Lämmin kiitos osanotosta suruumme Tapsa63 poismenon johdosta. Tapsa lähti tänään viimeiselle matkalle läheisten läsnä ollessa. Muistotilaisuudessa luettiin viestinne omaisille.

Lyhyt muistokirjoitus Tapsasta.
Tapsa syntyi 1950 Hankasalmella Sauvamäessä. Perhe kasvoi nopeasti ja Tapsa oli 8 lapsisen perheen vanhin. Lapsuuteen kuului kansakoulu ja kansalaiskoulu Hankasalmella ja ammattikoulu Pieksämäellä. Tapsa ei ollut lukumiehiä ja varsinkin Ruotsin kieli tuotti koulussa vaikeuksia. Sitten oli vuorossa armeija. Siihen se lapsuus ja nuoruus sitten loppuikin, niin kuin useimmilla siihen aikaan. Täytettyään 20 Tapsalla oli vaimo, poika ja vakituinen työ valtiolla. Tapsa oli tekniikan mies. Hän oppi enemmän tekemällä kuin lueskelemalla teorioita. Hänen kohdallaan sopii Tippavaaran isännän sanonta: ” ei välttämättä toimi teoriassa, mutta käytännössä toimii”. Hän oli käytännön mies, joka uskalsi tarttua hommaan kuin hommaan ennakkoluulottomasti. Tapsa oli luonteeltaan avulias ja hän auttoi meitä nuorempia sisaruksiaan paljon.

Autot tulivat kuvaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Niitä oli Tapsalla useimmiten yksi kerrallaan, mutta auto vaihtui tiheästi. Kukaan ei tiedä montako kaikkiaan? Tapsalla oli joku arvio, mutta tarkkaa lukua hän ei tiennyt itsekkään. Työt valtiolla kävi vähiin ja Tapsa rupesi yrittäjäksi 90-luvun alussa. Siihen loppui vapaa-ajan ongelmat ja loman vietot. Kodinkoneet ja kaapelit yms. täyttivät päivät. Hän piti kaikista koneista ja laitteista hyvää huolta, mutta itseään hän ei aina muistanut huoltaa. Työ oli raskasta ja Tapsa oli itse ”remontissa” 90-luvun lopulla. Ansiotyön osuus väheni ja muuttui osa-aikaiseksi. Eläkkeelläkin hän kerkesi olla toistakymmentä vuotta.

Noin vuonna 2002 hän innostui Citroenista. Niitä sitten riittikin aina loppuun asti. Tapsan kanssa keskusteltaessa juttelu kääntyi useasti Citikoihin ja Sitruunapatonkiin. Patonkista hän löysi uusia kavereita ja viihtyi palstalla. Sitruunapatonki oli Tapsalle todella tärkeä. Vaikka sairaus vei häneltä voimat, hän seurasi Patonkia jatkuvasti, aivan loppuun asti, vaikkei sinne enää jaksanut kirjoitella.

Vuosi sitten hän sairastui vakavasti. Hän kesti sairautensa urheasti. Missään vaiheessa Tapsa ei ollut katkera elämälle, eikä halunnut aiheuttaa lisää huolta läheisilleen. Kun häneltä kysyi, niin vointi oli aina hyvä. Puhelinkeskusteluissa oli niin kuin mitään vakavampaa ei olisikaan. Voimat loppuivat totaalisesti tammikuun lopulla ja 2.2 Tapsa ei enää herännyt.

kiitoksia Tapsan tapaamisesta ja seurustelusta yöpymisen kanssa. muutamia kertoja ehdittiin tavata , ennen kuin Tapsan aika tuli täyteen. niinä aikoina hänestä ei näkynyt mitään ,mikä viittaisi elämästä poistumiseen.
olen hyvin tyytyväinen tavattuani oekeen savolaesen . mittepä myö oes yhessä muutakaa tehny ku soettoo suuta ja lipittöö kaljoo , pittää vua sannooo , jotta leijona maestu Tapsalle pikkuse paremmin ku tuo olvi jaka tuas ol mulle suuhu sopivampi.

noo hoielkoo Tapsa kulukimesa missä sitte lienöö . osaottoo kuitennii kaekille ommaisille ,,,,,,ja siinä sivussa muillehhii jotka sattu tuntemaa riähkän

Oli hienoa tuntea Tapsan kaltainen suuri mies. Aina oli vastaanotto Pieksämäellä lämmin,aika ei koskaan tahtonut riittää. Muistuu ennen joulua erityisesti se kun Seikku oli lomamatkalla Espanjassa,Tapsan liikkuminen oli todella vaikeaa ja kivuliasta mutta Tapsa silti haki kaupasta kahvipöytään pikkupurtavaa ettei tarttisi nälkäisenä ajella kohti pohjoista. Hieno persoona on poistunut,kaikkea hyvää hänelle,missä hän nyt onkaan ja tosiaan kovasti jaksamista omaisille surussa joka on varmasti todella suurta. Muistoissa hän elää kuitenkin aina,hänenlaiselle ihmiselle on aina tilaa muistoissa

Mies sieltä mukavimmasta päästä. Pääsin jopa tekemään niitä kuuluisia kahvipakettikauppoja hänen kanssaan. Toivottavasti Tapsan on nyt hyvä olla.

Jep, mukava kaveri, enkä uskaltanut arvata näin pahaksi vaikka Tapsa viimeksi puhelimessa jotain vihjaisi.

kyllä tuli yllätyksenä, tunsin tämän mukavan vääräleuan ja huumormiehen, poikani kanssa teki kanssa kauppoja, suuni loksahti auki, kun kuulin tästä, miehelle täältä iso ja komee viiksiseppele, hyvää matkaa sinne, minne menetkin.......ja vointeja ystäville ja sukulaisille.

Osanottoni perheelle, oltiin tapsan kanssa vielä puheissa pari viikkoa sitten puhelimitse,silloin sanoi olevansa kyssissä mutta kertoi että voimat on lopussa,enpä arvannut että se oli viimeinen keskustelu. Minulle jäi tapsasta hyvä kuva,reilu ja auttavainen,kauppamiehen vikaa oli kuten itsessäkin,harmi vain että voimat vei sairaus jota ei toivo kenellekkään.

Hieno kuva jäi myös minulle Tapsasta. Puolikajahtanut harrastaja jolla oli sopivasti rento ote hallussa. Puhuin pari kertaa hänen kanssaan osien vaihtelutilanteissa ja jäi aina positiivinen kuva. Netin käytössä Tapsa oli juurikin sopivan kömpelö mutta sen fiksut ymmärsivät
Tapsa on nyt parempien viiksien maailmassa. Viihdy siellä, loputtomiin!