei käyttänyt kemiallisia aseita. Pankkikriisi hoidettiin suomessa hyvin. Valtion raha menee vääriin kohteisiin. Valinnanvapaus ennenkaikkea. Palveluseteli on subjektiivinen oikeus. Pituuden perusyksikkö on palikka Pariisissa. Maailman luonnollisin luku on e. Matala nastarengas ei kuluta kaupungin katuja. Rapisee vaan pirusti, mutta ei kuluta.

Ainoa absoluuttinen totuus minulle on se, että Nissan qashqai on RUMA. Muut ovat enemmän tai vähemmän uskonasioita.

En ole väittänyt, etteikö kuluttaisi. Kerroin vain tutkimustuloksista, missä tilanteessa mikäkin ominaisuus on toista merkittävämpää. Eri tilanteissa jokin toinen asia nousee toista merkittävämmäksi. Asfalttipäällysteen kulumiseen vaikuttaa erittäin paljon päällystetyyppi (pab, ab, sma) sää (lumi, jää, lämpötila, sateet), liikennemäärä, millaisia ajoneuvoja ja millä kohtaa ajorataa ne liikkuvat. Teoriassa nykyautojen kaistavahdit ja autopilotit voivat lisätä urautumista, jos ne ajattavat jollain vakioetäisyydeltä kaistaviivoista. En ole perehtynyt em. järjestelmien toimintaan, joten en osaa arvioida miten suuri "uhka" se on urautumisen lisääntymiselle.

Renkaan profiiliasiaa en valitettavasti osaa kansantajuisesti selittää, eikä profiilijuttu ole edes merkittävä (virheellisesti kirjoitin aiempaan viestiini sanat "suuri merkitys", pahoittelen virhettäni) osa päällysteiden vaurioitumista, mutta se oli esimerkiksi siitä, miten moni yksityiskohta kulumiseen voi TEORIASSA vaikuttaa.

Ja toki kaikki esittämäni "väitteet" saa todistaa vääräksi. Muutan kyllä kantani faktojen edessä ja tiedon lisääntyessä.

Tämä urien syntyminen pääosin raskaan liikenteen vaikutuksesta matalien nopeusrajoitusten väylillä.. olisin ihan raakana mutuna (yhtään tutkimusta asiasta en ole lukenut) valmis väittämään että henkilöautojen nastarenkailla on suurempi vaikutus urien syntyyn. Perusteena se, että urat passaavat varsin hyvin henkilöauton raideleveyksiin, kun taas raskaalla liikenteellä on (tietääkseni) selvästi suurempi raideleveys. Ainakin Lahdessa kokoojakaduille (nopeusrajoitus 50-60 km/h) syntyneet urat ovat juurikin henkilöauton raideleveyksiä vastaavat.

Yli 10v putkeen on menty kitkoilla, välissä oli 1 talvi nykyisen auton mukana tulleilla nastoilla, sitä ennen reilu 10v kitkoilla, en ole kokenut nastoja mitenkään tarpeelliseksi, se mikä tuossa Ylen jutussakin on että osaa autoista ei ole ollenkaan suunniteltu nastarenkaille vaan ne pilaa ajettavuuden lähes täysin, meno on kuin ajaisi Morris Marinalla soratiellä

Tästä keskustelusta tuli hyvä esimerkki siitä, miten asioiden yksinkertaistaminen aiheuttaa lisäkysymyksiä ja selittelyjä. Se ei ole kysyjien (tässä tapauksessa XM-Hannu ja sitikkaporo) vika, vaan minun kun en ensimmäistä viestiäni osannut kirjoittaa riittävän selkeäksi. Tutkimuksissa asiat on selvitetty perinpohjaisesti kaikkine teorioineen, termin määrityksineen ja laskukaavoineen. Yritän kuitenkin vielä selventää kirjoittamaani, kun sitikkaporo sitä kohteliaasti kommentoi.

Deformaatio (päällysteen muodonmuutos) käsittää sanan mukaisesti päällysteen muodossa tapahtumat muutokset, venymiset, painumat (painumat voivat johtua myös päällysteen alla olevista rakenteista, mutta nyt ei mennä niihin), urautuminen yms näkyvät vauriot. On siis muutakin päällysteen kulumista (muodonmuutosta/deformaatiota) kuin urautuminen ja siihen viittasin tuolla raskaan liikenteen vaikutuksella. Epäselvästi sen ilmeisesti ilmaisin kun kommenttini aiheutti kysymyksen.

Tottakai, jos urien raideleveys passaa henkilöautoihin, niin silloin urat ovat syntyneet henkilöautoista ei leveämmän raideleveyden ajoneuvoista. Sen sijaan on "mutulla" vaikea heittää arviota siitä, kuinka iso merkitys nastarenkailla on urien syntyyn. En tunne "Lahden kokoojakatuja" kovin tarkkaan, mutta voisiko siellä nastoja enemmän urautumista aiheuttaa se, että iso osa autoilijoista ajaa samoissa urissa? Uria syntyy myös kesällä. Liikennemäärä on varmasti siellä myöskin suuri. Onko päällystetyyppi oikea niille liikennemäärille? Jääkö ajoradalle sateen jälkeen vettä? Suolataanko katuja talvisin? Tietysti nastat lisäävät urautumista, mutta minun "pointti" oli siinä, että miten suuri merkitys pelkästään nastoilla on katupölyyn tai päällysteiden vaurioitumiseen.
Jottei menisi liiaksi nastarenkaiden puolustukseksi, niin lisäävät nastarenkaat ajomelua (myös auton ulkopuolelle) ja terveyshaitta se on melukin. Minun puolesta nastarenkaiden käytön lopettamista saa vaatia, mutta vaatimukset on hyvä tehdä laajan tiedon perusteella.

Koska aihe näyttää kiinnostavan, niin periaatteeni vastaisesti laitan tähän yhden tuoreehkon tutkimuksen aiheesta:
http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf

Lukekaa se kokonaan, mutta jo tiivistelmäsivulla vastataan kansantajuisesti XM-Hannun ihmettelemään teoriaan renkaan profiilin vaikutuksesta päällysteen kulumiseen. Yllättävälle ja uskomattomalle se huomio minustakin ensilukemalta vaikutti.

Tämän enempää en jaksa vapaa-ajallani tutkimustuloksia nettiin referoida tästä aiheesta. Lisätietoa saa jokainen kaivella haluamistaan lähteistä ja tuoda näkemyksensä halutessaan sen jälkeen julki. Kiitos herroille mielenkiintoisesta keskustelusta.

EI kai kukaan ole väittänyt, että päihittäisi. Lähes nolla-asteinen jäähän on juuri nastarenkaiden bravuurikeli, eikä niitä siinä voita mikään. (Tosin vetisellä jäällä liukuu ne nastatkin ihan suvereenisti sinne, minne tie sattuu viettämään.)

Jos ajot eivät kuitenkaan säännöllisesti kohdistu jäätyneillä teillä nollakeleihin siten, että ajojen täytyy tapahtua tiettyyn aikaan riippumatta mistään muusta, niin kitkarengas on oiva vaihtoehto. Silloin niillä pärjää 99%:sti siinä, missä nastarenkaillakin, paitsi että matkustusmukavuus ja melutaso on kiitettävä syksystä kevääseen. Lisäksi, kun etelässä isot tiet ovat käytännössä asvalttia ympäri vuoden, kiitos suolauksen, se nastoilla jyryyttäminen on lisäksi turhaa ja seuraavana kesänä saa kärsiä järkyttävistä röpöpinnoitteista, kunnes asvalttimiehet ehtivät uusimaan päällysteet. Pohjoisessa taas tiet ovat lumisia, missä olen ajanut kitkoilla monta talvea ilman ongelmia.

Huonommassa kelissä täytyy kitkoilla ajaa hitaammin, mutta niinpä sitä täytyy jonkun verran silloin hidastaa nastoillakin.

Toki, jos on koti korkean mäen päällä, jonne pitää mennä kapeaa serpentiinitietä veden valuessa alamäkeen jäätyneiden urien päällä vastaan, niin silloin on pakko käyttää nastoja.

Auto on hankittu sitä varten, että sillä ajetaan kaikkina päivinä. Ainakin täällä maaseudulla.
Ei mene läpi työnantajalle, jos sanoo pysyvänsä kotona, kun on vaan kitkat ja tiekin on jäinen veden liukastama. Tästä rengaskeskustelusta pitäisi erottaa kokonaan sellaiset kitkarenkailla ajelevat, jotka pahan kelin tullessa jättävät auton pihaan. Sellaiset kuskit voisivat jättää autonsa koko talveksi seisomaan ja kulkisivat sitten yleisillä, jos se kerran on mahdoliista.

Voisin kuvitella, että kaikkein eniten on syytä pelätä pääkallokelillä sitä, joka tulee vastaan, tai roikkuu perässä niillä kitkarenkailla.

Kiitokset Laurille täsmennyksistä ja asian syvemmästä avaamisesta ja tutkimuslinkin laittamisesta. Yhtä tekijää ei voi varmaankaan määrittää pääsyylliseksi teiden urautumisiin. Ja kyllä, Laurin mainitsemat olosuhteet (ajetaan samoissa kohdissa kaistaa, vesi seisoo, suolataan ym ym) pitävät pääosin kutinsa Lahden tapauksissa. Joillakin katuosuuksilla liikennemäärät ovat kovat. Asfaltin laadusta en osaa (edes mutuna ) sanoa mitään. Nastojen vaikutusta puoltaa vielä se, että jos urautuminen olisi pelkästään samoissa renkaanjäljissä ajelua (kellään ei olisi nastoja siis), niin kuvittelisin että urat olisivat pintarakenteeltaan tasaisempia, ts. bitumi ei olisi hakkautunut irti paljastaen asfaltissa olevat kivet.

Kitkojakin olen käytellyt ja niillä olen hyvin pärjännyt niissä olosuhteissa joissa itse joudun ajamaan (erittäin harvoin veden peittämää peilijäätä mahdollisesti vielä kaltevalla tienpinnalla). Nyt käytössä XM:ssä mukana tulleet pinnatut nastat, joiden jälkeen katselen kyllä kitkoja tilalle.

Ei siihen tarvita mutua eikä huuhaa tutkimuksia, käy vaan ajelemassa maissa joissa ei käytetä nastarenkaita, ei ole henkilöauton levyisiä uria.



Mä teen jatkuvaa kolmivuorotyötä jonne mennään silloin kun listassa lukee eikä silloin kun suola-auto kulkee, quottroja on kyllä ilmestynyt työmaan pihaan viime vuosina läjäpäin, tämä ei tosin käsittääkseni johdu ajokeleista vaan hankinnan mahdollistavista vuorolisistä

"Eikö liki kaikki tutkimukset perustukin siihen, että keksitään väittämä, ja etsitään siihen sopivat todisteet?" Minähän luen vain tutkimuksia ja vertailuja, joiden mukaan XM on paras.

Tällä hetkellä eräs EU:n kuumista perunoista on kasvien"SUOJELU"aine glyfosaatti, eli roundup. Sen vaarallisuuden tai vaarattomuuden päättävät poliitikot sen mukaan, kuinka paljon heille maksetaan. Tutkimuksia puolesta ja vastaan on tehty ja tehdään edelleen. Todisteet ovat kiistattomia, loppupäätelmä tutkimuksen tilaajan tahdon mukainen. Meillä rivitalossa naapuri "torjui voikukkia " roundupilla vuorimäntyjen ympäriltä. "Eikö olisikin helppoa, jos voisit torjua rikkakasvit vain lehteä koskettamalla?" 9 vuotta hyvin kasvanut vuorimänty ruskettui 3 viikossa, ja on nyttemmin poistettu pihaa pilaamasta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Roundup

Miten niin VAAN? Hemmetin hyvät talvirenkaathan ne ovat.
En jaksanut selata taaksepäin, kenen lainauksesta on kysymys. Vaan eikö tässäkin ole taustalla luulo, että kitkarengas on samanlainen, kuin kesäreggas, ja vain nastarengas on talvirengas?

Päihityksellä tarkoitin sitäkin, että olisiko kitkarenkaalla menty mäki ylös vielä siinä vaiheessa, kun nastarenkaalla ei. Siis kummalla viimekädessä mentäisiin?

LIsäks nastarenkaisiin liittyy jokin asvalttilaadullinen tekijä. Nastarenkaat raapivat pehmeän bitumin pois kovien kivien keskeltä ja aiheuttavat asvalttipinnan rouhiintumista. Mutta ilmeisesti myöskin nastojen takia Suomessa joudutaan käyttämään jotain karkeaa asvalttiseosta, joka on äänekkäämpi mutta myös pitkäaikaiselta kestävyydeltään huonompaa. Eli jotta asvaltti kestää nastarenkaat edes sen vuoden, pari, niin se pitää tehdä asvalttiseoksesta, joka ei muutenkaan olisi niin tasaista ja kestävää, vaikka nastoja ei käytettäisikään.