Tarjottu on aurinkokennosysteemiä katolle vesiä lämmittämään. Laitteisto 2500€ ja työt päälle.
Meillä on löpölämmitys tehostettuna kahdella uunilla, ja kahdella ilmalämpöpumpulla.
Tarjoushan tästä pyydetään, ja ehkä lämmityksenkin osalta.
Mielipiteitä varmaan löytyy, mutta onko kokemuksia?
Yhdeksän kuukautta tiedän lämmintä vettä tulevan ko systeemistä kaverin talossa.

Juuri eilen keskusteltiin irkissä aiheesta ja paljastui että sähköpaneelit ovat nykyisin halvempia kuin lämpöpaneelit. Lisäksi sähköpaneelin ja varaajan välinen yhteys kun tehdään normaalilla kumikaapelilla niin ei tarvita putkitöitä eikä glykolikiertoja.

Riittävän monta paneelia sarjaan että saadaan noin 230 volttia täydellä teholla ja siitä kaapeli kattilaan asennettuun sähkövastukseen: hetkikin auringonpaistetta ja lämpöä tulee suoraan kattilaan eikä sitä kulu itse järjestelmän lämmittämiseen.

Toisen käden kokemus tietoa (appiukon kautta) mulla on vain tarjottavana, mutta juurikin vastaavanlainen paketti oli tuolle tutulle asennettu. Ainakin hinnan puolesta, eli 2500 €. Muistaakseni työt ja lisätilpehöörit toivat tuohon lisää pari tonnia...
Meille tuohon yhden myyjän kanssa käydyn puhelinkeskustelun mukaan tarvittaisiin tonnilla lisätarvikkeita sen lisäksi että pitäisi tuo nykyinen suorasähköllä lämpiävä varaaja vaihtaa hybridi varaajaan.
Mutta anyway... hyöty siitä on suunnaton. Lämmittää veden kuumaksi vaikka on pilvistä ja tosiaankin tuon 9 kk ajan se riittää täysin käyttöveden lämmitykseen (kiertoveden myös).
Meillekin tuo tulee varmasti joskus, kun varallisuus paranee.

Aurinkokeräinjärjestelmän takaisinmaksuaika öljylämmitteisessä talossa on noin 10 vuotta. Jos kaivataan mahdollisimman pitkää käyttösesonkia niin valitaan tyhjiöputkikeräin. Jos taas halutaan keskikesällä huipputehot (esim leirintäalueen suihkut) niin tasokeräin on parempi. Saamasi hinta on aikalailla kohdillaan. Meillä oli messutarjouksessa 1990e ilman varaajaa ja 2990e 300 l lkv-varaajan kanssa.
Öljytaloon tarvitaan lisäksi aurinkovaraaja, vähintään joku 200-300 l ja kahdella kierukalla. Hybridi paras. Jos on pelletti tai maalämpö niin investointi ei oikeastaan enää maksa itseänsä takaisin.

Aurinkopanelien takaisinmaksuaika on huomattavasti pidempi. Asuntomessujen panelitalon systeemi nykyhinnoin noin 30 vuotta.

Kannattaa laskeskella aika tarkkaan, ennenkuin tilaa kodin täyteen uusinta tekniikkaa.
Nelihenkinen perhe käyttää vuotuiseen käyttöveteen n. 4000kWh eli n.400,-
Jos optimitapauksessa saadaan kennoilla tehtyä 75%, on säästö 300,-/ vuosi.
Laitteet asennuksineen vaikka 5000,-, niin laitteet ovat kuolettaneet itsensä 15 vuodessa
edellyttäen, ettei järjestelmää ole tarvinnut korjata/ huoltaa lainkaan maksua vastaan noiden
vuosien kuluessa. Jos vermeet tulee kaukaa idästä, niin voidaan pitää oletusarvona sitä,
että takuuajan jälkeisiä korjauksia tulee ja vuotuinen säästö palaa korjauksissa alta aikayksikön.
Jos investointia vielä rahoitetaan jollain luotolla, niin takaisinmaksuaika karkaa hamaan
tulevaisuuteen, jolloin laitteet ovat tulleet tiensä päähän ja uusi kierros voi alkaa.
Säästöä voi tehdä vaikka opettamalla itselle ja varsinkin teini-ikäiselle perikunnalle, ettei
suihkussa tarvitse seistä aina täyttä puoltatuntia ja että suihkun voi sulkea saippuan
ja shampoon kanssa pläträämisen ajaksi.
Siis laskekaa etukäteen kannattaako investointi ylipäänsä kohdallanne. Jos laskeminen ei luonnista, pyytäkää apua laskemiseen joltain muulta kuin aurinkokennokaupparatsu Frangenilta.

Jos saapi ketjua lainata vain hieman ohi aiheen, niin meillä on vakaa aie siirtyä pois öljylämmityksestä, öljyn hinta ei ainakaan laske. Talossa siis vesikiertoiset patterit, lisänä on keskikokoinen varaava takka, jonka lämmityksestä menevä hyöty jaetaan puoliksi naapurin kanssa (prkl yhteinen lämpökeskus, ei kulutuksen mittauksia). Ajatus oli että laittaisi vesi-ilmalämpöpumpun, jolla lämmittäisi käyttöveden ja edes osan patterien vaatimasta vedestä. Talo pääosin lämpiäisi siis takan avulla. Tähän kylkeen ajattelin aurinkokeräimiä, mutta niiden vaatiman investoinnin kannattavuus/kannattamattomuus mietityttää. Toki aurinkoenergian hinta ei ole nousemassa (jos hallitus ei tähänkin keksi jotain "viisasta")..

Mutta siis, kertokaa kokemuksia keräimistä. Aurinkosähköpaneeli on jo veneessä, mutta taloon niitä pitäisi sitten laitella aikamoiset määrät jotta niillä oikeaa hyötyä boilerin vastusten vaatimilla tehomäärillä. Toki VILPin syötössä niistä voisi olla jo apuja saati sitten maalämpöpumpun.

Tämmöinen on Sitikkaporon tapaukseen kätevä: http://www.ultimatemarket.com/Published ... 600tempaus

Tuohon voi liittää vaikka kaikki kerrallaan helposti eli varmuudella tulee lämpöä jostain lähteestä. liittää voi Ilmavesilämpöpumpun, aurinkokeräimet, 3 kW ja 6 kW lämpövastukset varajärjestelmänä. Voi myös yhdistää myös olemassa oleviin vehkeisiin eli öljy-, puu- tai pellettikattilaan. Ja muuten, ehdottomasti Ouman Shuntti, se on fiksu epeli energian säästössä.

No molempia ei kannata laittaa, joko vilppi tai sitten paneelit. Paljonko menee öljyä vuodessa?

Öljyä menneepi n. 4000 l vuodessa, sisältää siis kahden -79 rakennetun talon lämmitykset ja käyttövedet.

edit: ihannetilanne olisi siis että myös naapuri saataisiin rojektiin mukaan mutta suuri on epäilys tämän toteutumiseen. Siis suunnitellaan oman talon käyttövesi + lämpöpatterien osittaista tarvetta varten. Tällä hetkellä 4 aikuista asujaa, tilaa n. 120 neliötä kahdessa kerroksessa.

Aurinko(sähkö)paneelin käyttöä lämmitykseen taitaa olla melko hilkulla kannattaako (ainakin jos sähköliittymä on jo ja aiotaan pitääkin, eli liittymis ja perusmaksuista ei päästä eroon)

Tuolla on tuottoarvioita 200 W:lle paneelille: http://www.kilowatti.com/index.php?opti ... Itemid=131
173 kWh/vuosi Helsingin tasolla => sama energia maksaisi töpselistä 17 euroa/vuosi ja 200 W kenno maksaa 200-500 € ?? (+ asennukset+kaapelointi+vastukset+ muutkin maksaa jotain?)

Häviöitä tuosta taitaisi saada pois mutta silti 200 kWh menee melko optimistiseksi, toki jos ne halvimmat kennot kestää reilusti yli 10 vuotta ulkoilmaa ja pakkasta, eikä vesi pääse kennoihin rikkomaan niin saattaa olla kannattavaa, vai laskenko jotain pieleen?

Aurinkokeräinjärjestelmässä ei kovin paljon rikkoutuvia osia ole ellei mekaanisesti jollain onnistu putkia särkemään. Mutta eihän mikään ikuista ole. Kaukoidässä tehdään maineestaan huolimatta myös korkealaatuista tavaraa.

Mutta laskea tuo kannattaa silti tarkkaan. Aurinkoenergia on toistaiseksi siinä ja siinä kannattaako vai ei. Jos jo on satsannut johonkin säästävään tekniikkaan niin silloin ei lisäinvestointi yleensä enää (rahallisesti) kannata.

Tästä tulee mieleen että niin montas wattia sitä voi saada noilla sarjaan kytketyillä paneeleilla? Jos nyt lähdetään 100 neliömetrin paneelistosta liikeelle niin paljos niistä irtoaa? Ei kyllä kovin montaa sataa wattia irtoa. Nuo arskapaneelit jotka sähköä tekee antavat noin 80 W parhaimmillaan 12 voltin jännitteellä ja tunkiessamme katon täyteen näitä niin joo, ei hymyilytä...

Mikäpä estää käyttämästä invertteriä...?

Tuskin sähköpaneelia kumikaapelilla, ainakaan koko matkaa. Kun on kiinteä asennus, niin siirrettäviä johtoja, kaapeleita ei sovi käyttää. Paitsi puolikiinteässä asennuksessa, laitteen johto voidaan kiinnittää, kun on pistokeliitäntä "seinässä", kiinteällä puolella.

Asia kiinnostaa itseänikin - öljylämmittäjä kun olen. Sähvöpaneelien hinnat eivät tosiaankaan ole enää mitenkään mahdottomia - etenkin jos saisi pienen kimpan aikaiseksi. Esimerkiksi saksasta saisi 230W paneeleita 180 e/kpl, eivätkä kerjää rahdeistakaan kovin paljoa.

Linkki yhteen Saksan kauppaan

Sekin on käynyt mielessä, että mitä jos pistäisi paneelit kiinni suoraan öljypannun sähkövastukseen - mitähän siitä tulisi...

Niin, siis näitä on sitten laitettava ihan oikeasti koko lappeellinen että se vesi lämpeää. Yhden koko on jopa yli 1 m x 1.5 m ja siitä parhaimmillaankin irtoaa 230 W niin sen yhden oikeaan suuntaan osoittavan katon lappeen tulee olla täynnä näitä sähköklasiruutuja. Mutta notta, ei noilla ihan kamala takaisinmaksuaika ole jos ne vaan kestavät 25 vuotta rytkyttävää vaihtojännitystä jonka meidän ilmaston delta T luo ja se delta T on liki 150 astetta Celciussta.

Ihan mielenkiinnosta - mistä sait vuosittaiseksi lämpötilan vaihteluksi 150 astetta? Vai ymmärsinkö Delta T:si väärin?

Mitä kestävyyteen tulee, niin olen palstoilta ja raporteista saanu tsellaisen ymmärryksen, että nimenomaan nuo aurinkosähköpaneelit kestävät hyvin suomenkin oloja, ne ovat huoltovapaita, eikä ilman lämpötilalla ole mitään merkitystä sähkön tuoton kannalta (paitsi että toimivat viileässä hieman paremmin kuin lämpimässä), vaan valon määrä on se, mikä merkitsee.

Teinpäs ihan vaan piruuttani niin, että poimin tuollaisen 20 paneelin nipun ostoskoriin. 20 kpl nippuna tule 6 euroa per paneeli lisää tuohon isompaan settiin verrattuna, joten säästö mahdollisessa kimppatilauksessa tulisi ehkä rahtien kautta.
-----------------------------------------------------
Photovoltaic Sunrise SR-P660230 module 230W Polycristalline - Code: 30050236S-20
(Price for purchasing from 20pcs)

Price: €186.76

x20 = €3,735.20
-----------------------
Total cost: €3,735.20
Shipping: €280.46
Taxes: €432.42
-----------------------
Total: €4,448.08

Tuo setti tuottaisi Tampereen korkeudella ehkä n. 4000 kWh/vuosi, eli maksaisi itsensä takaisin n. 11 vuodessa. Asennus- ja korkokuluja tuossa ei tosin ole vielä otettu huomioon. Aikaisemmin (viime vuonna ja aikaisemmin) kun katselin aurinkopaneelivaihtoehtoja - sekä lämpökerääjiä että sähköisiä, en saanut hankintaa oikein millään kannattavaksi. Nythän tuo tilanne alkaa näyttää jo aika hyvältä. Vaikka kyse ei olekaan mahdottoman suurista energiamääristä tai vuosisäästöistä, kyllä tuo minusta pitkällä tähtäimellä kannattavalta vaikuttaa - ainakin öljy- ja suorasähvölämmittäjän näkövinkkelistä. Investointikaan ei ole kovin suuri (toisin kuin esim. maalämmön tapauksessa) ja järjestelmää voi laajentaa helposti paneelien halventuessa jos vain paneeleille riittää tilaa.

Ihtellä on venhossa ollut pari kuukautta aurinkosähköpaneeli, joka on alunperin asennettu siskon mökille 80- ja 90-lukujen taitteessa. Paneeli näyttäisi toimivan moitteettomasti. Paneelin pinnan kun pyyhkäisee aika-ajoin lokinkakasta puhtaaksi niin hyvä on. Jotkut huimapäät ovat tilanneet noita kennoja Kiinasta tms. erikseen ja tinailleet niitä yhteen tarpeellisia määriä. Ongelmana on ollut lähinnä se mihin alustaan ne saa niin tiiviisti ettei vesi tms. pääse liitoksia ja kennoja pilaamaan.

Ilmalämpö- tai vesi-ilmalämpöpumpun syöttöönhän noita vois käyttää, saisi sen vähän määrän muutettua invertterillä lämpöpumpun cop-kertoimen mukaan lämpimäksi ilmaksi tai vedeksi. Melko paljon paneeleja pitäisi olla kylläkin. Ilmeisesti Eurostoliiton ulkopuolelta (käytännössä Kiinasta) tilattaessa paneelit luokitellaan puolijohteisiin joten tullit tai alvit oli varsin pienet.

"mistä sait vuosittaiseksi lämpötilan vaihteluksi 150 astetta?"

No ainahan mä vähän liioittelen Vuotuinen delta T on reilusti yli 120 Celciusta ja perustelu: Talvella voi pahimmillaan pakkanen käydä Suomessa -40 asteessa ja ihan Lapissa jopa -50 ja omiiin mittauksiin perustuen katon mustasta pinnasta kunnon tyynellä ja helteellä pystyy mittaamaan 80 asteen lämpötiloja. No, tuossa päästään siis kepeesti yli sadan asteen lämpötilavaihteluihin.

Lisäksi on mitattu että Lämpötila aurinkokeräimessä voi aurinkoisena päivänä nousta jopa 100 oC:een, jos aurinkolämpöä ei oteta talteen... joten ei tuo 150 astetta kaukana ole

Tässä kiintoisaa luettavaa: http://www.kolumbus.fi/solpros/reports/SolarGuide.PDF

Aurinkolämmön ja -sähkön suurin ongelma on että sitä tulee eniten silloin kun sitä tarvitaan vähiten. Lämminvesivaraajan vastukseen niitä voisi periaatteessa liittää mutta kuten Cikatti sanoi siinä ei välttämättä yksi katto riitä. Vastus on useimmiten 2-3kW luokkaa eikä paneelien huipputehoja saada kuin hetken aikaa vuorokaudesta. Kun säteiden kulma muuttu kohtisuorasta alkaa teho laskea.

Invertteri hukkaa helposti 10-20% paneelin tuottamasta energiasta.

Tässä onkin mielenkiintoinen ero aurinkosähkön ja aurinkolämmön välillä. Nimittäin helmikuussa auringonvaloa on jo (osittain lumen heijastuksen vuoksi) Keski-Suomessakin saatavilla saman verran kuin lokakuussa. Aurinkosähköpaneelit alkavat siis tuottaa jo kylmimmän kuukauden aikana, eikä ulkoilman lämpötila vaikuta sähköntuottoon (jos ei sitten ole jäätynyt unta paneelin päälle). Maaliskuussa kun on paikoitellen vielä ihan kunnollisiakin pakkasia, tuotto on samaa luokkaa kuin syyskuussa. Pimeimmät kuukaudet eivät osu yksiin kylmimpien kanssa.

Asennutin keväällä taloni katolle aurinkokeräimen (tyhjiöputket 4,5 neliötä) veden lämmittämistä varten. Putkikeräin on ainakin siitä hyvä, että jokainen putki on vaihdettavissa, jos sattuisi jonkinlainen haaveri. Tasokeräimessä ei liene sitä mahdollisuutta. Putkikeräimen lämpöä keräävä pinta on myös suurempi kuin vastaavan neliön suuruisessa tasokeräimessä.
Kannattako laitteen hankinta on maku kysymys. Itse katsoin, että sijoittamani summa n. 3500 euroa ei kasva korkoa pankissa vuositasolla kuin n. 35 euroa. Laskin, että keräin säästää sähkökuluissa n. 150-200 euroa vuodessa nykyisillä hinnoilla. Eli joka tapauksessa saan rahoille oleellisesti paremman tuoton kuin pankissa tai säästän rahaa enemmän kuin pankkikorko tuottaisi.
Keräin maksoin 300 litran hybridivaraajan kanssa hieman alle 3000 euroa tarvikkeineen. Lisänä työ kotitalousvähennyksen kanssa 500 euroa.
Aikaisemmin en ole selvinnyt yhtä vähäisellä sähkön kulutuksella kuin kuluneena kesänä. Säästöä kuukaudessa n. 200 kW eli oletettavasti tuo energiamäärä on aikaisemmin kulunut veden lämmittämiseen/kk. Vesi lämpenee on sitten sadetta tai pilvistä. Aluksi tosin epäilin, että toimii vain auringossa.
Laitteen sijainti on ihanteellinen. Sillä on tietenkin oma merkityksensä. Ainoa kuluva osa on kiertopumppu. Ei liene kuitenkaan ylettömän kallis uusittava vaikka sen joutuisi joskus tekemään. Lämmön talteenottolaitteessa vastaavat pumput ovat pyörineet jo yli 30 vuotta. Kerran olen niihin laakerit vaihtanut.

Millä nuo kennot ja paneelit pidetään talvella puhtaana lumesta ja jäästä? Sähkövastuksilla, ei kai? Harjalla?

Hammasharjalla... Keskitalvella kun valoa on vähän niin ne jää usein puhdistamatta. Paras tapa on asentaa keräimet sen verran pystyyn ettei lumi jää niihin kiinni mutta tämä on usein esteettisesti problemaattinen ratkaisu.