Defenderin ajoasento on jotain ihan käsittämätöntä, ei kai sellaisella kukaan vapaaehtoisesti halua arkiajojaan ajaa?

Vaikka sanotaan, ettei se ole hullu joka pyytää, niin täytyy tuollaisessa tapauksessa kyllä olla. Eihän sellaisesta rojusta voi kuvitella uutenakaan kenenkään noin paljoa maksavan. Usealla Defenderillä ajaneena uskallan väittää moisen olevan surkeimpia kulkineita, jolla olen ajanut. Jos tuon tyylistä ajokkia haluaa (ovatko nämä nyt niitä katumaastureita?), niin suosittelisin ennemmin UAZ-469:iä. Keksin Defestä helposti vain kaksi parempaa asiaa - ensimmäisen niistä ollessa radio, jota tosin ei kuule moottorin käydessä, kun sisämelu on niin mieletön ja moottori pysähdyksissä ei uskalla pitää ainuttakaan sähkölaitetta päällä, ettei se käsittämättömän pieni akun poikanen tyhjene. Toinen parempi asia on lämmitetty tuulilasi, mutta se onkin aivan välttämätön, että moisesta näkee talvella ulos. UAZ:ista näkee kyllä muutenkin. Ovatkohan vanhojen UAZ:ien pyynnit sitten yli 30 k€? Olisivat sitten linjassaan tuollaisen Defen huumoripyynnin kanssa.

Uusi ja ehjä UAZ on muuten oikeasti ihan kiva auto ajaa sekä tiellä että maastossa. Tuntuivat ainakin pyssylaitoksella vaan vanhenneen varsin nopeasti. Tiedä sitten, mikä tilanne on uudesta asti siviilikäytössä olleilla yksilöillä.

Jos omaa alle 150 cm pitkän henkilön jalat, molemmat niistä ovat kiinnitetty lantioon vasemman jalan paikalle tai hieman vasemmalle päin sivuun siitä ja kengän koko on enintään 30, voi Defenderillä ehkä kuvitella ajavansa sen osalta siedettävästi?

Defenderin ajoasento on melkoisen ahdas. Ei ymmärrä miksi on tehty noin. Jotkut varmaankin tykkää ulottaa työkalumeiningin sisätiloihin ja ajettavuuteen. Onko Discon neliveto kevytversio rangeen/land roveriin verrattuna vai löytyykö samat palikat?

Bensa-V8:n kaasuttaminen voisi olla hyvä ajatus. Kulutus puolittuu 1500 euron panostuksella. Vai mitä kaasulaitteet asennuksineen nyt maksaakaan?

Samat voimansiirron osat, ei ongelmia keston kanssa... Manuaalina tekivät vaihteiston jota löytää jo Classic -Rangesta, automaattina ZF 4HP22 sähköisesti ohjattuna Disco 2 ja sitä aiemmat hydraulisesti ilman sähköjä. Jakovaihteisto peräisin samaten Classic Rangesta. Jos tarvitsee jotain korjausosaa, niin palikat on tosiaan yllättävänkin edullisia, ja tulevat nopeasti. Ja sitten kun homma karkaa lapasesta, niin monenlaista kivaa myös näihin saa, torsen -pyörästöt perinteisten tasauspyörästöjen tilalle (myös jakoaskiin), ja saa kytkettäviä lukkojakin, lisäalennusvaihdettakin löytyy yms tarpeellista sitten kun on korottanut koria rungolta, ja jousitusta muutenkin jotta saa mahtumaan ne vähintään 33" mutarenkaat jne jne jne...


Kaasuvermeet kiinnostaa itseäkin, ja sen verran on tullut tietoa etsittyä että tuon panostuksen saa tuplata ellei tykkää käydä tankilla sadan kilometrin välein tai jopa alle... Isompaa kaasusäiliötä, ja se tuntuu olevan yllättävänkin iso kuluerä...

Kyllähän tuommoinen V8 bensalla ihan huolella syö, ainakin kaupunkipyörityksessä. Matkassa pääsee yllättävänkin maltillisiin lukemiin, jopa uskomattoman pieniin. Tuskin nuo uudemmat ruiskullaolevat paljoa enempää ainakaan vie mitä tuommoinen vanha kaasariversio, matkassa jopa 12l/100km ja kaupunkiin tuplat..? Nuo luvut siis -76 väkkärästä, matkamittarin ja bensapumppaamon tiedoista laskettuna...

Joskus tuli offroadia vähän ajettua ja autoa siihen rakennettua, niin tulee ehkä turhaan tartuttua näihin heittoihin. Kyllähän metsässä UAZejakin näkyi, ja menivät reittejä siinä, missä muutkin maastoautot tai "katumaasturit".

Monellehan aidon maastoauton määritelmä on "siinä on vinssi ja lukot", vaikka todellisuudessa nämä eivät vielä kerro mitään auton maasto-ominaisuuksista.

OT:ksi menee, mutta liitteeksi vielä kuva nyt jo edesmenneestä offilelusta, vaikka onkin väärämmerkkinen (sori siitä ).

menny vähän offtopic tää keskustelu Aiheesta; Ihmettelin täällä eteläisessä suomessa lumisateen aikana (ti päivällä) aurauksen logiikkaa. Kehä 3 neli/kuus kaistainen lähes lumeton ja auroja liikkeellä paljon. Läntinen pää joka on se vaarallisin osa eli yksiajoratainen, loskavallit n.10cm paksut kaistoilla ja ajosuuntien välissä jopa paksummat. Eikö liikenneturvallisuuden kannalta pitäisi hoito panostaa sinne missä tie on vaarallisin? tuolla neli/kuusikaistaisella osalla, kun ei juuri nokkakolareita päääse tapahtumaan (viheralueet tai kaiteet ajoratojen välissä).

Naapurillakin komea britti

Hyvä bongaus, se on mun ja omalla pihalla

Talvikunnossapidolle voitaisiin lisätä 10-20 senttiä jokaiseen polttoainelitraan lisähintaa, vai olisiko suoraan 50 senttiä litralta parempi niin voitaisiin aina haukkua tienhoitajaa jos ei tie ole turvallisessa kunnossa.

Keskustelusta päätellen tiet on kunnossa autot huonoja.

Autot on joo...quattro pitäisi olla, tänäänkin vetivät kuuttakymppiä eteenpäin ja vajaavetoisella meinaa vaan jäädä siihen sohjovalliin sutimaan hitaampia ohitellessa

Tänään näin talven ensimmäisen suola-auton (tie 11). Kymmenisen kilometrin päästä tulikin sitten heti toinen vastaan.

Toivottavasti Häijään ympyrässä niillä on joku vaihto- tai kääntöpaikka... tai sitten ne vaan ajaa peräkanaa suolahanat auki. Olen edelleen sitä mieltä, että tästä tiestön talvikunnossapidosta olisi syytä keskustella. Jossain muuallakin kuin täällä.

Aloitteesta tekijöineen oli sanomalehdessä juttua. Valitteli, että 4-tiellä Oulun eteläpuolella ei ole harvinaista nähdä 10...15 cm lumikerrosta. Ei kai nyt sentään tuollaisia lumimääriä???

Tuskin, vaikuttaa ihan höpöjutulta, kai sitten "hieman" liioittelua, eli ainakin 100...300 %. Ja jos on läheskään totta, niin silti kansalaisaloite sen vuoksi olisi pelleilyä, 4-tie on päätie, joka huonoimmillaankin on Oulusta etelään päin hoitoluokkaa I, eli:
"Hoitoluokka I (4 896 kilometriä, 19 % liikenteestä, 22 % raskaasta liikenteestä)

Tie on suurimman osan ajasta paljas. Pyrkimyksenä on hyvä pito, mutta sään muutostilanteissa voi lievää liukkautta esiintyä. Matalia kapeita polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä voi ajoittain esiintyä. Pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, voi tien pinta olla osittain jäinen. Liukkauden ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivasti liukkauden torjunnalla."
https://www.liikennevirasto.fi/tieverkk ... talvihoito

Ainakin ennen oli sääntönä hoitoluokassa I: lumisateen aikanakaan ei saisi olla lunta yli 4 cm, ja sopimuksissa on annettu rajat (3h lunta, 2,5 h sohjoa, ympäri vuorokauden) kuinka nopeasti lumisateen jälkeen pitäisi aurata "puhtaaksi", eli mitäköhän kansalaisaloite auttaisi, jos nykyisiäkään sääntöjä ei noudateta. Oikeampi paikka ruikuttaa voisi olla paikallinen ELY, tai sitten valittaa kilpailutetuista urakoitsijoista silloin kun on aihetta?

"Auraus on käynnistettävä viimeistään kun puolet maksimilumisyvyydestä on kertynyt (ns. lähtökynnys).

Maksimilumisyvyys ei saa ylittyä sateen aikana ja toimenpideaikana sen jälkeen.

Toimenpideaika alkaa kun sade loppuu ja päättyy kun ajokaistat on aurattu puhtaaksi.

Sohjoa sallitaan vain puolet lumen määrästä."
https://www.ely-keskus.fi/documents/101 ... 4tieto.pdf
Mutten tiedä onko tuo ajankohtainen ohje noiden osalta...

15 cm ei sallita edes vähäliikenteisillä teillä, eli olisi ehdoton poikkeustilanne tai sitten oma kotitie jonka hoitajana on itse?

Tässä näkyy vähän ajorataakin, tuommoiseen kuntoon on päätynyt auraamisen ansiosta. Tästä sitten voidaankin vääntää, pitäisikö tuo sulatella suolalla asvaltille asti, vai pysytäänkö hengissä vaikkei suolatakaan..?

Eikö tuommoinen ole ihan normaali talvikeli? Ja ihan samanlaista mutta lumisempaa oli eilen kotiinpäin ajellessa, ja kumma kyllä, isompia ongelmia ei näkynyt olevan. Ei ollut tienvarret pöpelikköön ajautuneita autoja, eikä liioin auraajiakaan. Yöllä sitten joskus puolen yön jälkeen kuului aura kolistelevan jossain, ja aamuun mennessä oli ajoradat kuvanmukaiseen kuntoon käyty pyyhkäisemässä...

Ei tuollaisen tien liikennemäärillä kannata suolata, vaikka tie turvallisemmaksi tulisikin.

Pitäiskö pistää kansalaisaloite, että vaihdetaan kaikki aura- ja suola-autot tällaisiin:

^Tuommoinen olisi kyllä hyvä, saisi kuivattuakin tien samalla. Lentokentillä taisi olla ihan yleisiä aikanaan, ja edelleen kiihdytysradoilla ja muistelen Nascar -ajoissakin tuommoisella rataa kuivatun...


Mikähän siitä tiestä tekisi turvallisemman, mikäli tuommoinen tasainen, jäinen tie sulateltaisiin suolalla sohjoksi joka ei poistu karkeankaan renkaan alta..? Ei se suola kesää talven tilalle tee, vaikka miten sitä itselleen mantrana hokisi...

Oli muuten tänäänkin hyvä ajella, kun tiellä esiintyneestä jäästä ja lumesta huolimatta lasille ei sotkua lennellyt. Motarinpätkälläkään...

Alkaa mennä jo toistamiseksi. Tiethän pitäisi suolata ennakkoon eikä niin, että suolalla sulatetaan paksu lumi/jää sohjoksi. Vaikka sulatettaisiinkin (iso tie) sohjolle, niin jatkuva liikenne vähitellen kuivattaisi tien.

Ei isoja ja pieniä teitä kannata vertailla. Pienempi tie on järkevämpi pitää tuollaisena ja isompien liikennemäärien tiet on parempi suolata.

Niin se ennakkoon suolaaminen sitten pitää tien puhtaana kun lävähtää 15cm lunta yön aikana?

^Ei siihen määrään eilen tarvittu edes yötä, muutama tunti riitti...

Vieläkään ei ole kukaan kommentoinut siihen että miten pienemmällä mutta vilkkaalla tiellä rekat pysyy metsään menemättä, mutta isommalla vaativat sitä suolaa kun ei kuulemma pysy tiellä..?

Suolaa, suolaa, enemmän suolaa,
ainakin joskus tässä (viimeviikolla?) osui täydellisen oikein pyöräteiden suolaus, ihmettelin kun keskikaupungilla pyöräteitä liuossuolalla levitettiin vaikka olivat kostealla asfaltilla. Seuraavana päivänä selvisi miksi - ja oli oikein hyvin ajoitettu, olisivat vaan saaneet laittaa jalkakäytävän puolellekin, se kun oli kovin muhkuraista jäätä.

Aika harvoin enää on kaupungin mäet tukossa kun bussit on poikittain tai muistan joskus aikoinaan kun moottoritien piennar oli rekkoja täynnä joka mäen kohdalla, kun satoi alijäähtynyttä vettä. Mutta ihan täydelliseksi tuota tienhoitoa ei taida saada ennen kuin joku kehittää täydellisesti oikeaan osuvat sääennusteet, eli ei ikinä?

Suomessa on paljon teitä, joissa ei käytetä suolaa, mutta kyllä kai niissäkin busseja ja rekkoja on mennyt ojaan, ainakin yhden tiedän varmasti, kun olin lapsena sen bussin kyydissäkin.

^Kyllä, varmasti menee ojaan, suolalla tai suolattomana. Ainakin niin kauan kun mukana ovat ihmiset. Väitän myös että mitä enemmän suolalla sulatellaan illuusiota kesäkelistä talvella, sitä enemmän tapahtuu yliarviointia keliin nähden ja siksi painellaan pöpelikköön suunnittelematta...

Tässä maassa, ehkä sitä ruuhkaisinta osuutta lukuunottamatta, liikennetiheys ei mikään suuren suuri kuitenkaan ole. Se että yhdellä pienehköllä alueella on pari ruuhkaista jaksoa päivittäin, ei tarkoita että koko maassa olisi jatkuvasti vilkas liikenne...

Hyvän sään aikaan tapahtuva suolaaminen herättää närää eikä silloin tule välttämättä mieleen, että ennakkosuolaamisella pyritään vaikuttamaan pian vaihtuviin olosuhteisiin. Valmiksi suolainen pinta kun sulattaa lumen heti. Onneksi harvassa on ne kerrat, kun lunta tulee 15cm muutamassa tunnissa. Siihen ei taida ennakkosuolauskaan auttaa.

Idyllinen (ja luminen) pikkutie, jonka varressa potkukelkkamummot tervehtii kaikkia tielläliikkujia - vailla ojassa olevia rekkoja - kääntyy mielessä siihen, että niillä teillä rekat ei koskaan aja ojaan ja kaikki on auvoisaa. Nastatkaan ei rallata. Voihan se olla vaikka näin: Hiljaisemmalla tiellä rekka voi rauhassa himmailla pahoissa paikoissa. Liikennettä kun ei ole ruuhkaksi asti. Isoilla teillä jos rekat alkaa hiljentämään, reikäpäät sitikoilla ja ilman painaa ohi. Ja pian on autoja ojassa. Liikennemäärät, liikennemäärät, liikennemäärät. Moni asia kulminoituu liikennemääriin. Tilastot kun olisi käsillä, niin olisi helpompi spekuleerata lisää.

Se on vaan sillä tavalla, että monet autoilijat on kasvatettu väärän tiedon valossa uskomaan, että suolaus on pahasta. Varmaan tietyissä piireissä olisi sosiaalinen itsemurha alkaa puhumaan suolauksen puolesta. Se kuitenkin tiedetään varmasti, ihan tilastojen valossa, että liukkaus lisää kolareita. Tuohon faktaan nojaten tuntuu hassulta motkottaa, että pissapojan nestettä kuluu ja rauta ruostuu.

Ja ajetaan aura-autolla aura ylhäällä roiskien sitä suolavelliä kymmensenttisen vastasataneen lumen pintaan. Ensimmäistä kertaa muistan tuohon ilmiöön törmänneeni viime talvena, ja samaa on tänäkin talvena tullut nähtyä. Mikä tuossa sitten on selityksenä, ainakaan ei omaan ymmärrykseen sovi moinen..?

Varmasti suhtautuminen suolaukseen olisi myönteisempi, mikäli sitä tehtäisiin järkevästi, eikä suolalla yritettäisi sulattaa lunta kuten viime aikoina...