Eikä näköjään paikallisessa Moponetissä hyllyssä. Kyselyä laitoin että "saisko sen verran nopeasti ettei omista varastoista 50km päästä ehdi noutamaan?", saas nähdä mitä vastaavat. Sopivasti jos sattuu, niin parissa päivässä on noudettavissa, mutta jos pitempään kestää niin sitten on ehkä ehtinyt jo käydä oman putken/ia noutamassa...

Kaatuihan se siitä sitten, josta todisteena oheinen video. Harmi vaan että tuo kasa ei häivy tontilta ihan itsekseen eli työ jatkuu.

Tälle päivälle aikaansaannos käydä ihmettelemässä Bx:n lokasuojan ehjäämistä, ja Xm:n alle kurkistelua. Tippaa teki tallin pihalle, ja nosturille mennessäkin, ja olihan sitä vihreää aika isolla alueella, ainoa mitä tuli sille tehtyä oli riemulla pahimpien putsailu (eritoten paluuletkujen kolme-yhteen -liitos) ja alas nosturilta. Tallista ulos, ja pihalle ala-asentoon muutamaksi tunniksi, vaan eipä lähtiessä enää tipotellut. Eikä kotimatkalla kaupan pihaan, eikä kotipihassa parkkiruutuunkaan. Mikähän sille tuli, LHM ei ollut lopussa (tarkistin säiliöstä) kuitenkaan..?

Niin, ja viimeisen ostoksen noutoon viimeiset asiat sovittuna myös, aikatauluakin hahmoteltu...

Ei oo Xantun hydeputkien vaihto helppoa... Näissä 2000-vuotisissa näköjään kokeiltu C5 sylintereitä käytössä... Eli onkin takana sylintereillä C5 juntturit ja sisäpäässä normi xantut...
Onneksi Auto-Artikkeli kunnostautui tietäjäksi ja tekijäksi. Kokoauton pitkästä C5 putkesta katki, ja sitten oikeaan mittaan ja xantun plommit päihin, ja odottaessa jutellen mukavia muutaman todellisen sitikkatietäjän kanssa.
Pari lisä ylläriä tuli vielä tallilla, eli projekti pitkittyy...
Helpoimman kautta pitää mennä, kun emäntä tarttee autoa duunin puolesta. Eli vietävä leimalle myytäväksi kunnostetettu Fordin KA, kyllä silläkin pari viikkoa eukko voi ajella, Xantun jälkeen voi aika jyrisevältä koirankopilta tuntua...

Sain aikaseksi mennä kurkistamaan mitä mieltä Xm olisi nesteiden sisälläpidon suhteen. Rangen lataustakin kävin ihmettelemässä, kun kaupungista tänään lähtiessä ei ensimmäisten muutaman kilometrin aikana halunnut latailla. Ei löytynyt vikaa, toimikin kuten pitää, valmistaudutaan siis hiilien vaihtoon ellen sitten saa aikaiseksi tukevampaa laturia vaihtaa Lucasin tilalle...

Xm taasen halusi pitää tipatonta kautta, ainakin eilen vaivanneeseen paikkaan nähden. Ei tipan tippaa, vaikka konetta käynnissä piti ja nosti-laski jousitusta. Tuli sitten villi visio vuodon syystä mieleen, tai oikeammin jo yön pimeinä tunteina. Kun lauantain Jyskä-Suolahti-Konnevesi-Jyskä -kiertueella tuli ajettua aika huoletta tien ylittäviin lammikoihin, välillä ihan lujaakin, niin olisiko käynyt niin että paluuletkujen kolme-yhteen -kumista olisi akselistolta tuleva keskimmäinen putki hypännyt pois paikaltaan vesisuihkujen ansiosta, ja se sitten nosturilla sitä seutua rievulla putsaten olisi mennyt takaisin paikalleen? Niitä paluuletkuja kun katsoin/kokeilin, niin keskimmäinen tuntui olevan selkeästi ulompana kuin laitimmaiset, letkussa oleva paksunnos kumin ulkopuolella. Putsailin lisää, ja työnsin syvemmälle sen keskimmäisenkin, eikä ainakaan vielä tippassut tuolta...

Olisiko päässyt säikähdyksellä vihreän vuodon suhteen..?

C4 Grand Picassoa laittelin tuossa pääsiäisen ratoksi, siihen kun oli vaihdettu ilmajousten tilalle rautaiset.
Luonnollisesti auton softa ei operaatiosta kauheasti tykännyt, joten suspension faulttiahan tuo pukkasi.
Ei pukkaa enää.
Vaikka mun Lexia on Rev B, löytyi siitäkin tarvittavat ominaisuudet. Tuli opittua myös paljon uutta asiaa tämän projektin tiimoilta.
Hohtava mamma!

Ps. Konversaatio vaatii myös vähän muutakin puuhaa, kiitos Jasulle vinkistä liittyen perän korkeus antureihin.

Vaihdoin Bx:n maalatut oopperaikkunat maalaamattomiin.

Hain Kokemäen LIDL:stä vihanneksia, chiabattan ja saunaoluet. Mukava lauantai-ajelu siinä samalla Leevi & the Leavingsin toista ja kolmatta albumia kuunnellen.

Kokeilin uutta Nissan Leafia. Aiemmin en ole täyssähköautoa ajanut, joten erittäin mielenkiintoinen laite oli päästä ajamaan. Leafin uutuusvarusteeseen "e-pedal" tykästyin heti. Kyseessä on vähän kuin liioiteltu moottorijarrutus. Jalan kun nostaa kaasulta, niin halutessaan (e-pedalin saa napista pois päältä) auto alkaa heti voimakkaasti hidastamaan vauhtia. 50km koeajossa jarrupolkimeen ei tarvinnut kaupunki- tai moottoritieajossa koskea kertaakaan. Tiloiltaan ja "autona" muutenkin tuo vaikutti ihan pätevälle laitteelle. Moottoriäänien puuttuminen ja muu yleinen vaivattomuus ajossa teki vaikutuksen. En tiedä sitten millaista arki olisi latausjohdon kanssa räntäkelissä temppuilu ja muu sähköautoilun mukana tuoma kiva.

Vähän kieltämättä alkoi kiinnostamaan, vaikken mikään erityinen sähköautofani ole tähän asti ollutkaan.

Ohessa kuva ja huima käynnistysvideo:
https://youtu.be/623mS0z7d8A

Kesäpyörät alle väärämmerkkiseen. Aamulla sitten vaan kovaa kesäajoa.

Sain vietyä uusimman hankinnan kannet koneistamon hoiviin. Oikaistavaksi, ja ennenkaikkea pestäväksi...




Eipä ole vielä tähän mennessä vastaan tullut tuommoisia. Olisiko ollut vähän kehnot kurat (Nesteen öljyä avattu kannu kyydissä) öljyn tilalla jotka sitten on paistuneet ja unohtunut vaihtaa..?

Tuskin ainakaan öljymerkin vika, sopimattoman laadun voi ollakin. Mutta jos kokeilee googlettaa long life oil sludge ja laittaa kuvahaun päälle, tulee aika surullisen näköisiä koneita, yleistä varmaan on tiheämpään vaihtoon suunnitellun öljyn käyttö ja pitkät vaihtovälit, joita niitäkin vielä venytetty.

Itse ajoin varmaan vuoden aikoinaan (25 vuotta sitten?) reilusti huohottavalla koneella (ruoste rupea sylinterin seinissä ja kehnot männänrenkaat) ja mineraaliöljyillä suurin ongelma oli vaalea majoneesimainen kertymä venttiilikoppaan ja huohotusputkiin, itse kone muuten sisältä oli kohtuu puhdas silloinkin.

Kesäpyörät alle C5:een, molempien käyttisten pesu, käyttisten talvivanteiden pesu ja fiksaus varastointia varten. Pihahommia, poitsun fillarin säätelyä. Formulaakin ehti kattella aamukaffetta hörppiessä. Taitaa olla kevät, kun alkaa tapahtua.

Viidet renkaanvaihdot, vähän anopin xsaran fiksailua ja kahden auton pesu. Alkuillasta ehdin vielä heittämään prätkällä lenkin

Ei paljoa ole aikaan saatu viime päivinä, ja Xm:ssä on edelleen piikkipyörät alla -ja hyvä niin että oli tuossa pari päivää sitten. Yöllä sairaalalta kotio ajellessa, pakkasta oli kuitenkin kuutisen astetta seinän vieressä olevan mittarin mukaan...

Kummasti kaikki murheet kaluston kanssa unohtui, kun keskimmäinen vintiö kevyen nuhan sai kehittymään vähän vakavammaksi. Alta tunnissa siitä kun oli "vain pientä nuhaa", meni sellaiseksi ettei meinannut henki kulkea. Kaikki mitä söi tai joi, tuli liman kanssa oksennuksena hyvin pian. Avaavaa lääkettä (astma) annettiin jo aika tiuhaan, mutta vaikutti sille ettei perille lääke mene. Joku tovi tuota seurattiin, ja tultiin tulokseen että kannattaa ainakin soittaa ja kysyä keskussairaalan päivystyksestä. Nopean neuvonpidon jälkeen vaatteet päälle ja sairaalaa kohti. Hyvin nopean selvittelyn jälkeen suoriltaan ensiapuun, jossa ei sielläkään tuntunut mikään vaikuttavan, josta sitten teho-osastolle. Monenlaista lääkettä sai, ja lopulta alkoi näyttämään sille että henki lähtee hitusen paremmin kulkemaan. Tilannetta vierestä seurasin, ja kysymyksiin vastailin mihin osasin. Huikean tehokasta on kyllä teholla hoito, ja se mikä yllätti oli siellä huokuva rauhallisuus vaikkei helppoja tapauksia siellä taideta edes tuntea...

Teholla kun lopulta saivat sen verran paremmaksi, että vintiö sai nukahdettua, varmaan tunti vielä käytiin tilannetta läpi hoitohenkilökunnan kanssa. Sitten kun alkoi oikeasti näyttää sille että homma on etenemään päin, niin tuli mieleen että voisi kai sitä itsekin joskus nukkua. Tarjosivat sohvapaikkaa, mutta ehdottivat kuitenkin että sänky kotona voi olla parempi, välimatkaakaan kun ei ihan isosti ole. Tuli sitten joskus aamukahdelta käveltyä sairaalan läpi, pimeää ja hiljaista oli käytävillä. Monenlaista oli kyllä mielessä kotiinpäin ajellessa, eikä se uni ihan helpolla halunnut tulla...

Eilinen meni melkein koko hereilläoloaika sitten sairaalassa, sen verran oli jo toipumaan päin että jo iltapäivästä pääsi lastenosastolle, mutta sen verran oli "huonona" että puhuessa jo viidennen sanan kohdalla alkoi hengästymään. Aika tiheään sai edelleen avaavaa lääkettä, kortisonia alkuun suoraan suoneen ja sittemmin hengittämällä, tuohon sitten muut lääkkeet lisäksi. Aika vaikea oli illalla taas kotiin ajella, ja tänään sitten mentiin vaimon sekä pienimmän vintiön kanssa tilannetta ihmettelemään. Paljon paremmin jaksoi kuin edellisenä päivänä, mutta äkkiä väsyi kun oli hitusen tekemistä ja juttuseuraa...

Että tällaista. Ei paljoa ole renkaanvaihdot mielessä käynyt, eikä Rangen koneen osien pesu. Ne kyllä odottaa, aivan varmasti. Kaveri kenen tallissa Rangea ruuvataan, viestitti että "ei se tuosta mihinkään karkaa"...

Nyt sentään ollaan kova vauhtia menossa parempaan päin, kaipa sitä kohta taas "pääsee" sormiaan sotkemaan. Omat murheet tuntuu aika pieniltä tuossa tilanteessa...

Enkä osaa miltään osin julkista terveydenhuoltoa tässä yhteydessä moittia, pelkästään kiittää...

Tsemppiä jasulle ja pesueelle. Näitten naperoitten kehno olo on kyllä tympeimpiä asioita. Mutta sitkaasti ootte kotona ootellu. Aika paljon pienemmästäki on 112:seen ihmiset soitellu.

^Se meni muutamassa tunnissa huonoks, aivan eri tavalla kuin aiemmin (vuosia sitten viimeksi). Jotain erilaista aiempiin verrattuna, veikkasivat että katupöly äkkiä alkaneen siitepölyn kaverina teki noin...

Tiukalta on tilanne vaikuttanu. Hienoa jos on toipuminen alkanu. Tainnu olla melkonen tulehustila päällä.

^Aikanaan selviää mitä kaikkea sit löytyy tällä kierroksella. Aiempiin kokemuksiin verrattuna, tällä kertaa puuttui kokonaan hengityksen vinkuminen, eikä kuumettakaan ollu oikeastaan ollenkaan. Veto vaan pois, ja lopulta kun lähti menemään kunnolla huonoksi, niin se meni uskomattoman nopeasti...

Jotain kertoo ehkä sekin että kaveri oli vielä aamulla kouluunkin lähdössä, ei olis millään suostunu kotiin jäämään. Joku aavistus oli ettei ihan kunnolla henki kulkenut, vaan yleensä sälli itsekin huomaa tuon tilanteen, vaan jotain oli ihan eri tavalla kuin aiemmilla kerroilla...

Rädyn D super konepelti pystyssä mökkireissulla tien laidassa. Piti pysähtyä ja jelpata miestä hädässä. Sitikkaurpot jelppaa toisiaan.

Uutta astianpesukonetta askartelin paikoilleen. Tämmöisessä vähän vanhemmassa puutalossa jota on vuosien mittaan muuteltu ja remontoitu noin jos näinkin päin, ei mikään nurkka ole ihan suorassa, eikä mikään mitta ihan standardi. Saa aina vähän innovoida itse. Ihan kohtuusiisti tuli.

6 ja 3 sai kesäkumit alle 3:en täyty hakea veholta pultit, kun olivat unohtaneet ettei peltivanteiden pultit käy alumiinivanteisiin...

Kävin Suomen eteläkärjessä, Tulliniemessä

https://pd.kuvat.fi/kuvat/Luonto+ja+maisemat/Hanko+21.4.2018/

Yritin tehdä hienon animaatio-avatarin...siitä tuli vähän levoton.

Tuli verestettyä vanhoja juttuja, joita on joskus tullut tehtyä aiemminkin...

Venttiilit hiottua käsipelissä. Edellisestä kerrasta ainakin pari vuosikymmentä aikaa, tovi meni muistellessa, ja jo viidennentoista kohdalla tuntui että vihdoin sen osaa, vaan eipä ollut enää kuin yksi sen jälkeen. Vähän tympeää hommaa, ja yksitoikkoista, mutta tuloksen näkee heti...

Tuosta kun selvisi, niin uudet venttiilivarren kumit asentaen. Oli kyllä yhtä juhlaa, kun helposti pääsi käsiksi, ja ennenkaikkea näki, verrattuna ylänokilla ja paininkupein varustettuun kanteen. Tikkukoneessa on siis jotain parempaakin kuin nykysovelluksissa. Seuraavana olikin sitten jännitystä tiedossa, eli sylinterikansien asennus lohkoon, jossa tottakain kierteet on alumiinissa. Ensin momentti vaikutti hyvinkin maltilliselta, 20Nm, mutta sitä sitten seurasi kahteen kertaan 90 asteen kiristys. Kierteetkin kun on suht harvalla nousulla, niin sai kyllä ihan tosissaan ottaa metrin vääntövarresta kiinni, varsinkin viimeisellä osuudella... Seuraava jännitys olikin sitten keinuvipuakselit, tai pikemminkin niiden kiinnitysruuvit. Taas karkeaa UNC kierrettä, ja vastapuoli alumiinissa. Onneksi kesti nekin kierteet kiristyksen...


Kyllä kai tuosta vielä joskus käyvä tulee..? On sitten ainakin tarpeeksi vetopainoja Sitikoiden siirtoa varten, vanhemmassa Rangessa kun on paperilla "vain" 2000kg niin tässä uudemmassa on vielä 1500kg enemmän, Xm:ää trailerilla siirtäessä olikin jo pikkasen yli tuon parin tonnin...


Tuossa aiemmin mainittu "pikkuepisodi" keskimmäisen vintiön kanssa meni lopulta kivasti. Viikko sairaalassa, toki 41 asteen keuhkokuumeen ehti potea siellä, mutta nyt on muutaman päivän ollut kotona -ja jo kouluunkin ehti. Kovasti on vielä lisälääkitystä päällä, mutta meno on jo entisellään, tänäänkin touhusi koulukaverinsa kanssa puroleikkejä kuutisen tuntia, ilman ongelmia. Hyvä niin, meinasi tosiaan säikäyttää aika pahastikin viime viikolla, nyt jos lääkitystä ei oteta huomioon niin mistään ei voisi sanoa olleen varsin huonona vajaa viikko sitten vielä. Ihmeen nopeita on tuonkokoiset toipumaan, laitappa aikuiselle keuhkokuume 41 asteen kuumeen kanssa, niin jopas ollaan helposti kuukausi poissa pelistä...