Kaikille start-up yrittäjille - ja miksei jo vakiintuneidenkin yritysten johtajille - ovat tuttuja "ohjeistajat". Jokaisella ihmisellä on kaksi asiaa varmasti - persereikä ja mielipide. On äärettömän makeaa viisastella mitä pitäisi tehdä, kun sitä ei tarvi itse tehdä.

Tämän asian ovat tietysti vieneet äärimmilleen konsultit - mutta heidän neuvojaan voi huoletta jättää noudattamatta ja sen investoritkin ymmärtävät. Lisäksi konsulteilla on yleensä jonkinlainen track record, josta pystyy vähän kattelemaan että ketä on neuvottu, miten, ja millaisin tuloksin.

Kaikista vaarallisimpia neuvojia ovat "alalla toimineet menestyjät.". Kaikki järkevät alkavat jo käsittää, että mistä tahansa menestystarinasta tänä päivänä muodostavat 35% sosiaaliset taidot ja suhdeverkko, 35% hyvä onni, 15% myynti ja markkinointi, 10% johto ja 5% alkuperäinen idea, teknologia & keksinnöt. Kuitenkin nämä viisastelijat juuri kaikkein mieluiten kommentoivat tätä viittä prosenttia. Ja investorit ovat korvat höröllä kun entinen Nokian-pikkupomo kertoo kokemuksen syvällä rintaäänellä, että "nappulat ne puhelimessa pitää olla. Kosketusnäyttöpuhelin on gimmick, kikka, niche joka ei koskaan leviä massoihin". Ja investorit uskovat... Pienyrittäjä- keksijä jää nerokkaiden, futurististen ideoidensa kanssa yksin väärää konsensusta vastaan.

Tärkein kenen tahansa aloittavat yrittäjän ominaisuus - oli keksijä tai ei - on jääräpäisyys. Muiden hyvääkin tarkoittavia neuvoja ei kannata kuunnella, vaan seurata sokeasti omaa näkemystään. Syteen tai saveen, mutta omien päätöksien kautta. Ajopuu joka kuuntelee "alan menestyjien" ohjeita antaa sielunsa saatanalle - jos tyrit, se on koska et osannut noudattaa ohjeita täsmälleen oikein ("alan menestyjät" löytävät aina syyn miksi heidän ohjeillaan ei sittenkään menestytty), jos sattumalta saat jotain aikaan niin se on sitten "tottakai, niinhän minä sanoin" alan menestyjät suulla mökellettynä.

Jokainen suuri menestystarina alkaa yhdestä miehestä joka on eri mieltä kuin muut.

Ehkä kaikkein paras ja hyödyllisin ohjeistaja-ryhmä ovat hävinneet, jotka eivät ole silti katkeroituneet. Heitä on toki vähän, useimmat löytävät syyn muista kuin itsestään, mutta on niitä rehellisiäkin. Kolmen rehellisen konkurssin startup-yrittäjä osaa halutessaan aika hyvin kertoa, missä vaiheessa raiteet kääntyivät alaspäin ja mitä jäi puuttumaan. Tällaisia miehiä kun kuuntelee, se on kuin kuuntelisi sodan hävinneen veteraanin tosipuhetta. Historian kirjoittavat voittajat - aivan samalla tavalla yritysten toiminnan edellytyksistä mediaan ja valokeilaan pääsevät ne lottovoittaja-"muskit" joita onni ja suhteet ovat suosineet. Kukaan heistä ei osaa kertoa kuinka onni tai rikas setä voitaisiin tarjota start-up yrittäjälle... Sen sijaan kaatuneet, hävinneet, osaavat monesti tarinoida nyansseista ja varoitusmerkeistä jotka muuten jäisivät vähälle huomiolle.

Hyviä ohjeita kannattaa kuunnella ja niistä jopa maksaa, mutta mistäs ne tietää hyviksi, jollei itse jo tiedä sitä samaa asiaa. Mutta jo melko pienessäkin firmassa on asioita joita ei kannata itse tehdä vaan antaa konsultin kertoa miten kannattaa tehdä ja antaa näkemyksiä miksi: jos on vaikka kova tekniikkanäpertäjä, muttei mitään taiteellista silmää, niin sellainen täytyy joko ostaa konsulttiapuna tai palkata yritykseen, riippuu ihan toki mitä tekee. Tai jos on ihan ydintekemisen ulkopuolisista asioista kirjanpidosta/rakentamisesta/tietotekniikasta/sopimusasioista/... niin kaikkea ei kannata opetella tekemään itse, vaan jos vaikka tekee ja myy pullaa, niin ostaa niillä pullanmyynti rahoilla palveluina muilta ja usein vaikka hyvä kirjanpitäjä osaa neuvoa mitä kannattaa tehdä, vaikkei hän saisi siitä osaketuloja tms. -eikös se silloin ole konsulttityyppinen ohje. Tietysti jos tietää itse joka asian kaikista parhaiten maailmassa, niin miksipä silloin jotain muuta konsulttia tai neuvonantajaa kuuntelisi (malliin Väyrynen tai Trump). Ja jos taas oikeasti on näkemys miten haluaa hommien hoituvan niin siitä kannattaa pitää kiinni omalla alalla vaikka Linus Torvalds - ei se ihan pöhköjä ole päättänyt kernelissä jota pyöritetään aina sadoissa miljoonissa uusissa vempeleissä, vaikka jokaisessa androidissa pyörii näpeissä joka päivä. Mutta eipä hänkään sitä kerneliä ole yksin tehnyt tai ilman näkemyksiä ja ohjeita muilta. Ja jos pitää vaikka aamiaisravintolaa niin Torvaldsin neuvo: työskentele kylpytakissa äläkä mene suihkuun ennen puoltapäivää ei oikein toimi kovin hyvin.

Mutta totta tuossa silti toinen puoli, jos tuota miettii vaikka turhien ulkopuolisten besserwissereiden ja realityTV:n vinkkelistä - tulee mieleen vaikka kurjat kuppilat/kuppilat kuntoon, siinä besserwisseri kävi neuvomassa vähän ravintolayrittäjiä, olisi kiva tietää paraniko oikeasti joku firma toimivaksi, itsellä on kokemus kahdesta tuon ohjelman jälkeen, toinen nurin ja toisesta toivoisin että olisi mennyt nurin, vaikken siellä syönytkään. (No ohjelmassa olevat yrittäjät eivät ehkä edustaneet sitä kaikista kekseliäintä kansanosaa).

Netissä ja kaikessa muussakin elämässä taitaa olla sama ilmiö: on kaikenlaisia neuvojia: omasta mielestään ihan kauhean ehdottoman oikeissa olevine mielipiteineen ja joskus vähän tai joskus ihan täysin väärässä (vaikka anoppi sulhasehdokkaista)? Eli miettikää itse mitä neuvoja kuuntelette ja miksi!

Hyvä kommentti ja tarkennus olli_o:lta. Totta kai kirjanpito ja ei-ydinjutut (esim graafinen suunnittelu, webbisivut, jne jne) joissa ei voi olla mestari kannattaa ja on pakkokin ostaa ulkopuolelta.

Ohjeistajilla tässä yhteydessä tarkoitan nimenomaan liike-idean, ydinbisneksen rakentamisen ja teknisen alkuperäiskeksinnön toteutusta. Eli juuri sitä "corea".

Vaikkakin tänä päivänä, kuten noista prosenteistakin näkyy, corea on yhä enemmän ja enemmän sosiaalinen verkosto ja sosiaaliset taidot. Tekniikka ei oo mitään, se on "niin tylsää" vaikka kaapissa olis toimiva nollaenergiageneraattori...

Mainiota, Jekkeri! Sää oot kyä hyvä! Mä oon kova neuvomaan just noissa asioissa, mitkä analysoit prosenttien tarkkuudella. Ihan rupes hävettään, mitä on luullut tehneensä bona fide. Sellainen pointti, että kun joku startuppi tai uusi firma, vaikkapa autoputsari-myöhäisteinin 500 päivän maratooni, niin siellä ei ole juurikaan havaittavissa suhdeverkkoa ja sosiaalisia taitoja, myynti- ja markkinointia ihan inasen verran, hyvää onnea (mikä kääntyy pikku hiljaa ylämäeksi) ja sitä ideaa sitten valtaosa. Silloin "tee näin" vie hommaa 90% eteenpäin jatkossa. Nyt ei millään muotoa puhuta nepotismin ja aadelskreivien mädättämistä suuryrityksistä.

Tällaiseen pieneen luukkuun "alalla menestynyt" yrityskummi on painonsa arvoinen kultaa. Rapiat 20 stonea, vähintään.

Tämäkin on erittäin hyvä ja oikea näkemys. Alalla jossa on vakiintuneet toimintatavat ja niitä noudattamalla menestyy näin varmasti onkin.

Alkuperäinen postini oli laajalla sudilla vetäisty ja olisi ehkä pitänyt selvemmin kirjoittaa, että se koski yrityksiä joissa yritetään teollistaa/kaupallistaa jotain ihan uutta. Esimerkiksi aivan uudenlaista moottorityyppiä, uudenlaista hammastikkua, uudenlaista tapaa käyttää viestintävälineitä, uudenlaista renkaan sivuprofiilia (trx...). Yleisesti näitä kutsutaan "start-upeiksi", esimerkiksi uusi autopesula joka pyrkii autopesulaksi autopesuloiden joukkoon ei ole "start-up".

Tämä menee jo vähän sivuraiteelle, mutta tuli mieleen kun oli puhe uuden keksimisestä. Joskushan jokin keksintö muodostuu menestystarinaksi silloin kun keksintöä käytetään johonkin muuhun kuin alunperin on tarkoitettu esim. aikanaan tekstiviestit. Etenkin nykyään kun "on kaikkea", niin perinteisten vakioitujen toimintojen tekeminen jollain toisella tekniikalla tai tavalla voi olla avain menestykseen. Omassa työssäni olen huomannut, että tälläisissä tapauksissa keksijä oikein innostuu entisestään kun hänen idealleen on laajempaakin käyttöä ja kiinnostusta kuin keksijä itse on kuvitellut.

Ja mie kun kirjoitin startuppi tai uusi firma. Startuppeja on hautomoissa ja kampuksilla, lisäksi joitain kylähulluja tuomitaan terveiksi spinnareiksi tai keksijöiksi, kun alkaa kassavirta kohisemaan. Kaksi eri asiaa, eri konseptista firmaa, mutta niin samanlaisia. Peilataan jo olemassa olevaan markkinaan ja molemmissa on joko tuote, keksintö, idea erottumassa tavanomaisesta, tai tapa toimia, tuottaa asiakkaalle massasta erottuvaa asiakasetua. Niissä on jollain tapaa jopa fataalisti samanlaista, ainakin Tekes väittää, että kaupallistamisen osaaminen on yleensä se akilleen kantapää. Ja siihen tarvitaan "ohjeita", jos on konshulttioita kuuleminen!

Jäteätään SRV:n ja kiinteistökaisan kaltaiset näpistelijät omaan rauhaan; kuten montako harjatehdasta on Lounais-Pirkanmaalla? He eivät konsultteja kaipaa. Mutta kyllä Jekkeri on niin itkettävän oikeassa, että niitä ohjeiden antajia sikiää jos mistä. Yrityskummitoiminta piti olla puhdassydämistä Tietäjien ja Valkoisten Velhojen avaamaa polkua, kohteena uusyritystoiminta, mutta kuka osaa kertoa, missä tänään mennään?

30v kun on ollut samassa firmassa niin aina 10v välein tulee omasta mielestään keskivertoa viisaampi insinööri joka alkaa keksimään pyörää uudelleen, ja vaikka kuinka sille kertoo että nämä sun keksinnöt on kokeiltu jo 30, 20 ja 10 vuotta sitten ja on todettu ettei ne toimi niin väkisin se vaan haluaa kokeilla ne uudelleen

Kyllä autopesulakin voisi hyvin olla, vaikka "takseja" on ollut aina Egyptin vuokrattavista kantotuoleista asti, niin Uber on silti minusta startup yritys tai yhtä hyvin vaikka airbnb (tai ollut, koskahan yritys poistuu startup statuksesta vai onko se aina vaikka bisnes laskettelisi jo aallonharjasta alaspäin). Eli autopesula joka tähtää kasvuun uudentyyppisellä liikeidealla/toimintamallilla on startup vaikka tekniikassa ei olisi mitään ihmeellistä.

Eikä minusta samojen ideoiden uudelleen pyörittelyssä ole mitään vikaa, kaikki muuttuu ja joku idea joka ei toiminut kunnolla vaikka 1993, voikin toimia 2007:
https://www.youtube.com/watch?v=ZGoNMSBvYUw
Eikä loppujen lopuksi tarvitse olla iso asia, miksi jostain tulee trendi ja jostain ei, muistatteko vaikka miniläppäriboomin aikoinaan, kyllä niitäkin oli olemassa paljon sitä ennen ja onhan niitä jotain vieläkin, mutta boomi mennyt ohi niin kuin Tabeissakin.