Arvoisa patongin väki,

Olen kuluneena talvena hankkinut ostopuuta lämmitykseen, koska en ole pörssisähkön kalleimpaan aikaan kamiinaa täyttämässä ja rouva harvoin viitsii pihan perältä halkoja hakea.

Puuta olen hankkinut kaupasta kahdessa muodossa: Pelletteinä ja briketteinä.

Pelletit hylkäsin heti alkuunsa. Vaikka hankin baukkarista takkaan arinan p-lämmitystä varten, oli lopputulos sellainen ettei peltejä saanut pitkän loppuvaiheen hiilloksen takia kiinni ja piippu + takan kuori jähtyivät tarpeettomasti.

Briketti on toiminut paremmin, niissäkin on ollut toki eroja hankintapaikasta riippuen (bauhausin estonia briketti palaa k-raudan suomalaista paremmin). Briketin varjopuoli on hienojakoinen noki, joka pukkaa hiukan takan ulkopuolelle. Takassa se ei juuri haittaa mutta saunassa aitokiukaan kanssa olen havainnut noen muodostumisen olevan melko suurta. Aitokiuashan lämmitetään kivimassan läpi ja löylyttely aloitetaan kun kivet ovat punahehkuisia. Briketeillä on helppo ajoittaa lämmitys, kun polttoaine on tasalaatuista, mutta tuo hieno noki on alkanut huolettamaan. Taidanpa siirtyä takaisin kalpilämmittäjäksi ainakin aitokiukaassa.

Onko muita sekakäyttäjiä noki haitannut?

Mä oon tota meidän Porinmattia lämmitellyt Biltsun briketeillä pari talvea enkä kyllä ole huomannut mitään ihmeellistä. Tosin melko satunnaisesti tuota tulee poltettua, lähinnä kovimmilla pakkasilla. Pirun käteviä ne on kyllä, vielä kun sytyttää sytytyspalan kanssa niin on melkeinpä liian helppoa jo.

Klapi, briketti ja pelletti pitäisi olla ihan samaa tavaraa eli puuta, eri "paketissa" vain ja jälkimmäisten osalta myös kuivempana. Brikettiä ja pellettiä löytyy toki myös turpeesta tehtynä. Puristeiden tehokas palaminen vaatii syötettyä ilmaa (esim puhallin) ja oikein palaessaan niiden tuhkanmuodostus pitäisi olla pienempi kuin klapin.

Tuota pellin kiinnilaittoa en ihan ymmärtänyt. Eihän piippu ja uuni lähde jäähtymään niin kauan kuin tulipesässä on lämmöntuottoa. Jos sama energiamäärä muutetaan nopeasti lämmöksi karkaa piipun kautta kuumempaa savukaasua (virtaus sama). Hitaampi lämmöntuotto, pienempi virtaus, enemmän lämmönluovutusaikaa ja matalemmat savukaasun lämmöt.

Mutta on noita aika mahdoton mitata kotioloissa

Pelletin energiasisältö jakaantuu palaessaan joko tuhkaan tai savukaasujen lämpöön. Mitä puhtaampi palaminen sen vähemmän tuhkaa ja enemmän lämpöä. Ja päinvastoin. Ja sitten kun se energia on muutettu savukaasujen lämpötilaksi pitää se pystyä hyödyntämään lämmönsiirrolla takan kivimassaan tai kattilan vesitilaan. Tässä on oleellista lämmönsiirron pinta-ala sekä virtaus. Mitä suurempi dt, sen tehokkaammin siirtyy lämpö. Mitä hitaampi virtaus, sen enemmän sitä ehtii siirtyä. Ja jos kattila tms on nokinen on sen lämmönsiirtopinnoille muodostunut eristävä kerros ja lämpö ei siirrykkään vaan jatkaa matkaansa piipusta ulos.

Minulla on toista kuutiota wanhaa turveprikettiä. Sitä käytettiin joskus varavoimana tavallisessa keskuslämmityskattilassa.
En kyllä uskalla sitä mihinkään kiukaaseen, tai tavalliseen uuniin laittaa. Pelkään, että sulaa koko systeemi ylikuumenemiseen.

Siinähän oliskin kun virittäis tohon porinmattiin turbon

Kaverilla oli turbo puulämmitteisessä paljussa. Semmoinen ilmaputkiviritys, jota ruokittiin sähkökäyttöisellä puhaltimella. Ainakin putki alkoi hehkua nopeammin, lämmitystuloksesta en kysynyt.

Toi takan jähtyminen hiillosta odotellessa perustuu empiiriseen tutkimukseen, jossa osuutensa lienee korvausilman jäähdyttävällä vaikutuksella vaipan suhteen hiilloksen odottelun funktiona. Pellettien osalta tuo odottelu muodostui kohtuuttoman pitkäksi, kun loppukasan keskellä saattoi kyteä tunnin verran. Varmaankin turbo tuossa auttaisi. Eri juttu on sitten se miten takka kestäisi homman.

Bauhausin ja K-Raudan brikettien lämpöarvo ei ole kovin kaksinen ilmeisesti, sillä 60l klapeja (eli semmoinen musta laastilaatikko) päihittää 10 kg brikettejä (ja molemmista saa kaksi pesällistä poltettavaa.)