Miten onnistuu auton käyttö varavoimanlähteenä? Tarkoitus olisi invertterin kautta käyttää tilapäisesti vähintään kahta 65 W kiertovesipumppua, mahdollisesti myös pakastinta ja jääkaappiakin. Tarpeeseen voisi tulla myöskin 1000 W moottorinlämmitin.

Kysymyksiä:

1. Toimiiko normaali 230 V 50 Hz sähkömoottori halvalla kanttiaaltoinvertterillä? (Onko ylipäätään moottoria joka ei toimisi?)

2. Entä pakastin ja jääkaappi?

3. Paljonko mahtaa olla pakastimen ja jääkaapin tehontarve niiden käynnistyessä?

4. Mihin asti riittää bensa-Xantian oletetusti 100 A laturi täyttämään tarvetta, ts paljonko siitä voidaan ottaa tehoa ulos ilman välittömän vaurion vaaraa?

Omakohtaiset kokemukset aiheeseen littyen ovat myös toivottuja.

No en ihan tasan tarkkaan tiiä sitikan antia tässä asiassa, mutta mulla venneessä toimii. Tosin neljä akkua käytössä(a 120amp) ja invertteri on 1500w. Mutta hukkarosentti inverttiä käyttäessä on suuri.

Laske. 100Ax12v= 1200W 12v/220v= .0,55 1200W*0,55=65W Eli 1200W 12v laitteesta on n. 65W 220v järjästelmässä sitten on tietenkin hävikit sun muut. Käyntiin tuolla 1000w invertterillä saa n. 500w oikosulkumoottorin.

Laturia ei taida olla suunniteltu jatkuvalle maximimivirralle. Kun autossa normaalisti niin ei tapahdu. Näppituntumalla voisi ehkä 80% maxvirrasta olla toimiva, kunhan laturin jäähdytys toimii. Nuo 120Ah:n akut ei sinänsä vaikuta, kuin latausajan pituuteen. Eikä niitä taideta kaikkia yhtaikaa kuormittaa/ladata. Käytännössä akut toimivat vain "puskureina" kun inverttiä käytetään ja lataus toimisi samalla, edellyttäen laturin virran riittävän tähän**. Jos laturin virta ei riitäkään*, loput virrasta otetaan akuista. *Toimisisi jatkuvalla max.virralla. Tosin inv. jollain teholla toimiessaan saattaa ottaa vähemmän virtaa silloin, kun akkuja samalla lataillaan; jännite n.14V; kun ei ladata, jännite n.12V, silloin virta isompi, jotta inv. lähtöjännite pysyisi kuosissaan.
Teoriassa tuo 1500W on 1500W/230V = 6,5A, ilman häviöitä. 1500W/14V= 107A**. Siten 1 120Ah:n akku ilman latausta pysyisi pystyssä tunnin verran. Noilla maximikuormilla.

Oma kokemus (vähäinen) on osoittanut merkittömien halpiskanttiaaltoinverttereiden olevan melko vaihtelevia ja optimistisia tehoiltaan: alkaa ylikuormitussummeri vaan soimaan kun yrittää pakastimen moottoria käynnistää -> ei käynnisty ainakaan vaikkapa 300 W:lla sakara-aaltoinvertterillä. Eli ottaisin liian ison mieluummin kuin liian pienen, vaikka osakuormalla onkin isommat häviöt. Osasta löytyy ns. soft startti = syöttää moottorin startissa pienempää jännitettä/antaa jännitteen laskea ilman että heti katkaisee syötön - hyvä moottoreille.

(Joistain Grunforssin UPS sarjan pumpuista olen kuullut huhua etteivät toimi sakara-aallolla, mutten tiedä johtuiko tehosta vai sähkön laadusta - mutta noissahan onkin jotain muutakin sisässä kuin moottori, koska niissä on kolme valittavaa nopeutta...)

Grundforsin UPS-pumppu on toinen (tietenkin juuri se joka pitäisi katkon tullen saada pyörimään jos on lämmitys käynnissä), toinen on joku englantilainen, jossa nopeutta ei saa valittua.

Laskut on (ainakin olleet) hanskassa, mutta se laturin rasittaminen vaan arveluttaa. Eikä normiakkujakaan saa päästää tyhjiksi. Jossain ehkä 1000 W invertterin käyttöohjeessa muistaisin lukeneen 10-20 min auton käyttöä tunnin invertterikäyttöä vastaan, jotta akku ei purkaudu liikaa. Kuulostaa varsin vähältä, sillä tunnin käyttö veisi 83 Ah akusta. Laturilta ainakin vaaditaan aikamoisia tehoja, jotta akun varaustilan saa pysymään riittävänä. Tai sitten muistan sen invertterin tehon väärin. Eihän akku pysty edes vastaanottamaan latausta kuin tietyllä nopeudella.

Moottorin käynnistyminen vaatii siis karkeasti tuplatehon normaaliin maksimikulutukseen verrattuna. Ovatko kylmälaitteiden kompuroiden moottorit oikosulkumoottoreita?

No, kyllä akku ottaa vastaan virtaa, aina, kun latausjännite on isompi, kuin akun napajännite. Eri asia, millä varveilla laturi alkaa syöttää riittävästi, jotta tuo ehto toteutuisi. Käytännössä melkein joutokäyntikierroksilla jo....vaikka ei aivan maximia vielä lykkäisikään. Vv-laturin ollessa kuormitettu sen akselikuormitus lisääntyy kierrosten laskiessa* ja päinvastoin. *Jossain vaiheessa tulee raja, jolloin latauspuhti alkaa pudota.

Odotas kun rmattila bongaa tään topicin.
Rikulla löytyy faktaa

Lähestulkoon aina oikosulkumoottoreita. Mutta onneksi pakastimen kompura on nykyään yleensä reilusti alle 200 W, tosin niiden tehojen selvittäminen on oma taiteenlajinsa - kun nykyään kertovat mieluummin optimistisia keskiarvokulutuksia.

Maksimikäynnistystehosta invertterin perässä en osaa sanoa tarkasti - pystyyköhän kukaan, mutta oikosulkumoottorit ottavat 5...10 kertaisen käynnistysvirran ilmoitettuun verrattuna... eli 1000 W:lla sakara-/modifioidun siniaallon invertterillä ei minusta saa käymään 500 W:sta oikosulkumoottoria - onkos joku saanut?. (Ei ainakaan ellei ole soft starttia, josta tosin ei minulla kokemusta) (1. Invertteristä ilmoitettua tehoa ei saa induktiiviseen kuormaan, vaan pelkkään vastuskuormaan. Induktiiviseen saadaan paljon vähemmän 2. Käynnistysvirta on melkoinen oikosulkumoottoreilla 3. Sakara-aalto ei sovi oikein muutenkaan oikosulkumoottorin pyöritykseen, osa hukkuu lämmöksi - sitä paremmin kai toimii mitä enemmän portaita eli modifioitua sakara-aaltoa). Ruman sakara-aallon tuottavan hakkurin tunnistaa normaalilla yleismittarillakin - se näyttää noin 190+ V vaihtosähköalueella (Harvinaisempi True-RMS mittari ottaisi aaltomuodon ja tehollisen jännitteen oikein huomioon ja näyttäisi noin 230 V)

Näitä watteja tosin hämää tietysti lisäksi hetkellinen maksimiteho, joka joskus on paljon isompi (+ hämätä voi myös halpisten kiinamainoswatit)
(1000 W:lla invertterillä voi olla hetkellinen teho 1,5...2 kW), mutta monasti silti annettu niin lyhyellä ajalla ettei siitä ole apua moottorin käynnistymiseen, ehkä hehku/halogeenilamppujen lanka ehtii lämmitä sen verran että tehonkulutus laskee ilmoitetuksi.

Melkein kannattaa pyytää avokauppaa ja kokeilla että pumppu varmasti käynnistyy, jos ei niin vaihtaa seuraavaan parempaan invertteriin...

Harvinaisempi? Miulla sekä työ- että kotimittarit ovat molemmat TRMS-malleja kyllä. Kakkosmittari kotona on ilman TRMS:ää. Skoopilla voi kyllä aaltomuotoa ihmetellä paremminkin.

Tavallisen oikosulkumoottorin käynnistysvirtaa voidaan kyllä rajoitella monin konstein, mutta nuo yksivaiheviritelmät ovat hankalampia laitteita...

Pieni tehohan sieltä otetaan autollekin (bensapumppu, sytytys ja pari tietokonetta) mutta normaalisti autossa kytkettävissä olevia kuormia on ainakin valojen 250 W, takalasinlämmittimen ~200 W ja penkinlämmittimet ~120 W/pari. Noistahan tulee jo 600 wattia kuormaa joka olisi mahdollista olla päällä, pitkiäkin aikoja. Lisäksi laturi on mitoitettu lataamaan sitä akkua startin jälkeen ilman että jännite olennaisesti tippuu.

Melkoista tuh(l/r)aamistahan tuo on auton kokoisen varavoimakoneen käyttäminen alle kW:n tehon takia on eli jos sähkökatkot ovat "normaalia hupia" niin pienimmät kolmivaihealligaattorit ei tonnia enää maksa. Lisäksi tarvitset sähkömiehen laittamaan mittarin ja talon väliin vaihtokytkimen ja liitäntäpistokkeen, pistoke mieluusti ulkoseinään niin ei tartte oven raosta johtoa tuoda. Sähkökatkon iskiessä sitten vain katkaisija varasähköasentoon ja "kaikki pelaa", tosin rajoitetusti.

Jeps, jos katkoja useammin ja pidempiä kannattaa sijoittaa laatuun.

Siniaaltoinvertterit on myös yksivaihtoehto, mutta ei niitäkään ole aina kunnolla suunniteltu ja toteutettu:
http://ludens.cl/Electron/chinverter/chinverter.html
(Osoittaa taas että elektroniikkasuunnittelijat/insinöörit on ihan turhia, kun taiwanilaiset katutaiteilijatkin osaa inverttereitä suunnitella ja pystyy halvalla tekemään vielä monitoimilaitteen: siniaaltoinvertteri + radiohäirintälaite )

Kun tuo noiden vehkeiden terminologia ei ole itselle niin tuttu, niin onko siniaaltoinvertterin lähtö vain vastaava kuin yksivaiheinen sini-/kolmiokomparaattorilla muodostettu PWM lineaarisen modulaation alueella vai onko se kyseisen kaltainen signaali edelleen sinisuotimen läpi suodatettuna vai jotain ihan muuta?

eikös tuo varavoima ois helpoin autolla toteuttaa että laittaisi suuremman laturin tai apuhihnan sinne toista tai toisia latureita varten joilla sitten lataisi yhtä tai muutamaa isoa akkua? Ei se auton laturi agregaatti olisi mutta saisi akuston ladattua aina tarpeen vaatiessa. ja kunnon invertteri sitten väliin vaihtosähkölaitteille. Toisaalta investoimalla noin 1000eur saisi jo vastaavan varavoimalan ja suht laadukkaankin.

Kun nyt on riittävästi rönsyilty aiheesta, niin otetaanpa keskusteluun mukaan varavoima- yms toteutus kokonaisuuteena. Miten olisi verkkovaihtosuuntaaja talon sähkönsyöttöön? Sillä siis linkki verkon ja DC-välipiirin välille. Verkkovaihtosuuntaajan lisäksi tasurit varavoimakoneelta, tuulimyllyltä yms mitä keksiikään. Kulutuskohteille sitten kiinteätaajuuksinen vaihtosuuntaaja (vaikka sitten invertteri vektorisäädöllä kiinteällä taajuudella) sinisuotimella. Ja vielä akusto tuohon. Kysytäänpä raadin mielipiteitä toteutuksesta?

Enpäs osaa ottaa kantaa miten kalliimmissa ja halvemmissa inverttereissä on yleisimmin toteutettu, mutta jos kysyt onko se jotenkin täysin erilainen kuin nykyisten taajuusmuuttajien DC->sini muunnos - niin ei ole erilainen, vaan aivan samaa tarkoittaa siniaalto tässäkin. (Idea siis sama, laadusta vaan riippuu onko kuinka toimivasti toteutettu ja kuinka särötöntä siniä tulee aina ulos)
Tuossa laittamassani linkissä ainakin näkyi olevan IGBT pääteaste + PWM 20 kHz + filtteröinti joka oli suunniteltu päin p-tä, PWM:n ohjauksen syntyä ei ole kommentoitu, mutta eiköhän SPWM yleisin ole

(Modifioitu sini takoittaa taas eri juttua, yleensä jo taajuusmuuttajissa hylättyä "quasi-sinusoidal" tai "six-step voltage" PAMia, joka on vaan sakara-aatoa portailla)

Mitä taas tulee tuohon jälkimmäiseen ehdotukseen koko talon kaiken virran syöttämiseen online-UPSin kaltaisen laitteen kautta: minusta ei mitään järkeä normaalitalouksissa, jopa (ulko)saaristossa jossa katkoksia on usein ja jännitepiikit rikkoo laitteita minä valitsisin kevyemmän ratkaisun suojauksilla + vain katkoksen aikaisen vaihtovirran tekemisen, vaikka automaattisestikin kytkeytyvänä.
Akustot tarvitsisi kuitenkin uusia 5 vuoden välein ja olisko 10 v. sopiva suunniteltu huolto/uudistusväli koko systeemille (+ kartkonaikaisessa sähkön tekemisessä ei tarvitse niin laadukkaita=kalliita laitteita kun ei tarvitse hakata kaikkea virtaa 365/24/7) - toki riippuu talostakin ja sen sähkönkulutuksesta: pieni talo Chilen vuorella, niiin kannattaa kaikki sähkö tehdä itse - saa parempi laatuista ja luotettavammin.

Tarkoitin, onko se samanlainen kuin esim. vanhoissa analogitamuissa. Sen voin kyllä luvata, että ei ole varmasti samanlainen kuin nykyisten tamujen DC-/sini-muunnos. DTC kuitenkin tuottaa sellaista ulostulosignaalia, ettei sitä kannata tunkea muualle kuin moottoriin, eikä DTC tietenkään toimikaan ilman moottorimallia.

edit: Meinasi jäädä tämä jälkimmäinen aihe kommentoimatta.Teollisuuskäytössä pyörivät edelleen hyvin 80-luvun Sami Starit, mitä nyt alkavat EEPROM:it pikku hiljaa luovuttaa, joten eiköhän kotikäytössäkin päästä kymmentä vuotta pidempään käyttöikään noiden tasa- ja vaihtosuuntaajien osalta. IGBT-tekniikkaa käyttäessähän ensimmäiset ongelmat usein tulevat päätekivien lämpösyklien täyttymisestä, mutta noin pienissä teholuokissa ja omakotitalon lämpötiloissa tuskin siitäkään saadaan erityistä ongelmaa tehtyä. Veikataan siis vähän tuota kymmentä vuotta pidempää. Tuo akusto kyllä tosiaan melko tiheään uusittava, ehkä unohdetaan se.

DTC voi olla nykyaikaa, vaan ei ole DC:stä-siniksi...

No ei siniksi joo, meinasitko ihan skalaaria vain? Eli joo, on siis samanlainen kuin vanhoissa sini-/kolmiokomparoiduissa oikeastaan. Tiheämmällä kytkentätaajuudella vaan ampuillaan. Sehän on kyllä vielä hyvin kaukana siniaallosta, jos sitä ei lykätä sinisuotimen läpi ensin. Moottorin induktanssithan moisen suodattavat jo kyllä aika mukavasti...

Mitä se Sitikan varavoima maksaa, vai kannattaako laittaa kuntopyörä varavoimanlähteeksi?

Agrekaatin tarvetta ei ole, sellainen traktorilla pyöritettävä löytyy jo. Ajattelin vain, jos pakkasen tullessa saisi moottorinlämmittimen toimimaan ja sitä kautta koneen käyntiin. Samalla tuli mieleeni, josko noita kaikkein välttämättömimpiä moottoreita olisi mahdollista pyörittää lyhyen aikaa auton laturilla, niitä kun on aina kaksi lämpimässä tallissa ja ainakin toinen käynnistettävissä. Mutta jos tärkeimmän pumpun pyörittämiseen vaaditaan siniaaltokonvertteri, taitaa vaan olla parempi luottaa nykyisen systeemin toimivuuteen. Tai sitten ostaa se 300 W halpiskonvertteri ja testata sitä.

Aika Worst Case Scenariota tässä vaan tuli mietittyä, 25 pakkasta, kattila täynnä puita ja sähköt poikki...

Mutta niitä kokemuksia vielä kaipailisin, jos joku olisi konvertteria pyöritellyt normilaturilla pitemmän aikaa. Ja se, että miten se Grundforsin pumppu siihen kanttiaaltoon mahtaa reagoida? Jollakin omakohtaista kokemusta?