Luonnon suhteen on järkyttäviä seutukohtaisia eroja. Kuten Lemon jo mariseekin niin täällä lounaiskolkassa puut ja pensaat kärsii. Vesisade muuttui rännän kautta lumeksi ja heti perään kova pakkanen: lumikuorma jäätyi oksille eikä irtoa ennen kevättä.

Maisemallisesti ja mielentilallisesti pakkanen ja lumi kyllä voittaa suojaloskan. Mutta kun keskimääräisesti nyt pitäisi olla -6° niin pyöritäänkin kympin ja kahden välissä. Tuntuu etenkin sähkölaskussa, vaikka kakluuneilla autetaankin. Seuraavaksi täytyy alkaa pelätä vesiputkia, lämmittämätön kellaritila ei ikuisuuksia pysy plussalla kun ulkona on jatkuvasti näitä poikkeuksellisia lukemia. Ja sitten sitä sähköä vasta kuluukin...
Tuosta hehkulamppujen lämmitysvaikutuksesta on niin monta mielipidettä että mikäköhän on oikea. Itse olen ainakin lukenut että nykytutkimuksilla todellisina lämmittäjinä paljon huonompia kuin vanhan kansan mukaan. Värilämmön eli -sävyn puolesta kallistun loistevaloon, mutta se on siksi että muu sisustusväritys on liiankin lämminsävyistä.

Eniten itseäni riepova asia on nuo sääennusteet. Eestaas vuoristorataa, ensi viikkokin muuttuu joka päivä kovista pakkasista suojaan. Nyt uhataan lumisateita JA kymppi pakkasta samaan aikaan. Saadaan taas se jääkuorrutus autoille jolloin ovet on ummessa

Autoilijalle isoin yllätys tulee olemaan kevät. Iskaria, jousta, niveltä ja kumitavaraa tulee menemään vaihtolistalle ennätystahtiin. Pakkasen jälkilaskuja, jotka tulee ilmi vasta renkaidenvaihdoissa tai leimalla. Akkuja, nesteitä, sähkölaitteita ja lämpötavaraa on jo nyt myyty ennätysmäärin tällä vuosituhannella. Että kyllä se vaan rassaa autoja, saa olla tyytyväinen jos on itse selvinnyt pienillä murheilla, toistaiseksi.

Meinaatteko että parin puun katkeaminen lumitaakan alla pahempi asia kuin se mitä tulee tapahtumaan ennustetun lämpenemisen myötä koko maailmassa? Kokonaisten saarivaltakuntien on ennustettu vajoavan mereen ja esim. kotimaassa Lapissa muutokset näkyvät jo.

Jos muuten on pakkasta -10 ja sataa lunta, miten se muodostaa jääkuorrutuksen autolle? Ainakin meilläpäin -10:ssä satava lumi on kevyttä höttölunta joka lähtee auton päältä kevyesti harjaamalla.

Mieluummin otan nämä pakkaset kuin nollakelit ja suolavellin maantielle.

Nuo nykytutkimuksen tulokset olisivatkin ihan mielenkiintoista luettavaa. Mistähän mahtavat löytyä? Ihanko mustaan aukkoon työntävät energiaa, hehkulamput? Vai mihin sitä hukkaavat?

Kaikki, mikä voidaan ymmärtää väärin, myös ymmärretään väärin. Totta kai tästä voisi viisastella vaikka miten paljon. Kyseessä ei ollut vain muutaman puun katkeaminen. Kiistaton asia on kuitenkin, että talvesta ja pakkasesta on myös haittaa, vaikka maisemat ovatkin kauniit ja tiet kuivat. Joka väittää muuta, katselee maaailmaa yksipuolisesti lumenvalkoisten lasien läpi, kaikilla asioilla yleensä on sekä hyvät että huonot puolet.
Auto saa jääkuorrutuksen, kun lämpötilat vaihtelevat, illalla nollakeli räntäsateineen ja yöllä pakkanen. Jos auto on tallissa tai edes katoksessa, sitä ei välttämättä huomaa, mutta kun auto on taivasalla tuon kuorrutuksen takuulla huomaa! Kevyt pakkaslumi auton päällä ei olekaan mikään ongelma.
Maapallon lämpenemisellä on peloteltu jo ties miten pitkään, ja toisaalla väitetään, että ilmasto kylmenee ja menemme kohti seuraavaa jääkautta... Minä en usko enää kumpaakaan väitettä. Annan tutkijoiden kiistellä keskenään ja elän omaa elämääni tuntematta turhaa syyllisyyttä olemassaolostani ja elintavoistani, kuitenkin samalla ottaen luonnon ja ympäristön huomioon.

Muut saavat jatkaa tätä kiistelyä, olen ilmaissut mielipiteeni ja tämä riitti kohdaltani tästä aiheesta.
Ja tähän vielä loppuun nämä pakolliset eli kaikella ystävyydellä!

Ahvenanmaa uppoaa, no RKP:n Thors saa lisää kaipaamiaan pakolaisia

Kummia on noi ennustetut tulevaisuudenkuvat, veroja niiden perusteella voidaan lisätä mut muuten kukaan ei oikeasti tee mitään vai löytyykös yhtään maata jossa olisi esim rantarakentaminen kielletty kun kaikkihan kohta kuitenkin pitäisi siellä rannalla jäädä veden alle

Viimeksi oli Turun Sanomissa loppuvuodesta, ja myös TM sivusi tuota kirjoittaessaan energialampuista viime vuonna. Käsittääkseni ja muistaakseni kyse oli hyötysuhteesta eli lämmöntuotto ei kuitenkaan olisi niin hyvä kuin oikeilla lämmittimillä ja samalla sähkönkulutuksella kun miinustetaan valon tuotto. Ja sellainen vehjes joka käyttää 100% energian hyödykseen on sitten ikiliikkuja. Moista ei vielä ole löydetty, vaikka mustia aukkojakin on, ja muualtakin kun pakoputkesta

Älä kärjistä. Se nyt vaan on niin että tuo kaunis maisema ei ole kaikkialla Suomessa pelkkää kauneutta vaan myös taakkaa luonnolle.


Povattu kahdeksisen milliä vedeksi muutettuna 20-8 aikavälillä tarkoittaa sitä että autoilu pitäisi lopettaa iltapäivällä jotta pinta ehtii jäähtyä ennen sadetta. Ainakin minulla Citroënissa on tehokas lämmityslaite, ja kun hytistään lämpimän auton päälle tulee tuo lumi niin osa siitä väistämättä sulaa, valuu ja jäätyy. Etenkin kun auto on aikataulun mukaan pakko välillä pysäyttää jossain käynnin takia ja jatkaa taas matkaa myöhemmin.


Kuten kijoitin, mieluiten kultaista keskiarvoa, ei kumpaakaan ääripoikkeuspäätä.

Älä nyt jätä mua yksin tänne näiden eskimoiden kanssa

On se harmillista tuo kylmä. Lämmityskustannuksiin menee ihan järkyttävästi rahaa mutta menköön. Näitä meidän Sitruunoita tuo pakkanen syö paljon pahemmin kuin osaa ajatellakkaan. Moni paikka kuluu autossa ihan eri tahtiin (tuplanopeudella) kuin ilmastossa jossa pysytään jatkuvasti plussa puolella. Auton ihan kaikki liikkuvat osa kuluu tuplanopeudella. Siitä on paras vertailukohta vehkeissä jotka ovat jo 20 vuotta vanhoja ja jotka ovat eläneet alkutaipaleen 100 000 km Ranskassa tai eteläisemmässä nahkahousumaassa. Vastaavan ikäinen Suomi-auto on aina ihan paska, paitsi jos sillä Suomi-autolla on jostain syystä 20 vuodessa ajettu vain 100 000, niin se on vielä ihan ok.

Maisemallisesti tämä talvi on ollut melko kaunis, suorastaan kaikkien talvien äiti. On suorastaan ihme että tuulta on ollut näin vähän jo melkein 2 kk koska normitalvena lumet ei oksilla pysy tuulen takia. Mahtaa olla sitä kiroa tämäkin kun meinasin tuulimyllygeniksestä unelmoida, vaan ei tartte enää kun viimeisen vuoden tuulisaldon ka Uudenmaan sisäosissa on ollut noin 2 m/s. Toisaalta hyvä niin, tuuli on inhottavaa. Se on tosi inhaa jo vaikka olis -2 pakkasta.
Onneksi sähköä tulee töpselistä... tämäkin aamuna yksi Euroopan tuonti lähti pihasta -23 yön jälkeen kevyesti käymään kun 1500 W poppapuhallin painoi tunnin verran hottia öljypohjaan.... ja juu, ei siihen mitään lohkolämppäreitä panna niin kauan kuin poppapuhaltimella pärjää. Öljyn sen lämmintä pitää olla koska eka pyörähdys tuuppaa öölit laakereille lastuamista ehkäisemään
Mut ei keskustella tästä koska muut haluaa vain lämmittää vettä.

-10 on passeli, ei estä ulkoilua tai puuhastelua eikä teillä ole paskaa

...meillä ei ole paskaa??? Ai niin, kyseessä ovatkin tiet eikä me Oikeesti ihmettelin ensin hetken, mitä ihmettä tarkoitat tällä

"Käsittääkseni ja muistaakseni?" Joopa joo. Mitähän TM:n kirjoitusta mahdat tarkoittaa. TM:ssä 11/09 s.116 alkaa juttu: "Hehkulampun kuolema", mutta paljon täytyy mielikuvitusta olla, jos siitä saa mainitsemasi käsityksen.

Hehkulampun ottamasta energiasta muuttuu yli 90 % lämmöksi, noin 5 % valoksi ja loput ovat muita häviöitä. Ei kait tuo asia ole matkan varrella paljoakaan muuttunut? Tuskin edes Turun Sanomien toimituksessa.

Onkos joku tuota väittänyt?

Tuo energiansäästölamppu asia on melkoisen mutkikas ja mielestäni edes EU ei ole oikeilla jäljillä koko touhussa. Nimittäin harva tietää, että tavallinen hehkulamppu kuormittaa sähköverkkoa normaalin sinikäyrän mukaisesti, mutta taas "halvat" energiansäästölamput kuormittavat verrattain erilailla aivan toisenlaisen, piikikkään, kulutuskäyrän mukaisesti. Tämä periaatteessa mahdollistaa sen, että kun useita (tuhansia) tällaisia energiansäästölamppuja laitetaan yhtä aikaa päälle vähänkin ylikuormittuneessa verkossa niin tuo lamppujen luonteesta johtuva kulutus saattaa kaataa sähköverkon paikallisesti tai laajemmalti. Vaikka tämä väite olisi pelkkää teoreettista hömpötystä niin metsään mennään siinä, ettei EU velvoita lamppuvalmistajia tekemään "estopiiriä" tämän kulmikkaan kulutuskäyrän muokkaamiseksi! Ts. EU määrää, että hehkulamppujen käytöstä on luovuttava ja tämä on tehnyt useiden lamppuvalmistajien kirstuista poikkeuksellisen pullean huolimatta siitä, että säästölamput sisältävät elohopeaa ja saattavat aiheuttaa em. sähköverkkon ongelmia. Notta pikkuisen perse edellä puuhun olemme menossa tämänkin alunperin hyvää tarkoittavan asian kanssa...

Tämä "energiansääsölamppu"/hehkulamppu-juttu onkin sitten jo taas ihan toinen lukunsa. Mistäs tuon pikkuisen tuohon sait?

Ja mitä noihin lehtiartikkeleihin tulee, niin juuri äsken oli Satakunnan Kansassa juttu, jossa mm. "Hehkulamppujen sijasta olisi pitänyt kieltää energiasäästölamput". Jutussa vedottiin energiasäästölamppujen ns. hiilijalanjälkeen. Monen niiden valoteho ei ole se mitä luvataan, on kallis, monet eivät kestä luvattua paloaikaa ja lopuksi vielä myös ongelmajäte.

Että moon pölöjä!
Läksin eilen hakemaan aamun lehteä postilaatikolta, jonne on matkaa 5 km. Kyllä 5000 metriä, joka täällä maalla ei ole mitään. Xanttu oli narussa ehkä tunnin ja pakkasta 20 C. Eikös pirulainen ollutkin huohotinputki jäässä ja öljyä ruiskusi sieltä sun täältä.
Pääsin kotiin ja laitoin suojapahvin puolen moottorin päälle ja lämpiämään.
Tänä aamuna oli kaikki OK. Sain tuon neuvon (pahvista,muovista tms.) täältä sivuilta joskus vuosia sitten. Olin vain jo unohtanut.
Kiitokset vielä kerran.

hn

Tuollaista tietoa löysin nopeasti etsimällä, aika paljon eroa prosenteissa:

http://www.lampputieto.fi/faktaa-energi ... ikutukset/

Vuositasolla hehkulamppujen ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormasta saadaan hyödynnettyä asunnon lämmityksessä noin 70 %, jolloin nettosäästöksi energiansäästölampun käytöstä jää lämmityskaudella vielä noin 14 W. Energiansäästölamppu säästää energiaa siis myös lämmitettävissä tiloissa.

Hehkulamppujen lämmitysvaikutus
Vain osa hehkulampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Jotta lampun tuottama lämpö tulisi hyödynnettyä, pitäisi lämmitysjärjestelmän säätimien olla erityisen herkkiä ja hyvässä kunnossa. Lisäksi lämpiminä vuodenaikoina, jolloin lämmitystä ei tarvita lainkaan, menee hehkulamppujen tuottama lämpö kokonaan hukkaan.

Kysyppä vaikka Fordin myyjältä, miksi kannattaa ostaa Sitikka.

Pieksämäellä myy Foortit ja Citikat sama liike Autokari,tätyypä kysyä Jorilta.....

Ylempänä Akaile tarkoitti varmaan, että kun pelaamme tasavirralla, riittää sähköopiksi Ohmin laki. Vaihtovirrallakin se on riittävä niin kauan kun kuormitus on pelkästään resistiivistä (hehkulamput, kiukaat, lämmittimet yms.). Teho on jännitteen ja virran tulo, P = U x I.

Vaihtosähkön jännite ja virta vaihtelevat sinimuotoisesti. Kun ne ovat positiivisella puolella, on niiden tulo positiivinen, vaan niin on myös negatiivisella puolella. Kahden negatiivisen arvon tulo on positiivinen. Teho on siis koko ajan positiivista.

Tilanne muuttuu, kun virtapiiriin kytketään induktiivinen kuorma (purkauslamppu, sähkömoottori tms.). Induktanssi saa aikaan sen, että virta jää hieman jälkeen. Puhtaasti induktiivisella kuormalla (teoreettinen) se jää 90 astetta jälkeen. Tällaisella kuormalla virran ja jännitteen etumerkit ovat puolet ajasta erilaiset. Niiden tulo (teho) on siis puolet ajasta negatiivinen ja puolet ajasta positiivinen. Tällainen teho sahaa edestakaisin, vie verkosta tilaa, eikä sitä voi käyttää hyödyksi.

Käytännössä osa on loistehoa ja osa pätötehoa, joka saadaan hyödyksi. Tilanne on vähän niin kuin olutlasissa, jossa on paljon vaahtoa. Lasi on täynnä, mutta potkua on vain pohjalla.

Sähköopissa puhutaan näennäistehosta (S), joka on kompleksinen suure. Pätöteho (P) on sen reaaliosa ja loisteho (Q) sen imaginaariosa. Pätötehon ja näennäistehon suhdetta (P/S) kutsutaan tehokertoimeksi. Se on siis se kuuluisa kosini fii.

Tämä voidaan esittää myös suorakulmaisen kolmion avulla. Pätöteho on vaaka-akselilla, loisteho on toinen kateetti ja näennäisteho on hypotenuusa. Kulma fii on pätötehon ja näennäistehon välinen kulma, jonka kosini on tämä em. tehokerroin.

Loppu on trigonometriaa. Myös herra nimeltä Pythagoras on luonut perustan näille laskuille: Näennäisteho on pätötehon ja loistehon neliöiden summan neliöjuuri.

Pätöteho on se minkä saamme hyödyksi, mutta laitteet me joudumme mitoittamaan näennäistehon mukaan. Lisäksi loisteho aiheuttaa pätötehohäviöitä, jotka ovat sitä suuremmat, mitä korkeampi on verkon kuormitusaste. Suurasiakkaat maksavat loistehostaan. Kertoimen on oltava noin 0,98, jotta maksuilta vältytään.
Kompleksisen suureen imaginaariosalla voi olla myös negatiivinen etumerkki. Näinpä se on sähkötekniikassakin. Puhtaasti kapasitiivinen kuorma saa aikaan sen, että virta menee 90 astetta jännitteen edelle. Muuten tilanne on sama kuin induktiivisen kuorman kanssa. Tämäkin teho sahaa edestakaisin.

Kun puhutaan loistehosta, tarkoitetaan induktiivista loistehoa ja nimenomaan sen kuluttamista. Induktiivista loistehoa voidaan tuottaa kuluttamalla kapasitiivista loistehoa. Tämä tapahtuu esimerkiksi ylimagnetoimalla kiinteään verkkoon kytkettyä generaattoria, tai yksinkertaisemmin lisäämällä kuorman rinnalle kondensaattoreita. Teollisuusympäristössä on normaalia kytkeä keskusten tai suurten moottoreiden rinnalle kompensointiparistot (=kondensaattorit). Myös valaisimet on mahdollista tilata kompensoituina.
Siis, induktiivinen loisteho kompensoidaan kytkemällä kuorman rinnalle kapasitanssi. Ainoa maksu menee, kun käydään kondensaattorikaupassa. Jos kompensointi tehdään suoraan kohteessa, ei häviöitäkään synny.

Yksityisasiakkaat eivät tällä hetkellä maksa loistehomaksuja, koska loistehon määrä on pieni. Mikäli määrä kasvaa, kasvavat häviöt ja niille pitää löytää maksaja.
Kompensointi on niin kauan helppoa, kun ei käytetä suunnattua kuormaa, eikä muita yliaaltolähteitä. Tällaisten kuormien käyttö kuitenkin yleistyy koko ajan.

. hyvä . nyt on selvää asiaa..........luulisin

Morokollin juttuun on vaikea lisätä mitään. Siinä meinaan suusta vietiin molemmat takajalatkin. Ja koko idioottimainen säästölamppuidea olisi pitänyt jättää käsittelemättä. Sen sijaan pitäisi suunnata enemmän varoja led- tekniikan kehittämiseen, koska se on joka tapauksessa tulevaa ja syrjäyttää säästölamputkin. Kaiketi, kun on EU:sta kyse, tarkoitus onkin suojella eurooppalaista säästölampputuotantoa jonkin aikaa?. Siinä kun liikkuu myös vallan toisenlaiset materiaalivirrat (ja raha). Hehkulampun tekeminen vaatii oikeastaan vain wolframia, kvartsihiekkaa, ja avoliekkiä.

Juuri noin olen asian olettanut olevan. Tässä lainaus toisesta keskustelusta, jossa myös keskustellaan energialamppu vastaan hehkulamppu:

- Loistehon kompensointi maksaa, ja loisteho on kuitenkin tuotettava, joten se laskee mahdollisia säästöjä
- ES-lamppu sisältää muistaakseni 24 osaa, ja näitä sitten kuljetellaan tehtaalle, eli ei kovin tehokasta
- Kun lamppu hajoaa, menee roskiin myös paljon ihan toimivia osia virtalähteen mukana, joka on lampun kannassa
- ES-lamppu sisältää osia joita ei voi kierrättää.
- Yleisimmät ES-lamput toimivat huonosti valaisimissa, jotka on suunniteltu hehkulamppua varten.ES-lamppu antaa eniten valoa sivulle.

Taas kerran jutustelu vähän lipsahti ulos otsikosta. Tämähän lipesi siitä, kun kerroin meillä miltei koko sähkölämmityksen osuus tehtävän hehkulampuilla. Siitä sitten alkoi todistelu, että ne ovat paljon huonompia lämmittäjiä, mitä meillä on koettu. Nooh, meillä on asiasta noin 15 vuoden kokemus tässä asuinpaikassa. Uskomme siihen edelleen. Seuraan päivittäin energian kulutusta, josta on myös muistiinpanot.
Tämä tästä.

Ennustaminen on arvaamista.

IPCC-johtaja: "Ilmastoraportissa voi olla muitakin virheitä". Mitä seuraavaksi?

Samassa kämpässä asuttu vasta 17 talvea. Alkuun seurasin sähkönkulutusta kuukausittain, mutta lopetin kun totesin että liikaa muuttujia jotta tilastoinnista olisi muutakin kuin työtä.
Yksi huomio on se että pitkä syksy & kevät lisää sähkönkulutusta, kun kakluuni on turhankin rankka lämmitysmuoto mutta lämpöä pitää silti saada.
Tänä 17v aikana on perhekokokin jo muuttunut, ja nyt kun jälkikasvun määrä on oleellisesti kutistunut niin esm pesukoneet ovat paljon vähemmän päällä ja sähkönkulutus vuositasolla pienentynyt noin 20%. Toisaalta nykyisin vesijohdossa on lämmitin ja kellarissa palaa kolme loisteputkea/energialamppua 24/7 pakkaskaudella.
Pikakierros kämpässä muuten osoittaa että meillä valaisimet ovat joko kohdemallia tai sivulle säteilevää. Etenkin Ikean es-kohdemallit ovat vinkkinä pitkäkestoisia sekä halpoja. Ja "hylsyt" menee kierrätyskeskukseen, hehkut heitin ennen roskikseen kun niitä kuluikin koko ajan.

"Vain osa hehkulampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa."

Heeh! Tämä asia muuten on niin että jos talossa on ilmalämmitys niin tuokin tulee hyödyksi koska kiertoon otettava ilma kerätään katon rajasta. On tullut huomattua MONTA talvea miten kämppä (ilmalämmitteinen) jäähtyy 2 astetta kun siellä on 2 vuorokautta valot ja ihmiset poissa. Ja todella, mihinkään lämmitysasetuksiin ei ole koskettu joten suurin syy on valot.

En ole vuosiin harrastanut säästösähkövalolamppuja, kahdesta syystä: Kestoikä on naurettava ja yksikköhinta lampulle valtava.