Auto on tavaroiden ja ihmisten siirtelyä varten, prätkällä haetaan ne ajamisen fiilikset
Tosin itsekin olen ollut prätkätönnä taas jokusen vuoden, joten maksimoidaan se autoilun nautinto => hommattiin allekirjoituksen C5 taloon 
| Sitruunapatonki.fi http://www.sitruunapatonki.fi/forum/ |
|
| Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? http://www.sitruunapatonki.fi/forum/viewtopic.php?f=12&t=17783 |
Sivu 1/1 |
| Kirjoittaja: | ds-jekkeri [ 06.04.2014 14:31 ] |
| Viestin otsikko: | Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
On ajeltu, on korjailtu. On osteltu, uusiakin. On puunattu ja puleerattu. On vaihdettu 3 euron osa ja huomattu että 30.000 euron klassikkoauto on kuin toinen sen jälkeen. Näin on edetty kymmeniä vuosia. Mistä minä nykyään autoillessa nautin? Aika vähästä! Kerron ensin, mistä EN nauti enää. Liikenteen seassa ajaminen, eli tilanne jossa autoja on paljon ympärillä, oli kyseessä kaupunki tai maantie. Joutuu koko ajan olemaan herkällä muiden töppäilyjen ja reuhaamisien kanssa, ei siinä ehdi "nauttia" omasta ajamisestaan vaikka alla olisi minkälainen superauto. Huonolla kelillä ajaminen, vaikka alla olisi Subaru SVX (maailman paras auto solskeisella talvikelillä). Ei kertakaikkiaan tule endorfiiniä kehoon kun pyyhkijät läkyttävät märkää lumisolsketta pois lasilta, näkyvyys on rajallinen ja auto on paskakerroksen peitossa. Huonossa näkyvyydessä tai yleensä sateella ajaminen. Yllämainitusta syystä. Radalla ajamisesta siviiliautolla. Oikein tuntee kuinka siviiliauto itkee ja paikat kuluvat, kun auto vaappuen kallistellaan mutkiin ja kuunnellaan eturenkaiden volinaa. Mahassa rupeaa völjyämään kymmenen minuutin keikkumisen jälkeen ja huussireissu on edessä, lounas menetetään. --------------- No mistä sitten nautin? Ajamisesta yöllä tähtikirkkaan taivaan alla, tuulettomalla kelillä, ilman muuta liikennettä hyväpintaisella asvalttitiellä keski-virossa avoautolla. Cabrio-GT:n lämmityslaite on niin tehokas, että jos sivutuuli ei sotke ilmavirtauksia, kabiinissa on avonakin lämmin kuin saunassa vielä +10 ulkolämmössä. Ajamisesta hyvällä umpiautolla laadukkaalla tiellä 30-60 kilometrin päähän lounalle (kartonoon tai linnaan), ilman muuta liikennettä, aurinkoisella säällä siten että aurinko on selän takana. Ajamisesta hyväpintaiseen liikenneympärään kahdeksaakymppiä Cabrio-GT:llä ja 1G sivuttaiskiihtyvyyden tuntemisesta ilman riskitekijöitä (vaatii että ympyrä ja ympäristö on tyhjä muusta liikenteestä). Mutta tästä nauttii vain korkeintaan kerran pari päivässä, enempi on liikaa. Jonkin osan vaihtamisesta autoon siten että heti ensimmäisessä startissa sen jälkeen (positiivinen) ero on tunnettavissa selvästi. Kirjoittamisesta noista ylläolevista, ja muistakin autokokemuksista. Ylläolevasta voi todeta, että alle 2%:sta autojen kanssa pelaamastani ajasta nautin, tänä päivänä. Onko tämä älykäs harrastus? |
|
| Kirjoittaja: | Sitruunaseppä [ 06.04.2014 14:49 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Mää kyllä naatin joka hetkestä! Jokainen kilometri on pieni ihme. Kun autokultani on tehnyt päivän työn ja ylittänyt taas kerran itsensä; siinä se nököttää keittiön ikkunan alla ja kattelee niillä tuhruisilla lampuillaan, notta: " joko taas mentäis, olis varmaan jokunen startti jäljellä, tossa akkupahassa, meinaan, minkä kierrätyspisteestä mulle katsastuslahjaksi kekkasit." Ja eikun baanalle, vesiliirrosta toiseen, g-voimat akselinpäissä mellastaen! |
|
| Kirjoittaja: | citax [ 06.04.2014 16:25 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Minä nautin kun saan ajaa omassa rauhassa omaan tahtiini ja sitä autoiluni suurimmalta osalta on kun asun maaseudun rauhassa jossa kylällä käydessäänkin harvemmin on muita autoilijoita, kokemusta on suurkaupungissa asumisesta ja siellä olevasta kilpailuhengestä ja autoilijoiden törkeistä ohituksista ja töppäilyistä ja yleensä kun menen tuonne etelän-lämpöön ajelen yöllä jotta saan ajella omaan tahtiini nopeusrajoituksia noudattaen. |
|
| Kirjoittaja: | HiTec [ 06.04.2014 19:04 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Auto on tavaroiden ja ihmisten siirtelyä varten, prätkällä haetaan ne ajamisen fiilikset Tosin itsekin olen ollut prätkätönnä taas jokusen vuoden, joten maksimoidaan se autoilun nautinto => hommattiin allekirjoituksen C5 taloon
|
|
| Kirjoittaja: | Akaile [ 06.04.2014 22:46 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Ajelin viime viikolla "kesän ensimmäiset" pätkät pientä puikkelehtivaa maalaistietä Dyanellani pöristellen. Muutaman hassun hetken jälkeen womanini kartturin puolelta kysäisi, että "mitä sä hymyilet tollai?". Täytyy myöntää, että tuo hymy oli täysin spontaani reaktio, eikä sillä hetkellä mielessäkään liikkunut mitään erityisen tähdellistä. Se oli vaan se fiilis päästellä jälleen auringonpaisteessa kaikessa rauhassa pikkutietä juuri tällä kulkimella omine "vajaavaisuuksineen". Vuoden päästä minulla ja tällä kulkimella on yhteistä taivalta takana 10 vuotta ja osa tuosta em. hymystä tulee varmaankin siitä, kuinka luetettavasti olemme heittäneet reissua ympäri eurooppaa ja aina se vaan vuodesta toiseen palvelee nöyrästi siitä hetkestä lähtien, kun keväällä vähän tallin ovea raottaa.  Toinen hauska fiilis oli samaisella viikolla, kun olin jo viikon ajellut arkiajoni tuolla samaisella Dyniksellä ja sitten hyppäsin Xantiani puikkoihin rautakaupan keikkaa varten. Jo ennen ekaa risteystä tuli olo, että "oliko tämä näin pehmeä!?". Rättärinkään alusta ei ole kovimmasta päästä  mutta kyllä tuokin huomio hieman hymyilytti.
|
|
| Kirjoittaja: | Harri126 [ 07.04.2014 00:46 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Nykyisin nautin siitä, ettei tarvitse kepillä siirrellä rattaita. 
|
|
| Kirjoittaja: | Cikatti [ 07.04.2014 01:38 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Automaatista nautin! Ja siitä että on matka-ajoa, tarvitteassa kovaa mouraisten ohi kivalla turvallisella suoralla (sellaista Citroen ei ole vielä tehnyt joka tähän sopii). Hyde-Citikalla nautin hidastetöyssyyn ajosta kovaa. Tosin sen pitää olla CX tai GS koska muut hyde-Citruunat hajoaa tuossa tempussa. |
|
| Kirjoittaja: | public [ 07.04.2014 03:16 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Autoiluun liittyy monenlaisia tunteita. Ensisijaisesti siinä on vieläkin se liikkumisen vapaus kaiketi pohjimmaisena: voi lähteä kun haluaa, tulla takaisin kun haluaa. Tiet vievät niin pitkälle kuin on asiaa ja auto kestää. Bensa on kallista, mutta loppujen lopuksi voisi olla kalliimpaakin kuin nykyisin, tai siihen on ainakin vielä varaa sen verran että voi huvikseen ajella. Tästä ei pidä tehdä johtopäätöksiä siitä, pitääkö litrahintaa korottaa. Alleen valitsemiensa vankkureiden hankinnassa on myös oma viehätyksensä, oli kyseessä sitten hetkeksi saatu laina-auto tai jokin heräteostos. Ne ensimmäiset kilometrit kun itselle uusi ajokki on hallussa, ja sen ominaisuuksia alkaa pikku hiljaa huomaamaan. Edellisen omistajan jälkien siivoamisen myötä auto tekee kanssasi sinunkaupat, siitä eteenpäin ollaan vähän aikaa isäntä ja aseenkantaja, niin kauan kuin yhteiselo on harmonista. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että auto vastustaa jokaikistä korjaustyötä syystä tai toisesta, jolloin auton kesyttäminen ja mieleisekseen saaminen on oma haasteensa. Siihen liittyy vielä auton ylläpito, katsastusvelvollisuuksien läpivieminen ja auton ulkoasun ja sisäpuolen kuosissa pitäminen. Jokaisesta vähän parantuneesta yksityiskohdasta saanee itselle hyvän mielen, tosiaankin kun korjattu juttu lähtee toimimaan tai auto kiiltää vähän enemmän kuin ennen. Toisten autojen kanssa nauttii kai eroon pääsemisestä, tosin pommikuntoista en ole käsistäni eteenpäin laittanut ikinä. Monikaan autoistani ei ole ollut rehentelyn väline. Mutta siltikin, kyllä valittu auto kertoo minusta ja senhetkisistä kiinnostuksen kohteistani jotakin. Tällä hetkellä halusin tällaisen, juuri nyt tämä täyttää tarpeeni ja niin edelleen. Kysyttäessä, voi vastata ajavansa sillä-ja-sillä, sen verran ajetulla ja millaista sen kanssa on ollut. En usko, että kohdalleni sattuu koskaan sellaista kulkinetta, että sen voi täydellisesti de-mystifioida vain itsen ja tavarankuljetuksen välineeksi. Aina niissä on jotain, aina jokin jaksaa kiinnostaa. Yleensä hintapolitiikka on vielä mukana pelissä, auton saaminen mahdollisimman edullisesti ja sen fiksaileminen pikku hiljaa kohtuubudjetilla paremmaksi kuin millaisena se itselle tuli. Loppujen lopuksi nautin autoilemisestani enemmän kuin autottomuudesta. On karmea tunne olla ilman mitään autoa pihassa, jolla voisi vain lähteä ajamaan. |
|
| Kirjoittaja: | vibes [ 07.04.2014 06:27 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Se kun nouset autosta 250 km ajettuasi ja tajuat ettei mikään paikka ole jumissa. Se kun ammut edellä alinopeutta jurraavasta Corollasta ohi liian räyhäkkäästi ja pahennusta herättävästi. Nuo nyt tuli ensimmäisenä mieleen mulla. Nautin myös siitä, että mulla on auto, jonka halusin ostaa eikä jotain fiksua ja järkevää. |
|
| Kirjoittaja: | 2cvkimmo [ 07.04.2014 07:12 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Itselleni kaiken muun moottoriajoneuvoilla suoritettavan toiminnan ylitse menee aina lämmin ja aurinkoinen kesäpäivä, jolloin voi kääriä rätin rullalle ja suunnata maaseudun polveileville pikkuteille. Jos tiellä on vielä sopivia korkeuseroja, kallistelevia kantteja ja varjoisia lehtimetsiä niin aina parempi. Takapaksiin voi kerätä picknick-korin ja musiikkisoittimesta voi soitella Piafia. Eikä tarvitse ajaa edes kovaa, 2CV on tehty aikana jolloin 60 km/h oli merkittävää etenemistä. |
|
| Kirjoittaja: | Säxä77 [ 07.04.2014 08:13 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Kyllä ne suurimmat nautinnot yleensä tuppaavat olemaan ropaamisen puolella. Siihen liittyy myös se kun jännittää koko päivän katsastusta ja se menee läpi. Keskeneräisillä harrasteautoilla ajamisessa tuppaa se pieni hermoilu perille pääsystä viemään nautinnon, paitsi sitten kun pääsee perille ja vilkaiseen vielä taakseen sitä komistusta joka taas vei perille iästään huolimatta. Nykyautolla ajellessa hupia tulee lähinnä liukkaammalla keleillä pikku sladeista, tai kun ohittaa räväkästi jonkun hitaamman ajavan (omalla autolla räväkkyys vaatii alamäen). Toisinaan pitemmistä matkoista saa jotain hupia, tuntee tehneensä jotain tai matkustaneensa vähän kotinurkkia kauemmas, vai mikä lie siinä on. Tai kun se lyhyempikin työmatka on se päivän oma hetki yksin, ja voi kuunnella mielimusiikkiaan niin lujaa kuin tahtoo. |
|
| Kirjoittaja: | Jari79 [ 07.04.2014 21:42 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Mistä autoilussa nauttii, loppujen lopuksi? |
Tällä hetkellä siitä, kun pääsee ajelemaan ihan yksikseen. Saa valita itse radiokanavan, saa kuunnella biisin loppuun, saa määrätä itse volymen tason. Yleensä nääs istuu kaksi valikoivaa takapenkillä Mieleenpainunein ajokokemus on parin vuoden takaa ykköskoppaisella vitosella siirtymällä Jämsä- Petäjävesi. Kahdeksankympin alue, alusta sport- asennossa ja vakkari säädetty noin kahdeksaankymppiin. Tunne, kun auto ottaa montut napakasti, muttei liian, tunne, kun mutkaan mennään heijaamatta jne. Sillä hetkellä tuntui, että alla on auto isolla aalla. |
|
| Sivu 1/1 | Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ] |
| Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group http://www.phpbb.com/ |
|