Aapeli kirjoitti: Minulla oli aikanaan Rellu, joka oli taivasalla seissyt pari vuotta. Autolla ei ollut ihan hirveästi ajettu, sanotaan 140 tkm. Siinä ilmeni kummallisia sähkövikoja. Tietysti joku voisi mennä sieltä mistä aita on matalin ja syyttää sähkövioista relluutta. Mutta voisiko paikallaan pysyminen jotenkin edistää esim. kontaktihäiriöitä? Voisiko jopa ajon aikaisen tärinän aiheuttama liittimien mikroliike pitää liittimien kontaktit parempana?!
Kyllä eivät autot seisoessa parane. Kaikenlaiset laakerit esimerkiksi tykkäävät kyttyrää pidemmästä laakereillaan lepäämisestä, tästä on tehty jollain teollisuudenaloilla ihan tiedettä. Metalli jotenkin muuttuu kontaktikohdassa jos se on tuhansia tunteja liikkumatta ja paine päällä, jostain hitaasta syvämuokkautumisesta vaimitäseoli puhutaan. Toki paljon riippuu myös ilmastosta, kosteudesta ja lämpötilavaihteluista. Joku väitti että jos auto seisoo samassa lämpötilassa ja nollakosteudessa sellaisessa "muovipussissa", se ei mene miksikään esim 5 vuoden seisonnassa. En uskonut.
Sähköliittimissä on se, että jos jossain on ihan mikroamppeerienkaan hituvirtoja päällä ja joku liitin vähänkään huono, hapettuminen etenee vikkelästi. Jos autolla ajetaan, erisuuruiset virrat ja liittimien lämpeneminen ja jäähtyminen kai estävät kontaktihapettumisen? Ehkä myös tuo mikroliikkuminen jossain liittimissä jotka heiluvat kun moottori käy.
Asia josta keskustellaan on se, kuinka pitkä seisominen pitää olla että vauriot alkavat. Itse olen yrittänyt jokaista kotteroani ajaa edes hieman noin 2 kuukauden välein vähintään. Ehkä sekin on liian pitkä aika?
|
