Nyt niitä ahkeria abituuruksia taas juhlitaan.Tietenkin aiheesta,mutta onko hyvä että samat tiedot ja ulkoalukemiset päntätään taas (soveltavastikkin) toiseen kertaan?Aikaa siinä vain tuhrantuu monta päivää.Esimerkiksi Ruotsissa on jo ajat sitten lyöty lakki suoraan kouraan lukion päättymisen jälkeen.Ajatelkaa nyt meidän kestävyysvajettakin.Säästyisi kuukausia työaikaa.
Kolmas kerta kysellään taas jopa samoja asioita yliopistojen pääsykokeissa,mutta se onkin jo toisen jutun aihe....

Ylipäätään kertooko se juuri koepäivän osaaminen siitä henkilön oikeasta osaamisesta juuri mitään? Eikös se ole vain yksi pienen pieni näytejakso siitä koko osaamisalueesta? Joku saattaa todellakin loistaa ko. päivän ja toisella juuri tuo samainen päivä menee ihan penkin alle. Toinen saa noista kokeista näin ollen loistotulokset, toinen jotain ihan muuta ja se kyseinen päivä kuitenkin nykysysteemissä päättää about ko. henkilön loppuelämän, millainen paperi sitä käteen annetaankaan

No onhan se ainakin keino varmistaa, että arvostelu on kerrankin yhdenmukaista ympäri maata koulun koosta riippumatta.

Kai kaikki keinot joilla yritetään laittaa mittaamalla ihmisiä järjestykseen on jollain lailla puutteellisia, mutta ei tuo yksi koe, päivä tai edes vuodet määrää koko loppuelämää. Enitenhän tuo vaikuttaa akateemiseen uraan, mutta on paljon tohtoreita joilla ei ollut kovin kummoinen ylioppilastutkinto (ja kai niitäkin on joilla ei ole koko tutkintoa, vaan saaneet hakukelpoisuuden jonkun muun mutkan kautta). Toisaalta jos on suunnitelmat selvät ja tietää mitä aikoo lukea niin siinä voi sitten optimoida myös kirjoitettavien aineiden perusteella ja eikös vieläkin pääse yliopistoon ilman pääsykokeitakin jos on riittävästi pisteitä yo-tutkinniosta?


Mutta olisi tosiaan mielenkiintoista jos joku on tutkinut vaikka suomalaisten tieteen akateemikkojen ylioppilastutkinnon arvosanoja ja päättötodistuksia, näkyikö niissä jo viitteitä siitä että päätyy suomen mittapuussa "akateemisen uran korkeimmalle orrelle" - luulenpa ettei kovin suurella korrelaatiolla.

Muutenhan vaikka muilla aloilla tai esimerkiksi huippu-urheilussa moni pärjää ehkä paremminkin kun ei suuntaa huomiota niin moneen suuntaan huippuvuosina ja kasvata yleissivistystä. Tai sitten kuuluisia yliopiston "dropoutteja" löytyy erilaisista muista kärjistä kuten vaikka Bill Gates, Steve Jobs, Mark Zuckerberg... eli ei akateeminen menestys ole ainoa mittapuu.

Noissa arvosanoissa ja pisteissä täytyy lisäksi muistaa että lukiolaisetkin optimoi kirjoitettavia aineita, eli vaikka tulokset vedetään Gaussin käyrälle koko ikäluokalle, niin kaikki arvosanat eivät ole samanveroisia. On monia aineita joita kirjoittaa aika pieni ja valikoitu joukko ja hyvien arvosanojen saaminen baatii paljon enemmän kuin joissain muissa aineissa (ainakin jos vielä vertaisi tasoa niihin kaikkiin jotka kursseja ovat suorittaneet) .

Yioppilastodistuksella voi pyyhkiä persettä sen jälkeen kun jatko-opiskelupaikka on saatu.

Lukion tarkoitushan on opettaa opiskelemaan, olkoonkin opiskeltava asia sitten miten turhaa tahansa.

Kyllä, vertailukelpoisia on (tietenkin) vain saman kokeen tulokset.

Mutta ilmeisesti joku uudistus on menossa paraikaa, joka tasaisi vaikutustua vähemmän/enemmän kirjoitetuissa aineissa?
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/08 ... ia-aineita

Täytyykin haastatella ranskan opea onko uudistus jo purrut jotenkin, kun kemia ja pitkä ranska mainitaan erikseen?

YO-kirjoituksissa menestyminen ei mitenkään korreloi todellista menestymistä;tästä esimerkkeinä Aleksander Stub,Presidentti Sauli Niinistö ja Paavo Arhimäki.Minusta olisi aika heittää YO-kirjoitukset jo historian romukoppaan.Lystinhän maksaa oppilas tai hänen vanhempi(20eur?per kirjoitettava aine).Opettajien korjauspalkkiot kokeista ovat myös aika suuria.Olisi parempi huomioida koko lukion päättötodistus.Tietenkin on ikävä jos YO-lautakunta joutuisi nyt työttömäksi.Ehkäpä heillekkin keksitäisiin tulevaisuudessa hyödyllisempää työtä?

Mainitaan nyt siitä sen verran, että ei täällä kyllä yliopistossa mitään pääsykokeita ollut...

Eipä taida olla meikäläisenkään yo-kirjoitustuloksista kukaan ollut kiinnostunut. Ammattikoulun päättötodistus lienee ollut kiinnostavampi, ehkä myös lukion päättötodistus. Tuskinpa paha mieli tulisi kovinkaan monelle, jos moisista luovuttaisiin.

Eikö ollenkaan eikä millekään linjalle/hakijalle?

On joitain maita joissa otetaan lähes kaikki sisään yliopistoon ja karsinta suoritetaan sitten lennossa koko ajan, pääosin ekan vuoden jälkeen tiputetaan ne keitä ei kiinnosta tai ei kykene muuten oppimaan, muistelen että joissain maissa se jatkuu myös ihan loppuun saakka, eli Saksassa kai tietyissä yliopistoissa loppukoetta saa uusia vai tietyn määrän kertoja ja jos ei mene läpi ei ole mitään keinoa samassa koulussa suorittaa samaa tutkintoa eikä välttämättä muissakaan, samoin aika poissulkevia koulutusvalintoja tehdään jo aika nuorena.

Sinällään en pidä huonona tuotakaan vaihtoehtoa että kaikki päästetään ekalle vuodelle, mutta ei minusta silti YO-tutkinnon koko maan kattavuutta ja vertailtavuutta pitäisi poistaa pelkästään sen takia että se aiheuttaa työtä ja on hankalaa tai että se ei ole täydellinen menestyksen mittari. Ei kai se niin turha tai kallis ole?

Mutta onko se opiskelu ja pänttääminen turhaa, minusta ei? (Ja toisaalta juu, moni yksittäinen asia jota opitaan voi olla "turhaa") mutta niin se voi olla siellä yliopistossakin opiskeltu yksittäinen asia tai aine sellainen ettei ikinä tarvitse työelämässä. Itse en muista ainakaan ikinä varsinaisesti tarvinneeni aineen ja atomin ytimen sisäistä rakennetta tai niihin liittyviä vuorovaikutuksia (ja aika hämärästi muistan mitään laskujakaan niihin liittyen)

Toisaalta voi sanoa että onhan tuo jatkuva mittaaminenkin epäreilua, onhan ospiskelijoita jotka tulee maalta suureen kaupunkiin opiskelemaan ja viettääkin ekan vuoden juhlien ja vasta sitten saa kipinän opiskeluun tai yhtä hyvin löytyy supertunnollisia jotka tekevät ekan vuoden ihan hillittömästi töitä ja sitten romahtavat ja masentuvat...

Itse asiassa tuossa haussa ei tainnut olla. Katsoivat työkokemuksen ja aiemman koulutuksen (AMK:n todistus taisi kiinnostaa) ja pitivät haastattelun.

Juu kyllä täälläkin on kaikenlaisia erikoishakuja, lisäksi on lasten yliopistoja ja avoimeenkin yliopistoon pääsee opiskelemaan ilman pääsykokeita tai vaikka ihan ilman peruskoulua tai lukutaitoa sekä ilman ikärajaa.

Mutta silti useimmissa on täällä vielä pääsykoe(ja lukutaitokin suositeltavaa), mutta niissä normaalihauissakin on usein mahdollisuus päästä suoraan, jos on riittävät arvosanat, L, ja E sopivista aineista, mutta esimerkiksi fysiikkaa pääsee lukemaan joissain suoraan ilman pääsykoetta jos kirjoittaa M:n siitä ja pitkästä matikasta, kun taas halutumpiin ohjelmiin on pisteet+ennakkotehtävä+monivaiheinen pääsykoe haastatteluineen (esimerkkinä vaikka jotain taideaineiden lukijoita, joita otetaan luokkaa prosentti hakijoista).

Olen täsmälleen samaa mieltä.

Muualla on ehkä kansainvälisempää,suurempaa ja helpompaa.
Sorboneen(Ranska) on ainakin päässyt kaikki halukkaat opiskelemaan.Mikäli kauppatiede kiinnostaa voi kirjautua Upsalan Yliopistoon(käsite Upsalan ekonomit).Vilna on ainakin ottanut Suomesta lääketieteen opiskelijoita.Oma lukunsa on Jenkeissä,jossa pääsee lukemaan vaikka arkkitehtuuria yksityisesti.Jos haluat hampurilaisenpaistajaksi on niillekkin ruotsissa oma yliopisto.

Näin kävi kerran Naantalissa:
http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/75 ... keskukseen

Vuosi on tullut taas yhtä abirenttua seurattua. Ja ensi viikonloppuna herra ylioppilasta sitten juhlitaan.

Kyllä se abivuosi nuorta miestä ohjaa laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Sama juttu aikanaan itselläni ja nyt pojalla.

Viimeistään lukion viimeisenä vuonna alkaa valjeta, että kukin on aika paljon itse vastuussa omasta tulevaisuudestaan: mitä siltä odottaa, mitä haluaa ja mitä tavoitteen saavuttaminen vaatii. Ylioppilaskoe on siinä mielessä eräs tavoite, jossa testataan myös tuota omaa kypsyyttä ja vastuulllisuutta.

Lukion oppimäärä on lähinnä yleissivistävä ja se opettaa enemmänkin ajattelemaan ja hankkimaan sekä soveltamaan tietoa. Ammatti ja ammattitaito opitaan ihan muualla.

Omista kirjoituksista on yli 30 vuotta ja ainakin minulla lukion tärkeimmiksi aineiksi ovat vuosien mittaan osoittautuneet myöhemmin englanti, ruotsi ja saksa.

Ei kyllä ollut tuollainen silloin, kun itse kirjoitin. Ei kai siinä nyt pahemmin kypsyyttä tai vastuullisuutta tarvita, että malttaa muutaman tunnin istua salissa ja jotain vähän raapustaa paperille. Enemmän kypsyyttä ja vastuullisuutta taidettiin testata jopa ammattikoulun opinnäytetyössä, jota piti tehdä kaikin puolin itseohjautuvasti.

Kypsyyttä ja vastuullisuutta on kai se valmistautuminen ja sekin on kovin erilaista eri ihmisillä. Toki tietysti oikean ajan ja päivän muistaminenkin jotain mittaa, mutta aika vähän. Samalla lailla voisi sanoa että ei opinnäytetyön tekeminen muuta vaadi kuin jonkun tunnin painelee nappuloita ja lopuksi painaa print-nappia.

Mutta se tietysti noissa on huonoa että ei se erottele onko laiska viisas tai tyhmä työteliäs (tai edes sitä onko hyvä tai huono tuuri. Erilaisten opinnäytetöiden huonona puolena voi tutkailla vaikka noita paljastuneita akateemisia huijauksia, joissa suurin osa väitöskirjasta on plagioitu. Näitä paljastuu akateemiseltakin puolelta, mutta viime aikoina ainakin erilaisia poliitikkojen tekemiä on pulpahdellut presidentti, ministereitä... Euroopastakin useampia. Neuvostoliiton erilaisten poliitikkojen akateemisia töitä ihmeteltäessä huomattiin tuo taisi olla oikein maan tapa (ja taitaa jatkua vaikka kommunistit hävisikin), eikös Putinkin tainnut jäädä kiinni plagioinnista. Nykyään varmaan useimmat työt ajetaan jonkun plagioinnin paljastimen läpi, mutta ei sekään kerro onko se kirjoitustyö vaikka ostettu joltain muulta ja vielä huonommin jos kääntää kielestä toiseen.

Eikä mikään tietysti ole aukoton, eiköhän YO-tutkinnossakin huijata, mutta uskoisin että melko harvinaista. Yrityksestä jää muutama kiinni vuosittain ja varmaan joku onnistuukin eikä se tietysti juuri silloin mittaa vastuullisuutta.

Opinnäytetöihin on kyllä itse joutunut tekemään väkisinkin sen käytännön osuudenkin eli ei pelkkä näpyttely ole mitenkään riittänyt. Ylioppilaskirjoituksissahan ei sitten todellakaan tehty muuta kuin aamulla mentiin sinne pelipaikoille, raapusteltiin vähän paperille ja lähdettiin pois.

Mitäpä sitä turhaan... Oon mä aina jotenkin ajatellut, että toi suomen kaakkoisnurkka on vähän sellaista kehitysmaasuomea, mutta en olis arvannut tilannetta näin vakavaksi. Oikein pitänyt avata yliopistoihin aloituspaikkoja ilman pääsykokeen suorittamista. Nii-i, kai se jollain konstilla täytyy pitää tän maan koulutustaso yllä joka niemessä ja notkelmassa.

Eiku, hetkinen. Olikos tässä sittenkin taas kyse oman-hännän-nostolihaksen yliaktivoitumisesta!

Eiköhän niitä ole muuallakin. Mitä sitä suotta pääsykokeita pitämään, kun vähintään yhtä hyvin asiat näkee aiemman koulun todistusta katsomalla ja työuraa arvioimalla.

En tiedä nykysysteemistä mutta 90-luvulla teknilliseen korkeakouluun pääsi hyvällä menestynyt abi suoraan, ja jos yo-koe oli mennyt huonommin niin sitten pääsi yrittämään pääsykokeiden kautta.

Grahn-Laasonen on oikeilla jäljillä.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/20 ... 8_pk.shtml

PS.Jos joutuu pitämään välivuoden pääsykokeiden takia, on meidän systeemissä aikapaljon vialla.

Joo näin on, esikoinen päätti juuri fuksivuotensa TTY:llä, pääsi suoraan sisään kun kirjoitti hyvät arvosanat pitkästä matematiikasta ja fysiikasta.