| Sitruunapatonki.fi http://www.sitruunapatonki.fi/forum/ |
|
| Positiivinen elokuva-arvostelu: Tron Legacy (2009) http://www.sitruunapatonki.fi/forum/viewtopic.php?f=12&t=25373 |
Sivu 1/1 |
| Kirjoittaja: | ds-jekkeri [ 04.04.2017 03:54 ] |
| Viestin otsikko: | Positiivinen elokuva-arvostelu: Tron Legacy (2009) |
Käsittelen nyt lyhyesti elokuvaa, jonka ehkäpä kaikki tätä lukevat ovat nähneet, mutta jonka piiloviesti on voinut jäädä ainakin koko laajuudessaan joiltakin havaitsematta. Koska niin leffa kuin viesti ovat erinomaisenkin mielenkiintoisia, tämä kuuluu sarjaan positiiviset elokuva-arvostelut. Tron Legacy on Disneyn uudelleenlämmitys 80-luvun tietokonegrafiikkaa debytoineesta alkuperäisestä Tron-leffasta. Jos kuka lienee alkuperäisen Tronin katsonut, tietää että kyseessä on aikansa elänyt klassikko jossa niin idea- kuin efektipuoli on pahasti väljähtänyt, lähinnä se toimii tietokonegrafiikan historiakatsauksena. Tämä uudelleenlämmitys on eri maata. Kyseessä on todella hieno elokuva, jonka grafiikka ja efektit ovat omalla tavallaan minimalistisia mutta toisaalta uraauurtavia. Hienoa ja todella eleetöntä jälkeä, joka kannattaa katsoa jo siitäkin syystä. Leffa siis sijoittuu osin "oikeaan" maailmaan ja osiin pääsankarin Isän luomaan tietokonesimulaattoriin, johon "oikean" maailman ihmiset pystyvät kopioimaan itsensä. Hetkinen... miksi Jekkeri kirjoitti Isän isolla alkukirjaimella? Typo? Ei. Tron Legacy on tällä hetkellä täydellisin viesti tavalliselle kansalla siitä, millaisessa maailmassa kaiken todennäköisyyden mukaan elämme. Kyseessä on siis elokuva joka yhdistää sekä minunkin promotoimani simulaattorihypoteesin että Raamatun. Elokuvan viesti kuuluu näin: Nerokas koodaaja-ihminen loi simulaattorimaailman, jossa hän itse on Jumala. Tuossa maailmassa voi kasvattaa olentoja digitaalisesta DNA:sta ja vihjataan että Jumala on kopsaillut ihmisDNA:ta sinne. Hän myös siirtyi omassa hahmossaan simulaattorimaailmaan, ja loi enkeleitä (simulaattoribiologisia ohjelmia) sekä lisäksi vielä apulaisekseen kopion itsestään josta tuli myöhemmin Saatana. Saatana tavoittelee simulaattorissa täydellisyyttä Jumalan alunperin antamien ohjeiden mukaisesti, ja on kääntynyt Jumalaa vastaan joka taas on maailmaa koodatessaan huomannut että täydellisyys on "unknowable" ja ei edes tavoittelun arvoista. Kun simulaattoriin putkahtaa kohinaparametrien indisoimana "iso:ja" eli simulaattori-ihmisiä joita Jumala ei ole eksplisiittisesti koodannut, on itse luojakin hämmentynyt. Ne ovat elämänmuoto jonka itse simulaattori on synnyttänyt, ja helvetin mielenkiintoisia Jumalalle itselleenkin. Saatana taas pitää juuri näitä epätäydellisyyksinä ja tuhoaa urakalla. Tästä Jumala kauhtuu ja pelastaa viimeisen iso:n vuorille. Tästä sitten leffa oikeastaan alkaakin. Jumalan poika eli Jeesus piipahtaa simulaattoriin vähän kuin vahingossa, ollen tietämätön sen olemassaolosta alussa. Jumala näet on jäänyt tietoisuutensa kanssa jumiin simulaattoriin 20 vuodeksi Saatanan puuhastelun seurauksena. Jumalan poika eli Jeesus pistääkin hösseliksi simulaattorissa. Hänellä on kykyjä ja taitoja. Löytää Isänsäkin, joka on odotellut Saatanan pelossa vuorilla jokusen tuhat vuotta simulaattoriaikaa (20 vuotta todellista maailmanaikaa). Yhdessä Isä ja Poika nappaavat mukaansa viimeisen iso:n (ilmiselvästi Pyhä Henki), joka on siis se simulaattorin tuottama arvokas tuote/keksintö/elämänmuoto jota ihmismaailmassa ei esiinny. He ryntäävät koko simulaattorikaupungin jyräten kohti taivaan porttia, eli simulaattorin exit-ovea josta pääsee tietoisuuksineen dna:neen kaikkineen takaisin "oikeaan" maailmaan. Saatana kuitenkin haistaa tämän ja meinaa tehdä tenkkapoon koko tiimille juuri taivaan portilla. Jumala uhraa itsensä ja lähettää ainoan poikansa sekä iso:n taivaan portista taivaaseen eli "oikeaan" maailmaan, jääden itse ottamaan matsia Saatanan kanssa. Jumala käsittää nerollisesti että koska Saatana on hänen peilikuvansa, sen voi tuhota yhtymällä siihen. Niinpä juuri Jumalan pojan ja iso:n astuessa taivaan portista sisään Jumala ja Saatana yhtyvät ja koko simulaattorimaailma tuhoutuu. Ainoat sieltä karkaavat tietoisuudet näyttävät olevan Jumalan poika ja tuo iso-hahmo, joka on tissikkään naikkosen fyysisessä hahmossa. Että tämmöisen viestin on Disney-firma elokuvaansa rakennellut. Minusta se on kaunis viesti. Ehkä suorimpaan tämä asia kerrotaan keskivaiheen ns.yöklubikohtauksessa, jossa klubin johtaja käyttää ihan raamatun lauseita kuvatessaan Jumalan ja hänen poikansa toimintaa. On hieno kohtaus kun Jumalan käsi jymähtää lattiaan ja kaikki vaimenee. Luoja on paikalla. Joku munkki rukoilee lattialla ollen käsittänyt nopeasti tilanteen. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Ei yhtään mitään. Mutta leffa kannattaa katsoa vaikka uudestaankin sillä silmällä. |
|
| Kirjoittaja: | Posambique [ 04.04.2017 11:00 ] |
| Viestin otsikko: | Re: Positiivinen elokuva-arvostelu: Tron Legacy (2009) |
Oho, melkoisen syvällistä analyysiä. Huutaisin tähän perään vaan, että elokuvan soundtrack on upea tuotos ja yksi hyvä syy katsoa tämä myöhempi Tron. |
|
| Sivu 1/1 | Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ] |
| Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group http://www.phpbb.com/ |
|