Joo se suojakumi haitari himmelin voinee saada tiivisteltyä tai murtuneen letkulähdön korjattua.
Ja en tukkimaan kyllä lähtisi vuotaa se sitten itse tai naapuri nikaleen liemiä. Henkireijän nyt ainakin tarvitsee ja ei se öljy siinä männän varressa huonoa tee kunhan pysyy hiekat pussin ulkopuolella.
Taka sylinteriin muistaakseni patentoin jonkun muun kumin ja vuotavan etusen korjasin muuten.
Mutta sitten leimalla hyljätyn väljän nivelen takia piti laittaa varastosta ehjä tilalle. Ja nyt on sitten hyllyssä osin purettu ja puhdistettu sylinteri inspiraatiota odottamassa..Siihen löytyy nivel jonka sovittamiseen tarttis köydä sorvaamassa jotain sovitetta tai yrittää löytää sopivampi nivel.
Ja ilmeisesti tässä viimeisimmässä ole mitään muuta ehjää kuin kaikki oleelliset hydrauliikka komponentit..ja putkitukset jne auton alla jotenkin poikkeuksellisen tuoreen näköiset..vaikka toinen helma esim umpimätä.

ja tosiaan nuo aktiivi sylinterit varsinaisesti vuoda vaan ovat leima pummin arvoisesti märät..

Sylinterihän kaksitoiminen niin että kanavat on perässä. Varrenpuolelle paine saadaan kaksikuorisen putken avulla. Männän ja varren paineenalaiset tiivisteet on pienen kitkan takia mallia O-renkaan kuormittama muovirengas kuten perinteisissä jousisylkyissäkin. Pieni männän ohivuoto ei juuri haittaa normaaliajossa nopeilla liikkeillä, mutta haitannee jatkuvassa ympyräajossa. Paketin päällä on vielä ylimääräinen metallinen kuoriputki jonka tarkoituksena on kaapata varren vuoto talteen ja paluuseen. Kuoriputki tiivistyy sylinterin juureen sen kumilörssin avulla josta lähtee se juoruputki. Vartta vasten kuoriputkessa on tavallisen oloinen pölyhuulelinen stefa joka "paineettomana" ei lisää kitkaa haitallisesti. Kuoriputken sisällä vuoto kulkeutuu sen juuren kumin kautta paluuputkeen. Eli vuotoa voi olla siitä stefasta tai sen kumilörssin ja sylkyn välistä tai murtuneesta paluuputken kumisesta lähdöstä. Kumi ja kuori ei kovin tiukkoja tai liimattuja ole ja vanhemmiten voivat vuotaa sieltä. Osin kumin ja putken väliin tulevan ruosteen heikentäessä tiivistystä, osin ehkä kumin kovettumisen bohdosta ja osin ehkä paineen hieman kasvaessa jos varren vuoto on sen suuruinen että paluuputkisto alkaa ahdistaa. Vaikka sitä sopivaa XM:n kumia ei enään saa, nähdäkseni sen saa tiiviiksi puunamalla sauman ruosteet hyvällä tarttuvalla tiivisteliimalla tai silikonilla. Stefa haastavampi mittojen puolesta, eräiden mittojen mukaan varsi 22,5 mm, täytyy tarkastaa. On niitä sylkkyjenkin puolelta avattu leikkaamalla pää poikki. Takaisin kasaan hitsaten tai jollain kierrevirityksellä. Itse uskon että tuon saisi hitsattua niin että tiivisteet ei mene pilalle..Voisin noihin uudent sylkytkin suunnitella jos ylimääräinen purettu olisi pöydällä. Ei pitäisi olla mahdottoman kallis tehdä.

Activa clubihan oli teettämässä uusia niin edes kuin taakse, mutta tarpeeksi halukkaita ei löytynyt.

Ketähän ja mistähän näiden vielä rekisterissä olevien määrää voisi kaivella?
Omat kolme vielä kilvissä ja kaksi jopa leimassa. Kolmas ollut sen 10v leimaamatta..

Tehdäkkö yksi täydellinen, kaksi kohtuullista vai onko 3 jo kohtuutonta?
Aihiot yksi ” täydellinen ” kori, yksi ”täydellinen” hyde ja yksi täydellinen ”raato”

Tässä on vtsbx:n kanssa purettu yksi hänen vanha vuotava activan etusylinteri. Päädyn sisään valssattu ulkoputken laippa sorvattiin pois.
Todennäköinen vuodon syy on naarmuille kulunut sylinterinvarsi. Lisää varren painetiivisteen vuodon niin suureksi ettei paluuputki enää veda ja tihkuu sen ulomman suojaputken ja sylinterin välistä, eikä ulompikaan stefa pidä kun on varsi jurmuilla ja vuotaa myös siihen suuntaan.
Sylinteri on aika "halvalla" tehty ja varren kulumaan suurin syy lienee ettei turpakappleeseen ole mahtunut ohjainrengasta, vaan varsi hankaa terästä vasten.
Varsi tässä etusylkyssä 16 mm ja mäntä 22,5 ja isku 171.
150 barilla etusykky tuottaa molempiin suuntiin (saman) 300 kp voiman männän ja varren alojen ollessa 2 ja 4 cm2.
Takana vastaavat halkaisijat 22,5 ja 31,92 ja 4 ja 8 cm2 ja voima molempiin suuntiin em paineella 600 kp.
Voima on sama molempiin suuntiin koska toiseen korjaussuuntaan paine lasketaan männän molemmin puolin jolloin voima määräytyy niiden erotuksena ja toiseen suuntaan vain varren puolelle jolloin voima edelleen alojen erotuksen mukainen, nerokasta
Takana suurempi voima koska vipuvarret vakaajatangossa lyhyemmät ja isku pienempi.

Painetiivisteet saa helposti tehtyä oikesta aineesta tai teetettyä. Oliko muuten patonkilaisilla kokemusta noiden vaanhojen alusylkkujen tiivisteiden teettämisestä?

Takasylkyn varren halkasija on ongelma, mikäli sen joutuu vaaihtamaan sillä 22,5 millistä kromattua varsitankoa ei näytä saavan mistään (?) ja voi tulla kovin kalliiksi teettää.
Tämän yhden studyn perusteella sylinteri ja mäntä kestää ja riittäisi sen grafiittiteflonrenkaan ja o-renkaan vaihto. Eikä männän pieni sisäinen ohivuoto muutenkaan ole kovin haitallinen asia tässä rakenteessa.

Uusia samanlaisia voisi teettää, mallintelin jo tuon etusen, mutta vaatii valut niihin alapäihin ja muutenkin tuo kaksiputkirakenne jolla liitännät saadaan allapäähän ilman ulkoisia putkia on hieman hankala, ja tarpeettoman painava. Näitähän Activa foorumi oli tutkinut mutta kiinnostuneita ilmesiesti liian vähän? Alkuperäisen mukaisen teettäminen olisi kuitenkin enemmän kuin tuhannen taalan kysymys näiden jälleenmyyntihinnan näkökulmasta...

Yhtä hyvän tai paremmankin joka toimii ja kestää, saa edullisesti tehtyä jos luovutaan kaksiputkirakenteesta jolloin tulee varrenpuoleiseen päähän myös syöttö kylkeen. Tämä voidaan vetää kovalla pukella matalana peräpäähän, jolloin letkuliitännät saadaan about vakipaikkaan. Ns vakiosylkyissä on turpaamutterissä myös pyyhkijä tai stefa vaakiona. Vuotoyhde voidaan ottaa suoraan näiden tiivisteiden välistä ilman sitä vuotoaltista nykyistä kuoriputkea. Ohut putki tuoda toisen putken vierellä siihen letkuterminaalille. Putket kyljessä jää palkeen alle, mutta uusi palje pitää olla vaähän väljempi ja vaatii sylintyerin perään jokin lisäkorokerenkaan jonka alta turpaputket kulkee. Tällainen sylinteri joka koostuisi vakio-osista maksaisi arviolta 100-200 eur jos yhtään useampi tehtäisiin.
Ongelmana on muuttuvat männän ja varren halkaisijat. Kuinka tärkeitä ne on?
Jos valitaan eteen sama 16 varsi mutta 25 mm mäntä, kasvaa voima 300-> 435 kp. Takana jos valitaaan 22 mm varsi ja 30 mm mäntä laskee voima 600-> 490 kp. Tämä vaikuttaa pyöräkuormiin ja varmasti käytökseen. Imperial mitoituksilla löytyisi lähemmäksi oikeita tulevia yhdistelimiä, mutta veikkaisin Andren vaihtavan asentoaaan siinä vaiheessa? Muutuneiden voimien vaikutus saattaa olla myös positiivinen seikka jollekkin, joka painavampikeulaisella V6:lla ajaa yksin rataa? Takapää ei tarvinne yhtä paljon vastavääntöä kun toisella kaverilla, joka ajaa 16v activaa auto tayteen lastattuna? Mene ja tiedä. Oma lukunsa on myös katsastualaitos? Ja vielä on yksi oma lukunsa, nivelet.. Mutta homma etenee ..

Ylläolevaaan pääsi laskentavirhe ja ajatusvirhe. On tärkeää että männän ja varren pinta-alasuhde on se 1/2! Muuten tulee eri voimat eri suuntiin.En päässyt enää editoimaan.
Eli em esimerkki vakio-osilla menisi seuraavasti:
Jos valitaan eteen esim sama 16 varsi mutta 25 mm mäntä, tapahtuu seuraavaa, vasempaan käänettäessä voima pysyy suunnillen samana 302 kp, mutta oikelle käännettäessä kasvaa voima 300-> 435 kp Takana jos valitaaan 22 mm varsi ja 30 mm mäntä laskee voima vasemalle 600-> 570 kp ja oikealle 600-> 490. Ei hyvä. Eli voidaan käyttää esim vakiovarsia, mutta sylinteriporaus pitää olla kaksinkertainen alaltaan mikäli halutaan sama voima molempiin suuntiin. Speciaaliputket kuitenkin helpompia tässä kuin varret.

Kuinka kiinteästi osat ovat kiinni, onko kierteitä/muttereita missään vai kaikki hitsattuja? Männät/varret/putket? Kuvat varmasti kiinnostaisivat muitakin kuin minua...

Suomessakin varmaan löytyy firmoja jotka kromaavat hydraulivehkeiden varsia, mutta tekevätkö pieniä sarjoja ja yksityisille harrastajille ja mihin hintaan?
Turun kovakromi tekee männänvarsien hiontaa ja kovakromausta ainakin isommille vehkeille, firman nimestä voi ehkä päätellä sijainnin, se tosin lausutaan tietysti Pori...
https://www.turunkovakromi.fi/palvelut

Mutta taakse tuumakoon virityksillä mäntä 1 1/4" ja varsi 7/8" tekisi kohtuullisen hyvän osuman pinta-alasuhteissa (n. 4 %), mutta halvat kiinalaiset aliexpress taitaa olla pääosin mm mitoilla, ettei kannata yrittää etsiä kaksitoimista sylinteriä testailuun/kokeiluun (ja päitä pitäisi niihinkin askarrella ja putkien sovittelut), toki jos alusta alkaen tekee, niin valmista tankoa ja tiivistettä luulisi löytyvät tuohon kokoon. (Aliexpressin sylinterit taitaa olla myös niin mellosta metallista tehtyjä ettei 14 mm varrella ja 20 mm männällä olevia löydy vaan varret on aina paksumpia, tuo myös tietysti hävittäisi vääntövoimaakin, mutta kuinka paljon)

Edessäkin tuumakoko männässä 7/8" eli 22,225 mm tuottaisi 16 mm varren kanssa paremman, mutta kuitenkin jo reilun 7 prosentin eron (toisaalta onhan rata-autoissakin käytetty epäsymmetrisiä jousituksia ihan tarkoituksella)

Sieltä löytyy myös firma nimeltään Suomen Työkalupori

http://xantia007.free.fr/11_verin_SC-CAR_fiche.php

tuolla sylkyistä hyviä kuvia, myös purkukuvia.

Ainoa mikä on tiukassa on se paineulkoputki siihen valurunkoon. En saanut irti. Tein kartioholkin päälle ja painoin männänpäästä 5 t voimalla, eikä inahtanutkaan. Enempää ei vitsinyt laittaa ettei varsi nurjahda. Ei ole juuressa merkkejä että olisi kierre siinä. Koitin myös vääntää tuon kuvassa näkyvän kartioholkin kanssa noin 140 asteisena jos vaikka liimattu, mutta ei inahtanutkaan. Ulkoputken juuressa on tasajaolla kolme pientä pistehitsin näköistä jälkeä, mutta en tajua miten ne liityisi tuohon liitokseen. Voivat olla jonkun valmistuprosessin jälkiä. SIellä voi olla valuputken sisällä jotain matalaa uraa ja toi putki prässätty siihen. Mutta ei tarvetta irroottaa. Kun laippa sorvattu pois, tulee turpakappale varresta nykimällä ulos. Ja O-renkaalla tiivistetty sisäputki putoaa ulos kun vähän naputtaa putkea ylösalaisin penkkiä vasten.
Mäntä vielä irrottamatta varresta. Noissa kuvissa näyttäis olevan sielläkin alla O-rengas ja niitattu kii. Sorvaan sen pään pois ja katson.

Tuossa vileä pari lisäkuvaa ulkoputken irtiprssäyskokeilusta ja männäntiivisteharjoituksesta... Oli nurkissa harmaata muovitankoa jokä näytti vähän samalta kuin tuo grafiittiteflon. Sorvailin siitä uuden männanrenkaaan. Täytyy tukia noiden mitoitusperusteita, mutta tuon tein päältä aika tasan 22.50 ja seinämän paksuuden milliin. Tuossa kuluneessa 0,85. Tokmannin tiivisterasiasta löytyi aika sopiva O-rengas joka 1,8 paksu kun vanha 1,6. Vähän löysäksi jäi kun venytin sen männän pään yli uraan. Sain kuitenkin painettua sylkkyyn sorvin kärkipylkällä kun hieman kasvatin/loivensin sylinteriputken sisäviistettä (45 -> 25 ast) ja liikkui ihan ok. Vanhalla ei juuri painetta saanut noihin liitäntöihin. Tällä sai imun pysymään hyvin kymmeniä sekkoja putken pää kämmnetä vasten. No selvittelin sen muovitangon alkuperää ja olikin harmaaata PVC:tä No tuollaisen sorvaa parissa minuutissa jos vaan oikeaa ainetta löytää.

Joo tuolta turusta vois kysästä. Voi vaan olla arvokasta puuhaa suhtessa kikkareen arvoon. Tekeeköhän noi sivelemällä vai altaalla? Itekin vois sivellä jos ois sopivia litkuja.

Oishan noi tuumaset kooltaan aika houkuttelevia..

Luulen vahvasti yhden avatun kokemuksella että ongelma näissä on nimenomaan noi varret? Jos pinnoituksen saisi edukkaasti, niin ihan fiksua monessa mielessä oiis vaan korjata. Olis kuitenkin iso etu myyntiarvon ja museoinnin ym katsastusten kannalta jos saisi kasattua päältä oikean näköiseksi. Paremman saisi jos tuohon turpaan saisi jonkun liukuholkin.

Pirkan kovakromauksella teetin joskus diraviin männänvarren hionnan ja kromauksen. Sorvaustyöt tein itse. Korjaavat ilmeisesti myös vaurioituneita osia.

Kovakromaus on elektrolyyttinen, ja joissaon kappaleissa voi vaatia myös käsittelyn jälkeen työstöä oikeaan kokoon, pystyy tekemään paksujakin kerroksia, mutta joissain kappaleissa voi tulla paksuuseroja, litkuja ei varmaan löydä, kun kromaamot vaativat aika tiukat ympäristöluvat. Kemiallinen nikkelöinti on helpompi ja sillä saa hyvin tarkkoja kerrospaksuuksia, mutta ei käyne tuohon, koska on pehmeää. Ainakin elektrolyyttistä nikkelöintiä jotkut tekee kotona, vaikka:
https://www.timohapponen.net/nikkelointi/
(mutta tuolle Happoselle tosin kaikki on helppoa tehdä itse ...valampa itte alumiinista, kun on menny rikki... tai ...naputtelempa lommot pois lampun heijastimesta ja hopeoin uudelleen...)
Kovakromaamoja on eri puolilla Suomea, ehkä kannattaa kokeilla googleen kovakromaus ja katsella mistä päin löytyy ja miltä vaikuttaa, vaikka Vantaalla https://www.kova-kromi.fi/

on myös muita kovia pinnoitteita, kovakromiakin kovempia löytyy, vaikka Triple Hard https://savroc.com/ mutta sillä kerrospaksuudet on ohuempia, ja kaikenlaisia eksoottisia muita pinnoitusmenetelmiä on, mutta varmaan hinta sen mukainen?

Ei että kiinnostaako? Jep, eikä ihan vähän...

Entäs jos pysyisi tuumamitoissa myös etusylinterin männänvarressa, eli 7/8" (22,225mm) männälle 5/8" (15,875mm) männänvarsi? Hätäisesti laskemalla, 7/8" männän pinta-ala olisi 387,948mm, tuosta vähennettynä 5/8" männänvarren pinta-ala 197.932mm tuottaisi männänvarren puoleiselle männälle pinta-alaksi 190,016mm joka ei kamalan kaukana olisi tavoitteellisesta 193,974mm mitasta? Vähän saattoi tulla pyöristysvirheitä sekaan, mikäli ei isompiakin ajatuskatkoksia, mutta ei tuo nyt tuolla laskelmalla kauaksi menisi ihanteellisesta..?

Mitähän nykyään sanoisivat hydraulitarvikeliikkeissä, ennen ainakin Hytar teki tilauksesta mitä asiakas pyysi eikä hinnat ihan älyttömiä olleet? Jonkinlainen mahdollisuus tehdä kyselyjä "takaoven kautta" saattaisi löytyä kaverin kautta joka oli siellä pitkään töissä...

Nuo Jasun ja Ollin laskemat tuumamitat olisi kyllä houkuttelevan lähellä tuolle etusylkylle! Kaiken osaaava exceli antaa 150 barilla voimiksi vasempaan käänyttäessä 297 ja oikeaan 286 kp. Tuskin pyöräkuormat muutenkaan noin tasan on eikä juuri eroa alkuperäisistä 302:sta. Taitaa aika hyvin osua muutenkin noi voimat kaarreajon kippimomentin pyöräkuorman lisäykseen etuakselilla? Tosin tuo voima sellainen, että saataa olla aika lähellä sekin että väsähtäneen painevaraajan säätö alkaa vaikuttaa heikentävästi oikaisuun jo ( ) yhden G:n tuntumassa? Takana voimiksi tulisi 583 vasempaan ja 604 oikeaan jos pytty 1 1/4 ja varsi 7/8.


Irrotin männän varresta, eikä se ihan kivuttomasti tapahtunut. Sorvasin sen, kaikesta päätellen niitatun patin sieltä päästä pois ja pintaan tuli selkeä jälki varren päästä johtuen eri matskusta. Siihen painoin terällä pienen noin millin uran ja prässäin irti. Ei ollut kierrettä , mutta männän ulomman osan reunasta leikkautui irti pieni kaistale joka oli vielä kiinni. Tuosta on vähän vaikea saada selvää mutta voi olla ollut jokin laserhitsi siinä nurkassa ennen pään niittausta, tai sitten männä reijaässä viiste johon varren pää on lisäksi levinnyt ja oli vielä vähän kiinni. Täytyy tutkia sitä skoopilla, on aika pieniä palkikoita namä.. Mäntä kaksiosainen kuten piirrustuksissa ja sisällä akselia vasten kummasakin puolikkaasssa oma pieni O-rengas. Palikat suunnilleen reijällisen euron kolikon kokoisia.. varren pää männän alta 9 millinen. En keksi muuta syytä halkaisulle kuin sen tiivisterenkaan asennus. Nyt venyy aikapaljon, ja ainakin käyttämääni PVC:hen jäi pysyvä venymä.
Täytyy mitata männän kovuus niin saa vähän hajua matskusta. Tuntuu kuitenkin kovemmalta kuin perus S355. Mäntä päältä sen 24.98 mutta ei sorvausjälkiä vaan pitkittäisiä eli on ollut suurempi uutena. Täytyy koittaa se putki mitata tarkemmin.

Luulen että uuden renkaan saa kyllä kiintäänkin mäntään paikoilleen sellaisella venymällä, että saa sopivalla asennuspannalla puristamalla hyvin sylinteriin. Eli nyt pitäsi hommata 16 millin sylinterinvartta ja tehdä uusi yksiosainen mäntä. Kun sisälle ei tarvi O-renkaita voi sen laittaa vaikka m12x1 kiertella siihe ja kovalla ruuvilukitteella ja jättää tapin pää sen 1,5 milliä ulos männästä mitä se niitattu pääkin on. Ja ehkä ukonevan pään reunalle lyö pistepuikolla kehän pisteitä ettei pääse kirtymään auki vaikka löystyisi. Mutta noilla voimilla se kyllä pysyy vaikka sillä kuuluisalla hengellä. Tai sorvaa päätyyn uran ja painorvaa sen taittumaan vähän ulos?

Mutta kehtaako sitä tuumasia toisaalta esim Concorde oli varsin onnistunut tekele jos vaikkapa itänaapurin vastaavaan verrataan

Niin mitä muu raati on mieltä?
Alkuperäiseen runkoon korjaus sarjaa vaikka joutuisi käyttämään jonkun kympin,satkun tai prosentin erikokoisia osia kuin alkuperäinen vai kokonaan uusi ja simppelimmällä ja paremmalla konstruktiolla? ( ja tuumasista osista näitä ei tehdä.. vaan millisistä esim 22.225mm .. )
Ja näiden sylinterien mitoituksen lisäksi haasteena vielä löytää sopivat uudet nivelet ja sopivat kumipalkeet pölysuojaksi.
Varsinkin etu sylinterin pallonivelet on hieman haasteelliset mitoiltaan ja jostain syystä toisen liikerataa on rajoitettu toiseen suuntaan. Lieneekö kriittinen ominaisuus vai ei niin sen joutunee testaamaan.
Ja ”korjaussarja” uudella päädyllä todennäköisesti vaatii halkaisijaltaan isomman palkeen ja edessä saattaa olla hieman ahdasta sen suhteen.
Takasylinteri pitäisi vielä käydä kaivamassa analysoitavaksi niin ehken tietää paremmin mitkä on vaihtoehdot.
Hyvä uutinen kuitenkin on että korjattavissa ne on nämäkin kun tarpeeksi innostuu.. (muut en minä.. )
Ja ihan vaan kysymyksenä minkä verran tämmöinen korjaus sarja saisi maksaa tai tietääkö kukaan mikä oli Activa clubin kimppatilauksen arvio uusien sylkkyjen hinnalle ?

Here are the estimated prices:
One ram (front OR rear, complete and assembled) : 200€
Two rams (front AND rear, complete and assembled): €300
Spare parts (that will fit original rams) :
Front or rear bellows : €15
Ram ball joint (lower or upper front, upper rear): €20

Tuossa juuri heti sen jälkeen tuon edellisen viestini jälkeen luin, että vielä olisi projektin alla, mutta hyvin hitaalta vaikuttaa.

Hyvin kohtuullisilta vaikuttaa nuo hinnat, ainakin mikäli kokonaiset on täydellisiä kopioita alkuperäisestä. Isona sarjana ei montaa kymppiä maksa, mutta piensarjana alapään valumallit speciiaali halkaisijat nostaa kustannuksia.

Onko tietoa onko tarkka kopio kysessä? Niveliä varmaan saa joltain valmistajaltakin jotka helposti löytää vastaavat. Esim takapään palloa ei suoraan löydy (kai), mutta oikean puolen koiranluussa on sama pallo suoraan siinä kuusiotangossa. Ja sitä koiranluuta saa muistaakseni ja käytetään jossain muussa autossa. Eli siitä saa vaikka sorvaamalla sopivan. Etusylkyssä sit aika speciaali..

Ymmärtäisin olevan aika tarkka kopio, kun alkuperäinen ulkonäkö on suht tärkeässä osassa etenkin noille päättäville klubilaisille. Haitarit lienee kumisia thermoplastin sijaan.

Tuosta kromauksesta sen verran, että kerrospaksuudet ovat yleensä sitä luokkaa ja kromauksen jälkeen työstö "mahdotonta". Joten oikea mitta ja pinta sileäksi hionnalla sorvissa, että voidaan tehdä haluttu lopputulos.
Kromin paksuus yleensä vain kymmeniä mikrometrejä.

Siis pohja kuntoon oikeaan mittaan ja sileäksi, koska kromauksen jälkeen tehdään vain kiillotus pintaan.

Tähän etuseen on jo uusi varsi 16mm valmistangosta tehty ja siihen yksiosainen mäntä. Mäntä M10X1 jenkalla hydelukitteella ja karan päätä vähän niitattu vielä varmistukseksi. Mäntä viimeistelty varrelle asennettuna. Tiviisteeksi tuli Etolan myymä valmis 22 millinen Parkerin teflonpronssi/O-rengas männäntiiviste. Ura oikean syvyinen pinnasta mutta pohjaD sen puoli milliä yli. Ihan hyvin meni uraan huoneenlämpöisenäkin kun ensin vähän venytteli sitä morsekartion päällä. Alussa oli löysä O-renkaan päällä ja noin millin koholla männästä, mutta palautui itsestää yön aikana niin että ei juuri näpein enää pyörittänyt sitä. Meni myös voideltuna nätisti sylkkyyn ilman mitään puristuspantoja. Putken sisäviistettä vähän kasvatin/loivensin alkuperäisestä. Sylkyn päähän uusi turpakappale on työn alla esisorvattuna, mutta en nyt ole kylmässä tallissa näillä pakkasilla viitsinyt jatkaa sitä. Siihenkin valmistiiviste hommattuna mutta on sen teflonpronssin paksuus suurempi kuin alkup ja syvempi ura. saa nähdä saako sen runtattua uraan vai pitääkö tehdä kaksipsainen siitä?

ei ollut peukkua, mutta LHM-hymiöllä sama viesti.