Luulin että cx olisi upea, mutta en tiennyt xm:stä. Aivan upea matka-auto. Etenkin kaarrenopeudet voi pitää "urheilullisia" nyt kun alusta on kunnossa. Pitää vielä uusia 05 paistetut pirellit, kun ne elokuvakiljuvat ajoittain. Nokian LINE h rengasta ajatteli 205/60 koossa, kun rahat ei riitä misukkaan.

Xm on kyllä varsin mukava ajettava, jopa karvalakkimalli. Renkailla tuntuu olevan oma merkitys myös ajomukavuuteen, nyt alla Nokian Nordmanit, vuodessa selvästi ovat kovettuneet.

Joo, renkaat kovettuu niin että viidessä vuodessa ominiasuudet poistuvat, vaikka kuviota vielä olisikin. Jos ei usko, niin kannattaa käydä vaikka sopivassa ajoharjoittelutilaisuudessa testaamassa. Vielä parempi olisi jos voisi verrata kahta samanlaista autoa eri rengastuksilla. Minulla oli tälläinen tilaisuus takavuosina ja vaiäistön nopeusero oli yli 20km/h tuoreeman gummin hyväksi. Taisi olla nasta-kitka-vanha kesärengas ja uusi kesärengas vertailussa, eli paikalla oli uusia autoja, joissa vaihteleva rengastus. Kitkat ja nypityt nastat pitivät asfalttilla tietenkin heikoiten. Mutta en olisi uskonut että ero on noin suuri. Renkaita kuitenkin yhdisti musta väri.

Kitkarenkailla ja nastarenkailla on onneton pito jo uutenakin jos niitä vertaa kesällä kesärenkaisiin, erityisesti märällä asfaltilla. Hyvissä renkaissa kumiseos ei vanhene vielä vuodessa tai edes viidessä, kaipa voi olla joku tietty kumiseos joka vanheneekin erityisen nopeasti, muttei se ole ainakaan normaalia.

Uutena renkaana saa myydä alle 5 vuotta sitten valmistettuja, mutta toisaalta rengasvalmistajat osaavat luotettavan tuntuisesti kertoa että renkaaat vanhenevat enemmän käytössä ja eivät niinkään varastossa, mutta mitenkäs ne suomalaisten talvirenkaat ne kun ovat yleensä varastoituna suurimman osan vuotta, usein 7...8 kk, jos renkaat on rengasliikkeen varastossa säilytyksessä, niin onko niillä jotenkin erityisen huonot olosuhteet asiakkaiden renkaille ja omille uusille paremmat.

Mutta juu, kyllä ominaisuudet huononevat, mutta vaikea testata kunnolla, samankaan tehtaan saman renkaan kumin valmistusresepti ei ole aina sama ja voi viidessä vuodessa muuttua paljonkin. Vähän ajettavissa moottoripyörissä voi olla melko vanhoja renkaita, mutta ei hyvät renkaat muutu yleensä kelvottomiksi. Misukalla ainakin oli joskus yksi kumilaatu, joka oli kiiltävää muovimaista ja liukasta vanhemmiten (auton kesärengas), mutta kyllä sekin kesti monta vuotta ennen kuin muuttui enemmän ja kiiltokin tuli vain todella vähän ajettavissa esiin (15 vuotta ainakin), enemmän ajettuna kuluivat ensin loppuun.

Kerran kun ollut hyvä XM niin väkisin tulee muita autoja verrattua siihen. Moni ihmettelee kun ajan työmatkoja (90km päivässä) isolla ympäristöhaitalla, mutta autossa ei ole paljon rahaa kiinni ja ajonautinto on joka päivä läsnä. Ehkä pitäis 2-litrainen 16V hommata työmatkakulkineeksi jos semmoisen vielä kohtuu kilsoilla löytäis ja terve korisen.

Xm:llä tulee helposti huomaamatta pidettyä varsin suurta keskinopeutta mutkaisilla teillä ilman että matkustusmukavuus kärsii. Nimenomaan kaarreajonopeudet on alue jossa se loistaa. Oma referenssimutka on lahden motarilta nouseva Haarajoen 180 asteinen poistumisramppi. Joitakin mittarilukemia huomioimatta mahdollisen sutimisen vaikutusta: Xsara picasso noin 65, C4GP 65, C5 -03 65+, C5 X7 70, CX 20-25 noin 70, XM 65-90, Alfa 147 QW, noin 85, activa noin 100. Parhaat siivut XM:ista tuli 2,5 td breakillä uusilla nokian hakka z (muistaakseni?) 215x55R16 renkailla ilman kattokaiteita. Sama malli berline excluna pystyi samoilla mutta 3 v vanhoilla puoliksi kuluneilla renkailla vain 75:een ja vakiokoolla 205x65r15 uusilla energyillä noin 70:iiin. Kuluneilla Barum/energy kombolla jäätiin noin 65:een. Uusi X7 tuntuu äkkiseltään hyvältä ajaa, mutta alkaa mennä aika raskassoutuiseksi kun vauhti lähenee tasoa jota Xm:llä pitää huomaamatta. Nämä omia yleistyksiä sisältöen kaikki viat ja erikuntoiset renkaat.

Joo, hupsu väkkärä on tuommoinen Xm. Hämmentävän pieniä siirtymäaikoja sillä saa aikaan, kaahaamatta, lähinnä vain etenemällä jouhevasti. Vaan on noissa sitten isoja erojakin, moottorin mukana tulevina...


Tämmöisiä on tullut koettua..:
-2.0 8-venttiilinen, automaatilla. Poskettoman mopo, vaikka onneksi automaatti hieman tilannetta tasoittaa
-16-valve manuaalina. Kierroksilla suht ripeä, matalilla kierroksilla, hmm, sanoisinko "maltillinen etenijä"
-2.0 TcT automaattina. Ristiriitainen, vetää hienosti alhaaltakin, mutta silti jotain puuttuu
-V6 ZPJ automaattina. Eleetön, vaivaton, miellyttävä. Diravi kruunaa
-2.1td, kumpaakin voimansiirtoa, ja korimallia koettu. Manuaalina ristiriitainen, kovin lyhyt vetoalue, mutta pumppua ruuvattuna vetää silti vitosella alta viidenkympin nopeudesta. Automaattina taas toimii kuin ajatus, aski paikkaa vetoalueen kuoppia, taloudellista mutta ripeää mukavuutta

Kokematta vielä 24-venaiset kutoset, ZPJ4 oli vuoden hallussa, mutta sillä ei tullut muutamaa sataa metriä enempää ajettua. Mutta voimaa tuntui olevan vähän toisella tavalla tyrkyllä mitä 12-venaisessa, liekö sitten manuaaliaski teki tuota tunnelmaa omalla tavallaan myös. Vähän välillä harmittaa kun tuli luovuttua, mutta siinä tilanteessa taisi olla oikea ratkaisu se..? Hihnakutonen pitäisi vielä kokea, mutta sellaisen hankkiminen ei sen enempää houkuta, ohjauksen sekä sen hihnan takia... Niin, ja vaparidiesel sekä parilitrainen kaasarikone myös, semmoisiakin on tehty...

Ajossa olen tykännyt enemmän Y3 -malleista, automaattivaihteisista breakeista. Berline on etupainoisempi, ja puskee ilmeisesti sitä kautta herkemmin, breakin saa halutessaan siistiin nelipyöräluisuun, ei yllätä, ja saa haltuun heti kun vaan haluaa. Y4 kojelauta ei miellytä omaa silmää ollenkaan, penkit tuntuu olevan kovemmat, enkä vielä ole osannut totuttaa kroppaa sillä liikkumiseen. Ehkä myös ohjauksen "puute" tekee osansa, mutta tuolla TcT breakilla tuntuu kuski väsyvän kovin nopeasti, kun V-kuukka breakilla pystyi väsymättä ajamaan tankillisen kerrallaan. Voisi tietenkin kokeilla vaihtaa kuskinpenkin, vaikuttaako olemuksen kuinka ja paljon se..? Ja heti kun jaksamista piisaa, niin ohjauksen vaihto ainoaan oikeaan ohjaukseen...

Kaarreajossa jaksaa aina vaan yllättää se ettei koppa kallistu juurikaan, kiitos Hydractiven. Yhden 2.1td :n olen nähnyt ilman Hydractivea, ja jutuissa olen kuullut breakista myös. Minkälainen sellainen sitten on kaarteissa, olisi jännä kokea... Kiihdytys/hidastusnyökkaykset jos vielä saisi Cx breakin tasolle, niin jopas olisi eleetön alusta, Xm kun nyökkii kovasti pitkäakseliväliseen Cx:ään verrattuna... Ja joo, on tosiaan tehty pitkään matka-ajoon Xm, helppo päästää se tankillinen kerrallaan, täyttää sammio ja jatkaa kohti auringonlaskua. Ehkä tästä nykyisestäkin vielä sellaisen saa jossain vaiheessa..?

Vaikea kyllä keksiä mitään millä tuommoisen "matkailuauton" voisi korvata, on noissa vaan sitä jotakin. Muistuu hyvin kun pitää hetken taukoa sellaisella liikkumisessa, jotenkin on aika hyvin palikat oikeilla paikoillaan. Tulikin silloin 14 vuotta sitten harhauduttua ajamaan pari tuhatta kilometriä suht hyvällä 2.1td breakilla, sen jälkeen ei silloinen hyvä Beksi oikein enää hyvältä tuntunutkaan...

Joo Breikki, ainakin painava koneisena versiona, oli paljon tasapainoisempi ja tosiaan saman helposti hallittavan nelipyöräluisun havaitsin. Siinä varmaan järeämmät vakaajatanhot myös vaikutti asiaan. Parhaat mutkavauhdit "kotikuvissa' muuten tuli silloin kun H2 oli jumissa kovassa tilassa, eikä loivasti tiukkevan kaarteen alussa tullutta alkukallistumaa päässyt tulemaan. Toimiva H2 pudotti tuossa vauhtia noin 5 kilsaa. Nopeasti sisäänkäännettävissä mutkissa ei juuri eroa ollut.

Sinänsä jännä kun X7:n alusta on monimutkaisempi niin voisi luulla, että sillä geometrialla on haettu "parempaa" ajettavuutta. Toki painoa taitaa X7:ssa olla jonkun verran enemmän, mutta silti nykytekniikalla luulisi pystyvän parempaan, jos vaikka katsotaan mihin Nissan X-Trail pystyy hirvenväistökokeessa.


Juurikin tuo alkukallistuma tuossa omassa epäaktiva Xantiassa häiritsee, etenkin kun tuli taas viime viikonloppuna laatikon ulkopuolelta ajattelutavalla tuunauksia jousitukseen...

--

Itselläni ei ole Xm:stä kauheasti kokemusta. Lähinnä V6 ZPJ Y3:sta "kaikilla herkuilla" ja 16v Y4:stä. V6:sta lähinnä jäänyt mieleen se, että pompuista voi ajaa suht lujaa yli ja maantienopeuksissa kovin meluisa auto. Tuo Y4 ei nyt alustaltaan kovinkaan vakio ollut, Hydractive pakotettuna pehmeään moodiin ja taisi yhdessä nurkassa olla iskariton pallo, joka ehkä teki tästä omalla tavallaan hyvän. Täysillä sillä pystyi ajamaan joka paikasta, tulee mieleen eräs huonossa kunnossa ollut talvinen tie, jossa urat oli tosi isot vaan eleettömästi eteni ko. yksilö ilman mitään ongelmia.

Olikos niin, että Y3 ja Y4 eroina kaiken muun lisäksi on se, että Y4:ssä on samanlaiset itsekääntyvän taka-akselin puslat kuin zanttioissa, zaaroissa jne.? Tekisi nimittäin mieli teettää Xantiaan kääntymättömät puslat taakse, jos sillä saisi suuntavakautta nostettua ja kun ainakin tuo Y3 taitaa olla hyvin suuntavakaa niin eroaako se sit Y4:stä?

Näissä X7 moitteissa pitää nyt muistaa erilaiset löysät 300 ajetussa yksilössäni ja nyt alla olevat vanhat lovat gummit. Mutta tuo yli 1,8t massa kyllä tuntuu..Muistan mallin tullessa aikonaan koeajon jälkeen ajatelleeni että on aika paljon XM:n tuntuinen mutta perän käytös aika erilainen. Itsellä ei taas Y3:sta ole kokemusta, mutta Y4:ssä Breikki oli paljon suuntavakaampi myös alemmissa nopeuksissa, mitä ei selitä pudempi perä kuten kovissa vauhdeissa. Veikkaan (tässäkin) että "jäykemmällä" tukivarsien laakeroinneilla on suuri vaikutus tuohon!

X7 HDi175 Tourer oli ihan eriparinen suhteessa keula vs. perä. Takajousitus oli sellainen lyhytliikkeinen, vähän hermostunut kun taas keulan toimintaan ei kiinnittänyt oikeastaan mitään huomiota.

X7 HDi240 Sedan taas on ihan XM/Xm:n lailla balanssissa. Omaan makuuni jopa parempi, pintapehmeämpi ja silti progressiivisempi. Tai jotain.

Mut olihan niillä kuuvetosilla äks'ämmillä kiva taittaa matkaa, niin suoraan kuin mutkitellen.