Meillä on vanha talo, jossa seinissä villaa 10cm ja yläpohjassa alun perin 10…15cm. Talo lämpenee maalämmöllä, joten seinien lisäeristäminen ei ikinä maksaisi itseään takaisin. Kuten ei alkuperäisten 2-lasisten ikkunoiden vaihtokaan. Omat laskelmat näytti, että yläpohjaan kannattaisi puhaltaa lisää eristettä. Yllättäen eristekauppiaan laskelmat osoitti 15% tarkkuudella samoja säästölukemia. Kaupat tehtiin ja yläpohjaan tuli vanhojen eristeiden päälle 25cm selluvillaa. Nyt Jyväskylässä paukkuu pakkanen huomattavasti -20 kylmemmällä puolella ja maalämpöpumpun kipuraja menee noin -23 asteen tienoilla. Tuosta kun pakkanen kiristyy, niin sisälämpötila alkaa tippua sieltä +21:stä. Mielenkiintoista tässä on se, että hyvin tarkasti samassa ulkolämpötilassa meni raja myös ennen lisäeristystä.

Toinen huomio. Ennen lisäeristystä nollakelillä pumpun käyntisuhde oli 50/50, eli pumppu kävi puolet ajasta. Lisäeristyksen jälkeen suhde on hyvin lähelle sama. Ehkä käy hieman vähemmän, suhteessa 45/55.

Onko siis yläpohjankin eristäminen täysin turhaa?

Laskeppas huviksesi paljonko sulla on sitä yläpohjan pinta-alaa vs. ulkoseinien pinta-alaa. Ja kun otetaan huomioon yläpohjan lähtöjään 50% paksumpi eriste, niin pelkästään sen lisääminen ei luonnollisestikaan aivan hirveitä muutoksia lopputulokseen aikaansaa, vai mitä. Samaten lattiat pitää huomioida, myös sitä kautta karkaa lämpöä, rakenteesta riippuen mahd. aika paljonkin. Eli nyt kun yläpohja on kunnossa, lisäeristys seiniin ja vot! Johan rupeaa energialaskussakin näkymään pudotusta

Pelkän lämmöneristyksen lisäksi myös ilmatiiveys on oma juttunsa. Sulla voi olla melko paksultikin eristettä, mutta tuulella kun ilma menee siitä läpi, karkaa sen mukana myös se lämpö. Eli tuon ilmavuodon pienentäminen voi olla myös kannattavaa, riippuen toki myös rakenteesta mikä se nyt on ja miten sitä kannattaa muuttaa ettei vaan remontoi nykyistä rakennetta siinä samalla pilalle. 70-80 luvuillahan remontoitiin aika paljonkin vanhoja taloja juurikin lisäeristämisellä ja ilmavuotojen pienentämisellä piloille kun noita rakenteita ei oikein ymmärretty pelkät energiakulutuksen säästölaput silmillä. Lopputulos mätäni muutamassa vuodessa käyttökelvottomaksi

Seinien+ikkunoiden pinta-ala on karvan verran pienempi kuin yläpohjan. Jos yläpohjassa on eristettä noin 2,5-kertainen määrä alkuperäiseen verrattuna, niin luulisi sen jossain näkyvän. No, tulokset ovat armottomia Ehkä mulla oli laskelmissa prosentit persiillään.

Sinänsä meillä ei paljoa lämmitykseen mene, noin 6000 kWh vuodessa.

Puhutaanko nyt lämmitysenergiasta vai sähkönkulutuksesta? Meillä on harva talo, joka kaipaisi lisäeristystä ja lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys + tulisijoja. Leutoina talvina vuotuinen sähkönkulutus on kokonaisuudessaan 6500 kWh luokkaa, mutta kylmempinä talvina huomattavasti isompi toki. Yläpohjan eristys tässä on tehty miten sattuu ja tarkoitus olisikin pistää se kokonaan uusiksi jossain vaiheessa (jee... ei pelkkä ajatuskaan hikoiluta kovin paljoa). Seiniin sitten lisää huone kerrallaan, kun muutenkin olisi seiniä laiteltavana yms.

Melkoisen suuren osan sähkönkulutuksesta haukkaa käyttöveden lämmitys. Saa nähdä, tuliko siihen mitään eroa nyt, kun vanha varaaja puhkesi viime viikolla ja laiteltiin tilalle uusi - todennäköisesti paremmin eristetty. Talvellahan sillä ei niin väliä ole, koska siitä vuotanut lämpö on mennyt sijoituspaikkana olevan varaston lämmittämiseen, mutta kesällä on ollut aivan turhaa häviötä. Toisaalta samalla varaajan koko myös kasvoi sadalla litralla, kun pienempi olisi maksanut enemmän.

Meillä on myös vanhatalo vuodelta 52, kaksikerrosta noin 110m2 eristeenä purut, paitsi portaikossa ei ole ilmeisesti mitään, alakerrassa ultimaten ilppi , pyynti 21c, nyt ottaa 1050w kun ulkona on -26 , kylppärissä lattialämmitys ja yläkerrassa pari patteria päällä, sisällä melko tasaisesti 21c, ikkunat on uusittu nyt syksyllä, kun olivat jo ihan kypsät. Vuosikulutus on ollut 10000 - 13000kwh, kaikki sähkö, sisällä sähkökiuas saunassa, hieman on kulutus noussut kun tein osan liiteristä ( n.40m2 ) lämmitettävän , niin olen sitä sitten myös lämmittänyt kun olen siellä puuhastellut.Yläpohjan lisäeristys on ollut suunnitelmissa, ja portaikon, on vaan niin pieni kulkureitti sinne yläpohjaan, luukku portaikossa.

Lämmitykseen kuluu tuo 6000 kWh. COP pyörii siellä 3,5 paikkeilla, eli lämmitysenergiaa menee vuodessa noin 21000 kWh. Veteen taisi mennä noin 1000 kWh (COP n.2,7 -> 2700 kWh). Kokonaiskulutus vuodessa 11000 kWh, eli käyttösähkön osuus 4000 kWh. Puita ei pala kuin kiukaassa noin kerran kuukaudessa.

Varmaan tuon katon eristyksen teho riippuu paljon ullakkotilan ilmanvaihtuvuudesta. Nyt on ollut aika tuulisia kelejä ja jos ei blosaa vintin läpi, voi sen osuus jäädä oletettua pienemmäksi kaikista häviöistä jolloin lisäeristystä ei juuri huomaa? Sinänsä eriste varmaan toimii kuten luvattu, mutta päähäviöt muualla? Meillä vanhassa talossa painovoisella ilmanvaihdolla kokonaiskulutus 15 000 vuodessa. Ei takkaa mutta puukiuas. Lämmitys pahimpia pakkaspäiviä lukuunottamatta vilp&ilp jotka tyynellä riittää -20C yöpakkasiin jos päivisin 5-6 astetta lämpimämpää. Vilpissä ei lisävastuksia vaan vaihdettu öljyyn noina pakkaspäivinä. Käytännössä öljyä menee viime talvina pari-kolme 20l kannua. Etenkin Ilmasta ottavien lämpöpumppujen kanssa pakkasrajat tulee aika terävästi ja toistettavasti vastaan kun teho putoaa samalla kun tarve kasvaa.

Ruoteet oli harjalta märkänä, joten pitäisi laittaa päätyjen ylänurkkiin aukot. Nytkin päädyissä on aukkoja, mutta turhan lähellä räystästä.

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä siitä, että seinien lisäeristäminen ei varmaan ikinä maksa itseään säästönä takaisin. Yläpohjan puhallusvilla-lisäeristäminen yleensä on halpaa, muutamasta satasesta pariin tonniin. Mutta seinien aukirepiminen, ja kaikki siitä seuraava rakennustyö vie helposti useita kymmeniä tuhansia euroja, jota muutaman satasen vuotuinen säästö ei reaalisesti ikinä maksa takaisin.

Sen sijaan, jos talon ikä, tai kunto, tai omat asumistarpeet edellyttävät talon remontoimista, tai laajentamista, silloin todennäköisesti lisäeristys kannattaa. Jos ei säästönä, niin vaikkapa jälleenmyyntiarvon nousuna.

Meillä sähkön kok.kulutus vaihtelee vuosittain 14.500-17.000 kWh välillä, pakkasista yms. riippuen, Älvsby Lohiatar vm. 2010


Seinien lisäeristystä voi tehdä niin monella eri tavalla, jo lähtöjäänkin joko ulko- tahi sisäpuolelle. Meillä tuo sisäpuolinen on tulossa jossain vaiheessa kun nuo lastulevyt vaihtuu ek-kipseihin. Tuleeko samalla hieman lisäeristystä, we'll see

Mutta kirjoitin myös näin:

Niin no meillä tuon sisälevyjen vaihtamisen/lisäämisen pääasiallinen syy on äänieristys. Saadaan sisäseiniin lisää massaa ja siten vaimennettua mm. ulkoa kantautuvia ääniä, talommehan sijaitsee Hki:ssä, ei missään keskellä ei mitään = tuota äänieristystäkin siis oikeasti tarvitaan. Samalla tuo alakerran kylppäri menee uusiksi niin saadaan nuo suihkun lotinat pois olohuoneen äänimaailmasta. Yläkerran suihku on jo alunperin itse tehty (talohan tulee pakettina ns. yläkertavalmiudella) tällä paremmalla äänieristys-tekniikalla. Näiden jälkeen tuo peltikatto lienee jo vaihtoiässä ja tilalle tulee tiili - ja jälleen kerran lisämassan = äänieristyskyvyn vuoksi

Tosta vois päätellä, että vanhatkin eristeet ovat olleet ihan riittävät ja pääasiallinen lämmönhukka tulee jostain muualta, kuten vedon takia, eli kylmää ilmaa puhaltaa jostain, mistä ei pitäis. Lisäks kyllähän pelkkä ilmankierto kuluttaa lämpöä paljon, kun korvausilma on kylmää ja ulos puhaltaa lämmintä ilmaa, vaikka talo olisikin riittävän tiivis.

Muistaakseni n. 10% lämpöhukasta tapahtuu alapohjan kautta, 30% seinien ja 60% yläpohjan.

Mutta tietyn eristysmäärän jälkeen ihminen kärsii eniten vilusta, joka tulee vedosta. Vanhatkin eristeet ovat usein riittävät, kunhan ilmansulusta huolehditaan esimerkiks sopivalla paperilla. Vanhaan puutaloon ei kannata muita sulkuja tehdäkään, ettei rakenne lakkaa toimimasta.

Myös yksi "huijaus" on puhua ilmanvaihtokojeesta nimellä LTO-koje. Etenkin jos markkinoinnissa käytetään väitetteenä lämmitysenergian tai rahan säästöä.
Todellinen vuosihyötysuhde lämpötiloista laskien oli aikaisemmissa ristivirtausvaihtimella varustetuissa laitteissa 30% luokkaa. Parantunut ilmanvaihto on toki hyvä ja tarpeellinen saavutus, mutta rahan säästöä ei useinmiten saavuteta. Lisääntynyt ilmanvaihto vaatii lisää energiaa. Nämä vanhemmat laitteet pysäyttävät tulopuhalluksen usein, huurteen estämiseksi, juuri silloin, kun LTO:sta olisi eniten hyötyä. Siksi siis alhainen vuosihyötysuhde.

Siis: Kaikki kunnia HYVÄLLE ILMANVAIHDOLLE, kunhan puhutaan oikeasta asiasta. Lämmöntalteenotto, eli se LTO, on se pieni sivujuonne, jolla käyttökustannuksia vähän alennetaan.

Noinhan se menee. Lto:n kohdalla on enemmänkin kyse siitä, että se poistaa/vähentää vedon tunnetta.

Ja nyt kun ilmanvaihdosta puhutaan, niin nykyvaatimukset ilman vaihtumiselle on aika poskettomat. Iv-laitteiden valmistajat lobanneet??? Varsinkin kosteutta sitovalle/läpäisevälle rakenteelle riittäisi varmasti neljäsosa nykymääräysten vaatimasta ilmanvaihdosta.

Juu ei hyvää päivää. Sen huomaa kyllä, jos ilmaa ei ole vaihtunut tarpeeksi. Silloin ikkunat auki pariksi minuutiksi ja taas mennään.

Kovat ilmanvaihtotavoitteet ymmärrän esimerkiksi kosteissa tiloissa etenkin, jos rakenteet eivät läpäise höyryä eivätkä sido kosteutta.

Tarkoittanet passiivista LTO:ta. Meillä esim. on PILP, eli poistoilmalämpöpumppu, joka on ikäänkuin aktiivinen LTO. Eli laitteessa on huippari ja vesi-ilmalämpöpumppu samassa, jolloin se pumppaa sen lämmön talon poistoilmasta käyttöveteen ja vesipatteriverkkoon. Korvausilma tulee meillä taloon ihan normaalisti, wanhaan tapaan ikkunoiden yläosista. Mutta siis tuo PILP kykenee puskemaan talosta ulos puhallettavan ilman aina -15 pakkaselle saakka = jos ulkona on tuota lämpöisempää, se siis tuottaa lämpöä. Jos taas ulkona on kylmempää, pitää jostain tuottaa korvauslämpöä tuolle erolle ja sitä varten laitteessa on 3x 2kW vastukset vesitilassa, joita se kytkiskelee itse päälle yksi kerrallaan havaitsemansa tarpeen mukaisesti. Tosin meillä takkaa polttelemalla myös tuotetaan tuota korvauslämpöä, jolloin PILP:n ei juuri noita vastuksiaan tartte poltella

Jep, lämpöpumppu parantaa hyötysuhdetta, se on selvää. Kuitenkin tasan yhtä monta grammaa typpeä ja happea, kuin talosta lämmintä poistetaan, tulee kylmänä tilalle, joka siis tuolla patteriveden lämmöllä lämmitetään siedettäväksi. Eikä tuo PILP:pikään ilman sähköä toimi.

Mutta en siis kyseenalaista tarpeellista ilmanvaihtoa, vaan tarkoitushakuista, väärän kuvan antavaa markkinointia. Jos vaikkapa 60-luvun omakotitaloon markkinoidaan ilmanvaihtolaitetta argumenteilla LTO ja energian säästö, niin miten se näkyy tulevaisuuden sähkölaskussa. Veikkaan yllätystä.

Mites "uuden" talon kohdalla, aiheuttaako raakana otettu ilma vetoa kovilla pakkasilla? Ilmeisesti patterilämmitys?

Mitä meidän talon ilmanvaihtoon tulee, niin joidenkin ikkunoiden yläosasta on poistettu tiivisteitä ja poistona toimii avotakan hormi. Nollakeleihin asti pelti on täysin auki ja pakkasen kiristyessä peltiä laitetaan pienemmälle. Enpä tosin huomannut nytkään lämpötilassa eroa, olipa pelti puolillaan vai kiinni.

1960 valmistunut rintsikka 70-luvun tiililaajennuksella, joku 15-20v sitten laitettu lisäeristettä vanhan osan seiniin. Öljyä palaa keskimäärin n. 2000 litraa vuodessa, puita saisi polttaa enemmänkin keittiön 1300kg varaavassa leivinuunissa kunhan lämmön saisi liikkeelle paremmin. Pitäis reikiä tehdä tai oviaukkoja avata kattoon asti...

Ilppiä olen miettinyt lisäksi, osittain sen puilla lämmitetyn ilman liikkeelle saamiseksi. Sähköä menee vajaat 6000kWh mutta kyllä sillä sitten pyöritetäänkin kuivausrnpua myöten ahkerasti. Pihalla puusauna niin ei sähkökiuas ihan joka päivä lämpeä...

Eikä tekisi pahaa totuttautua vähän matalampaan lämpötilaan...

Juu, vesipattereillahan tuo lämpö jaellaan eikä vetoakaan tunnu kun ikkunan ylätiivisteestä korvaa haluamansa pituisen pätkän pölytiivisteellä



Tuo on ikäänkuin vaahtomuovinauhaa, joka siis päästää ilman tasaisesti lävitseen, mutta pitää pölyt ulkona => korvausilma on puhdasta, raikasta ja vedotonta

Suurin tekiä lämmöneristyksessä on tuulensuojaus. Eriste (esim. villa tai puru) ei pahemmin eristä jos tuuli pääsee puhaltamaan. Mulla -47 tehty rintsikka 10 centin puru eristeellä seinissä ja oisko 25 centtiä yläpohjassa lattian paksuutta en ole tutkinut. Purujen painumat oon tutkinut, ne on korjattu jo aiemmin. Ikkunat joskus uusittu. Muuten lämmin mutta nurkat kylmät, tuulensuojaus kun nurkissa huono lisättynä sen aikaiseen rakenteeseen, kulmissa tolpat kun nykyään kulmissa eriste ja tolpat ns. kulmien sivuilla. Mulla lämmityksenä vain 2 kaakeliuunia, iso leivinuuni ja puuhella. Kaikki alkuperäisiä. Vesi lämpiää sähköllä, varaaja pieni (35l) ja wanha. Talon ulkomitat 8*9 metriä ja yksi asuinkerros. Asun yksin. Sähköä menee noin 1500 kwh/vuosi

Eristevahvuudessa järjen ja hulluuden raja kulkee seinässä n. 200 mm kohdalla ja katossa n. 400 mm paikkeilla.

TTKK: n proffa juha inha laskeskeli taannoin että passiivitalojen lisäeristäminen kuittaa investointinsa 60 vuoden jälkeen tavanomaisiin rakenteisiin verrattuna.

Combi hankkeen 1. Kelmulla on hyviä väittämiä lisäeristämisen haasteista esimerkiksi sisäilmaongelmien ja rakennuksen ulkonäön muutosten osalta.

http://www.tut.fi/cs/groups/public_news ... 125930.pdf

Laitettiin rempassa 30 luvun kämppään 150 mm seiniin ja 400 mm kattoon. Ikkunat ovat alkuperäiset, vaihto olisi kannattanut parinkymmenen vuoden jälkeen, enkä tiedä asutaanko tässä niin kauan. Eristeremppa meni samassa rytäkässä muun remontin/laajennuksen lomassa.

Eristepaksuus riippuu myös materiaalista. Meillä esim. on kellarillinen 1.5krs OKT, jossa välipohjissa (siis 1.krs <> kellari ja 2.krs <> 1.krs) väleissä on 260mm villaa, ulkoseinissä 215mm villaa. Nuo välipohjat ovat noin paksuja ihan vain siksi että talopaketin vakitoimituksessa talon alla on vain kylmä ryömintätila ja 2.krs on pelkkä yläkertavalmius, pelkkä ulkolaudotus ja päätyikkunat = kylmää tilaa siis tuokin. No kellarin lattiassa ja seinissä on nyt 200mm finnfoam ja tuolla 2.krs katossa on 350mm finnfoam sekä 2.krs ulkoseinissä 200mm finnfoam. Lisäksi tuolla harjakolmiossa on 100mm villaa finnfoamin päällä ihan vain äänen vaimentimena (vrt. tyyny bassorummun sisällä). Finnfoamia sen vuoksi että se on helppo, pölyämätön ja jäykkä materiaali, joka ei vety ja on myös täysin kaasutiivis => yläkertaankin tuota kun ladottiin 3 kerrosta ristiin, niin saatiin jo varsin ilmatiivis rakenne ilman erillistä muoviakin. Ja sama tavara kun käy sitten routaeristeestä talon harjaan, niin oli tuo materiaalilogistiikkakin tuolta osin melko helppo