Kuumassa saunassa jos nostan kädet kohti kattoa, niin tuntuu kuumemmalta, mutta ei näpit pala. Jos laitan lauteille seljälleen ja nostan jalat katonrajaan, niin johan poltaa. Miksi?

Onko sormet karaistuneet laajemmalle lämpötila-alueelle toistuvien näppien polton seurauksena? Varpaillahan on aina sopiva tai liian kylmä.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys joka kyllä ansaitsee oman ketjunsa. Kehittelin tai paremminkin keksin tuossa parikymmentä vuotta sitten erikoisen suihkusuuttimen, johon tuli sisään niin täyskuuma kuin täyskylmä vesi, ja suutin sekoitti ne reaaliajassa 35 eri pikkusuuttimen kautta. Jokaisesta pikkusuuttimesta tuli hieman erilämpöistä vettä, "kuumimmasta" noin 45-asteista, kylmimmästä 38-asteista. Suutin oli noin metrin pituinen ja katossa kiinni vaakatasossa; ideana oli että tuo kuumin vesi (45 c) osuu jalkoihin, kylmin päähän - koska kuumin vesi matkustaa katosta 2.5 metriä osuakseen jalkoihin, on se jalat saavuttaessaan juuri samanlämpöistä 37-asteista kuin puoli metriä ilmassa lentänyt vesi joka osuu päähän.

Keksintö toimi hienosti, mutta ilmeni valitettava puute ihmisessä. Jalat eivät halua samanlämpöistä vettä kuin pää tai kädet, vaan niille se tuntuu liian kuumalta! Siksi normaalisuihku, jossa vesi on kylmennyt useita asteita ennen kuin tapaa jalat, on loppuviimein miellyttävämpi. Tulipahan kokeiltua!

Olkoot tämä jalat kuumassa -aihe ketjun ensimmäinen. Joskus tulee mieleen outoja asioita, joita kovasti kummeksuu, mutta jotka eivät varsinaisesti ole ongelmia kenellekään.

Joskus muistelen lukeneeni Opel Omegan mainoksen, jossa kerrottiin jaloille puhallettavan pari astetta lämpimämpää ilmaa kuin ylös. Perusteltiin sillä, että jaloille kun tulee lämmin, niin olo on lämpöinen, mutta yläosaan puhallettava ei-niin-lämmin ilma ehkäisee väsymystä.

Eräissä mersuissa ja volkkareissa (mm. S W221 ja Phaeton) voi säätää erikseen, miten jalkatilan lämpötila suhtautuu ylävartaloon. Muistaakseni säätöala on +- 2 astetta, siis myös kylmemmäksi sen voi säätää, mikä on talvikengissä pitkää matkaa ajaessa hyvä asia.

Siksi mulla on nukkuessa villasukat jalassa, mutta ei pipaa päässä.

Jalkaterissä ja -pohjissa on enemmän hermoja ns. pinnassa. Voisko tämmöisestä johtua se että saman lämpöinen vesi tuntuu jaloissa kuumemmalta kuin käsissä?

Oliko tuo ihan tietoa tietoa?

Lisäksi pitäisi määrittää mitä hermoja, kylmää ja kuumaa aistivat eri hermot, mutta ne toimivat aika kapealla alueella ja sen jälkeen mennäään kipuhermoille ja ne eivät oikein aisti kummasta on kyse kylmästä vai kuumasta. Eri ihmisillä on omien empiiristen lähipiirin tutkimusten mukaan kovin erilainen kipukynnys (tai kivun sieto) kuumalle käsissä - ajattelin ensin että kyse on pikemminkin jostain verenkiertohäiriöstä tai muusta kun käsienpesuvesi on toiselle polttavaa ja toiselle juuri sopivaa, mutta kai kyse on hermoista ja tottumuksesta. Itselle kuuma ei ole ongelma, mutta olen aina inhonnut kylmää - avantouintiakin on tullut kokeiltua tasaisin väliajoin ja aina tullut todettua että se ei ole minua varten.

Pyydäppä jotakuta raapaisemaan kynnellä jalkapohjasta ja jalkaterän päältä versus kämmen & kämmenselkä. Tuntohermoja on jalkopäässä enempi, liittyskö ihan evoluutioon kun rystyset eivät enää ole maahan yltäneet?

En usko, vanha totuus on ollut etta sormenpäissä on tiheimmässä tuntohermoja ja kasvojen tietyissä osissa, jaloista on pisin matka vetää noita hermoja (niissä ei ole mitään väylään vaan kaikki menee alusta loppuun yhtenä hermona), niin ei kai sinne kauimmas aivoista niitä ole tiheimpään laitettu.

Jos tuntohermojen tiheyttä haluaa tutkia, niin yksi tapa on painaa (toinen henkilö, kertomatta painaako yhdellä vai kahdella) kevyesti kahdella tikulla ja muuttaa välimatkaa kunnes ne erottaa kahtena eikä yhtenä, mutta tämä ei mittaa kipuhermojen tiheyttä, niitä on kovin erilaisia alueita kehossa eri tuntemusten osalta (joku luokittelu tuntohermoille on kipu, kosketus, paine, lämpö, kylmä ja värähtely). Esimerkkinä vaikka kyynärpää, sitä voi nipistellä, "eikä tunnu missään", mutta pistos voi silti sattua. Nipistykselle herkät kohdat eivät taas ole erityisen herkkiä kosketukselle ja päinvastoin, sama koskee kipuhermoja, kaikki kohdat ei satu tatuoinnissakaan samalla lailla.

Uskon asiahan tämä ei ole. Omat kokemukset jotka ei riitä edes poikkitieteelliseen 0-tutkimukseen ovat osoittaneet että lapsilla lämmön tuntemus esim. käsiä pestessä on herkempää, l. sama lämpö millä itse pesen käteni on heille liian kuumaa (3:n perillisen otos). Toisaalta eivät tunne kylmää käsillään eivätkä kyllä jaloillaankaan samoin kuin aikuiset. Toki saattaa liittyä siihen että heillä ei vielä ole varomekanismi kylmän osalta kehittynyt.

Jalkapohjissa on paljon kosketukselle herkkiä hermopäätteitä. Olisiko jalkapöydässä ja varpaissa sitten lämmölle herkkiä hermopäätteitä enempi?

Sillä että ihminen kulkee jaloillaan niin olisiko luonto laittanut tuntoon liittyviä hermopäätteitä sinne enemän mikä maata koskee. Ei mennä liian poppaan eikä liian kuumaan?

Jalan pohjan hermotuksella on ihan tärkeä tehtävä ihmisen tasapainon ylläpidossa.
Minulta tuhoutui toisen korvan "vatupassihermo " kokonaan. Sen korvaamiseksi piti opetella kävelemään ns uudelleen. Harjoitukset perustuivat silmän näkökentän sekä jalan tuntohermojen tuottamaan yhteistulokseen siitä, missä asennossa kroppa huojuu. Aluksi kävely oli kutakuinkin surkeata, mutta vähitellen jalkapohjan hermotus otti enemmän vastuuta pystyssä pysymisestä. Silmien antama tieto on myös tärkeä.
Jotakuinkin noin se menee, kokemusten pohjalta kertoen. Hoitava lääkäri selitti asian vaikeammin, mutta lopputulos oli, että harjoittelun jälkeen, noin kuukausi, pystyin kulkemaan ulkona herättämättä sen kummempaa huomiota.
Katoilla työskentely on edelleen vaarallista. Nopeat liikkeet takaviistoon vasemmalle , voivat johtaa hallitsemattomaan kiepahdukseen.

Hakapajamies

Tervehdys patonkilaiselle. Mielenkiintoinen jutustelu ja miten lämpötilat vaikuttaa meidän hoippumiseen. Lääkkeet vei tunnon jalkapohjista ja kävely piti opetella uudestaan. Pitää katsoa aina jokaiselta askeleelta eteneminen ja jos haluaa ihailla maisemia, niin pitää pysähtyä tai on turvallaan. Silmä kertoo kuopat ja voit varoa,mutta jalkapohjan korjaus ei toimi. Fysioterapeutti löytää jalkapojista koko kehon - sisäelimet ym. Työelämässä tutustuin työntutkintaan teollisuudessa ja joku oli tutkinut jalkojen lämpötilaa ja otsan korkeuden lämpötilaa. 18 astetta otsan korkeudella ja jalkaterien kohdalla 21 astetta, niin ihmisestä saadaan tehokkain tulos. Tietysti veto ja muut tekijät (johto ym henkinen ympäristö) vaikuttaa tehokkuuteen. Sauna kuuluu henkiseen hyvinvointiin, vaikka kuinka polttelis.Vanha neuvo - jalat ja kädet lämpimänä niin löytyy tehoja kuin vanhasta citikasta.

Hiukan ohi aiheen, ei paljoa. Joskus katselin dokkaria, jossa jenkkiarmeija tutki henkilön lämmönsäätelyä hyvinkin erilaisissa lämpötiloissa. Yksi sovellus oli kierrättää kämmenen/sormien ympärillä lämmintä vettä, jolloin myös kroppa pysyi lämpimän tuntuisena pitempään (testihenkilö oli kylmäaltaassa samalla). Vastaavasti kehoa sai jäähdytettyä melko nopeasti kämmeniin/sormiin kohdistetulla kylmällä vedellä. Tätä itsekin testailin viime ja tänä suvena, kun oli hellekausi, ja kämppä lämpeni niin, että öisin oli sisällä hiukan vaille 30 astetta lämpöä. Pidin kämmeniä viileän (ei täsysin kylmän) vesisuihkun alla, ja vot, hetken kuluttua alkoi tuskaisin olo hellittää.

Kämmenselkä on myös hyvä aistimaan lämpöä ja lämpötilaeroja.

Mutta noita aisteja on tutkittu paljonkin, eikä nyt ainakaan äkkiä löydy mitään viitettä että jalkojen tuntoaisti olisi missään suhteessa ainakaan parempi kuin käsissä? Ja aina niitä tutkitaan sairaalassa kun epäillään selkäydin- tai aivovammoja.

Käsistä löytyy esimerkkejä, tässä vaikka suomalaisten toimintaterapeuttien lopputyöstä, Ihotunnon luotettava arviointi:
"Lämpötilan muutos ja turvotus ovat esimerkkejä ihon vasomotorisista muutoksista, jotka voivat kertoa mahdollisista ihotunnon häiriöistä. Asiakkaan käden lämpötilaa arvioidessa toimintaterapeutin kannattaa käyttää kämmenselkäänsä sen herkän lämpöaistin vuoksi."
https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sAllowed=y


Eli perinteinen sairaanhoitajan ohje on tunnustella kämmenselällä lämpötilaa (toki voi olla että olisi parempiakin kehon osia tarjolla ja ymmärrän kyllä miksei vaikka jälkapöydällä (tai kielellä) käsketty kokeilla potilaan otsaa vaikka olisi yhtä hyvä tai parempikin)