Tuli katsottua pitkään odotettu, suomalaisittain hyvin suuren budjetin elokuva Iron Sky: The Coming Race (2019). Traileristahan sai mielikuvan, että tulee hauskaa mm. hirmuliskon selässä ratsastavan hitlerin muodossa.

Leffan ensimmäiset minuutit ovat hyvin lupaavia, erikoista hihittelyä herättää tähän mennessä hauskin Putin-näyttelijä jota on tullut nähtyä. Luulen että Putja itsekin tykkää, ja varmasti on sen kohdan leffasta itse nähnytkin. Voin varmuudeksi kysäistä.

Spoilerit alkavat, mutta eivät ne paljon mitään spoilaa. Jos aiot kuitenkin katsoa, ehkä parempi kun et lue eteenpäin.

...Mutta kun leffa alkaa pikku hiljaa käynnistyä, alkaa ihmetys. Suomessa on ollut aina kirjallista lahjakkuutta ja myöskin elokuvien käsikirjoittajien eliittiä, muistetaanpas vaikkapa JP Siilin ohjaama Blackout, joka lienee maailman parhaiden trillereiden kärkijoukossa. Tämän leffan käsikirjoittajina on huipputason suomalaisia nimiä kärjessään Johanna Sinisalo, joka on aikoinaan kirjoittanut ihan mukiinmeneviä scifi-kirjojakin. Nyt kuitenkin dialogin taso on valehtelematta huonompi kuin lukion ykkösluokkalaisten kuvaamataidon tunnilla tekemässä leffassa. Juonikin tuntuu siltä kuin se olisi liimattu kokoon useamman eri kirjoittajan palasista, se on kuin musiikkikappale jossa tyylilaji vaihtuu kesken biisin. Ala-arvoista, on pakko sanoa.

Tähän lisättynä pakollinen yön timo (tällä kertaa yön tarja) ja kiintiöhomo, niin leffan anti kääntyy miinusmerkkiseksi: sankarikaartista ei voi valkoinen peruslihansyöjä samaistua keneenkään, pahisten puoleltakaan ei meinaa löytyä sympaattisia jekkereitä. Loppupuolella tapahtuva aatun esiintyminen on pieni valopilkku mutta sekin käänne päätellään pettymyksen saattelemana.

Leffan tarinaidealla, rahoituksella, efektiarsenaalilla ja näyttelijöillä olisi ollut potentiaalia vaikka mihin mutta kyllä nyt on tullut reisille. Vielä uudestaan ihmettelen dialogin ja käsikirjoituksen lapsellisen surkeaa laatua, väitän että olisin itse kirjoittanut kertaluokkaa paremman kässärin ja varsinkin dialogit viikossa-parissa. En voi antaa kuin 1.5 tähteä ja se puolikaskin tulee siitä alun Putin-kohtauksesta.

Ehkä kielitaidossa on suuria puutteita valkokankaan molemmin puolin? Iron Sky on lähellä meikäläisen sydäntä, noin genrenä ja ilmiönä. Vaikeeta uskoa, mitä Jekkeri, kirjoitit. On se kai itte nähtävä!

Olen seurannut "Star Wreck -porukan" tuotoksia niistä alkuaikojen kököistä, mutta hauskoista animaatioista lähtien. IronSky-ilmiön fani olen minäkin. Kakkososan suhteen odotukset eivät olleet korkeat, mutta olisin silti halunnut pitää elokuvasta. Valitettavasti myös fanilasien läpi katsottuna se oli pettymys. "Viimeinen ehtoollinen" oli ihan hauska ja mieleenjäävä kohtaus. En tiedä kumpi vai molemmatko elokuvassa oli pielessä; käsikirjoitus vai leikkaus. Asetelmassa olisi ollut vitsin mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta aikamoista hupulia oli lopputulos.

Elokuvan teosta kirjoitettu kirja on sen sijaan mielenkiintoinen ja kertoo myös osittain miksi elokuvasta tuli mikä tuli.

Erehdyin käymään katsomassa heti tuoreeltaan.Elokuvan loputtua en muistanut mitään mitä siinä tapahtui.Mitään juonta en havainnut koko elokuvassa.