Perheen nuorin asui (opiskelija)asunnossa jossa ilmanvaihdossa oli ilmeisesti jotain häikkää. Kun korvausilmaventtiilit ikkunan yläpuolella oli auki, kuului melkoinen ulina/vihellys. Ja kun lähti asunnosta (yksiö) ulos, niin ovea sai tosissaan työntää että sai sen auki. Huoneessa oli siis alipainetta.

Tästä johtuen huoneessa oli myös liian viileää. Ja jos venttiilit laittoi kiinni niin vihellys vain lisääntyi. Ikkunoiden reunat myös kostuivat helposti. Huollon mukaan kaikki oli ok koska ilmanvaihtolaitteet koko talossa oli juuri huollettu (ja korjattu).

Onko tuo ihan oikein?

Liikaa alipainetta kyllä. Se, että on vasta säädetty, ei tarkoita, että kaikki toimii. Joko poistokanava on säädetty liian isolle tai korvausilmaa pitäisi tulla jostain muualtakin kuin tuosta ikkunan päältä liian pienestä raosta.

Vertailun vuoksi meillä on aina ollut niin, että asunnon alipaineen huomaa ulko-ovea avatessa juuri ja juuri hetken verran, ennen kuin oven työntää raolleen. Heti, kun ovi on puolikkaan pikkusormen verran auki, ilmaa pääsee tulemaan sisälle niin paljon, että alipaineen tunne katoaa ovea pitävästä kädestä.

Tai jos laitat paperin kylppärin poistoilmaventtiilin päälle, sen pitäisi pysyä kevyesti venttiilissä kiinni, mutta ei alkaa vetää paperia syvemmälle rööriin.

Tästä huomaamme, että kiinteistöhuollon ammattilainen ei välttämättä ole ilmanvaihdon asiantuntija. Eikä tämä ole ilkeilyä, vaan realismia.
Kerrostaloihin vielä pitkälti 2000-luvulla tehtiin pelkkä poistoilmanvaihto yhteiskanavajärjestelmällä. Nyt jo jotkut harvat valistuneet tunnustavat tämän virheeksi, mutta yhäkin taloja remontoitaessa "säästetään", ja ilmanvaihdon parantaminen on ensimmäisten joukossa karsintalistalla.

Kysyjän tietojen pohjalta vastaisin, että ilmanvaihtokone on tarpeettoman tehokas. Tai sitten asunnossa korvausilmareittejä on aivan liian vähän. Syitä liian suureen tehoon voi olla esim:
-Ilmanvaihto unohtunut täydelle teholle kello-ohjauksen sijasta.
-ilmanvaihto tarkoituksella täysteholla, jos puoliteho ei toimi.
.jos huippuimuri on rikkoutunut, ja samanlaista ei enää ole markkinoilla, kenties vaihdettu hiukan tehokkaampi.
- tai jos ullakolla yhteiskanavapuhallin, siihen kenties vaihdettu suurempinopeuksinen sähkömoottori.
-ikkunoiden kostuminen viittaisi taas liian tiiviiseen asuntoon, siis että korvausilmaa ei asuntoon tule riittävästi, vaikka poistokone on suurella teholla.
Tai jokin muu syy...

Yksi varsin todennäköinen syy on se, että joitakin on alkanut raaka korvausilma nyppimään ja korvausilmaventtiileitä on tukittu. Tämän seurauksena muista asunnoista korvausilmaa vedetään senkin edestä. Toki liian kova poistokin voi olla ongelma.

Koko iv-hypetys on iv-laitteiden valmistajien lobbaamisen tulos.

Ikkunoiden kostuminen viittaa niiden kylmyyteen. Jos korvausilmaa vedetään rajusti ikkunan läpi, sisempi ikkuna jäähtyy ja sitä kautta huurtuu. Noin voi käydä, vaikka huoneilma olisi kuivaakin.

Joo, näinhän se on. Ei ennen ollut hometaloja. Ihmiset elivät terveinä, kunnes kuolivat nelikymppisnä tuberkuloosiin. 20 m2:n tupa ja kammari pysyivät lämpimänä 15 motilla halkoja läpi talven. Kuurankukat ikkunoissa.

Sehän tuossa ihmetyttää kun talo on rakennettu 2011 ja viime kesänä tekivät iv-remontin. Ja tuloksena ujeltava ilmanvaihto...

Jos oikein hakemalla hakee jotain positiivista niin avaimet on luovutettu ja pois muutettu. Harmi vaan kun seuraava asukas joutuu kärsimään samoista ongelmista.

Joo ennen oli kaikki parempaa, maitokin.

Talo pitäisi hallita kokonaisuutena. Hankaluuden tekee käyttö, ihmiset ja muutokset suunnittelusta elinkaaren vaiheisiin. Erityisesti monia julkisia rakennuksia on pilattu osaoptimoinnilla, on laitettu tiiviit kuoret, mutta unohdettu korvausilma. Harhakuva vanhojen rakenteiden ylivoimaisuudesta perustuu pitkälti niiden huteruuteen. Jos vanhat talot sattuivat joskus kastumaan, niin ne vuotivat ilmaa läpi niin paljon ettei se haitannut. Siitä osin juontui myös ihmisten lyhempi elinajanodote. Mutta mitäpä siitä, kun talot pysyivät kunnossa.

Kysyjän pytinki on suhteellisen tuoretta tekniikkaa, valmistunut vasta 10 vuotta sitten. Vaikuttaisi vahvasti siltä että ilmastoinnin korjauksessa on tehty jotakin, mitä perustaloon ei ole suunniteltu silloin kun se otettiin käyttöön. Mutta koskapa muutto on jo tapahtunut, niin ongelma lienee poistunut.

Juuri noin paitsi että rakenteita kuivatti niiden läpi helposti mennyt lämpö - ei ilma.

Harhakuva vanhojen rakenteiden ylivoimaisuudesta perustuu pitkälti siihen, että se mitä ennen tehtiin huonosti on jo aikaa sitten tuhoutunut. Jäljelle on jäänyt ne joissa jokin on tehty oikein ja joita on käytetty oikein. Onhan noistakin iso osa hävitetty.

Joskus opiskelija-asunnossa oli tuo sama ilmiö ja syy se että kaikki muut olivat tukkineet ilmanvaihtonsa. Isännöitsija ohjeisti katsomaan muiden ikkunoita, jos ovat huurteessa niin ilmanvaihtoa on tukittu. Meidän rapussa muiden ikkunat oli huurteessa paitsi meidän.

Njoo, tasapeli, ilma on kulkenut joka suundtaan.

Esim puulämmitteisen talon tulipesä horii kuutiokaupalla korvausilmaa ja hyväksyttävänä arvona vielä 60 luvun taitteen taloissa on pidetty 4 - eli ilma vaihtuu neljästi tunnissa. Nyky rakennuksissa tavoitellaan 1 ja jopa alle.

Varmaan kunnon tuulella ilma voi mennä sisältä uloskin. Siis ennen vanhaan. Mutta monestihan sieltä kohtaa löytyy lahovauriot, mistä ilma on tullut ulkoa sisälle.

Tästäpä syntyikin vallan kumouksellinen ajatus: Mitäpä, jos sijoittaisikin sen ilman sisääntulon ihan prikulleen siihen IV-kojeen kohdalle, vieläpä niin, että ilma kulkisi kojeen läpi?

Kannattaisi vaan ottaa opiksi noista yli satavuotiaista terveistä taloista tämän nykyisen teknologiahömpötyksen sijaan. Uuden näytekappaleen rakentaminen ja kokeilu kestää meinaan sata vuotta, joten aika arvokasta tietoahan vanhat talot tarjoavat. Jos nykyteknologia osoittautuu paremmaksi kuin nykyinen, se nähdään sitten sadan vuoden kuluttua, jolloin voidaan vuorostaan alkaa käyttää sitä...

On se noinkin. Mutta 50 vuoden kuluttua hehkutetaan miten 1970-luvulla osattiin rakentaa todella hyvin, katsokaa nyt noita lähes 100-vuotiaita taloja ... kun ne 1970-luvun susikappaleet on silloin jo purettu ...

Mutta säilyneissä on jotakin sellaista mikä on hyvää. Päteekö tää autoihinkin?

No niissä satavuotiaissakin voi totuus olla tarua ihmeellisempi. Meidän 90v taloon on uusittu käytännössä kaikki ja remontti oli vuosirenkaista päätellen kolmas, taloa oli laajennettu ja muutettu eri aikoina tarpeen mukaan. Samoin naapurilla on 110 v mökki, hänellä jäi hirsikehikko ja peltikatto alkuperäisestä, tosin harmitteli että olisi pitänyt myös se katto uusia. Lopulta vanha talo on myös korjauksen jälkeen vanha ja tiivistä siitä ei oikein saa, ellei rakenna rungosta lähtien pakettia uudelleen. Ja tuohon hallittuun ilman vaihtoon liittyy niitä energiatehokkuuden ja asumisterveyden piirteitä. Useinmiten vanhan remontoinnilla saisi uuden talon ja rahaakin jäisi, mutta se asia paljastuu jokaiselle remontoijalle vasta kun on jo myöhäistä.

Vanhoissa taloissa on monipuolisia ratkaisuita, jotka ovat toimineet aikanaan ja edustaneet parasta näkemystä. Kuitenkin kaikkina aikoina on tehty riskirakenteita, eli on luultu tehtävän hyvää, mutta menetelmä on myöhemmin paljastunut virheelliseksi. Vuosisadan alun taloissa näitä virheitä edustavat vaikkapa kivitalojen välipohjien orgaaniset eristeet ja rakennusjätteet, jotka tulvahtavat sen ilmastointi tai ikkunaremontin myötä esiin.

Hometalkoot työssä takavuosina tehtiin hieno läpileikkaus eri aikakausien tyypillisiin rakennustapoihin

https://hometalkoot.fi

Huomionarvoista on että vanha talo voi olla kerännyt useamman aikakauden riskirakenteita korjausten ja muutosten tiimellyksessä.

Jolloin pitää myös muistaa, ettei kyse ole alkuperäisen rakennustekniikan mukaisesti valmistetusta – jona tuota "vanhaa taloa" pidetään – vaan muunnellusta. Joko parempaan tai huonompaan.

Lahovaurio syntyy siihen kohtaan, mistä sisäilma menee rakenteen läpi ulos.

Tai tarkemmin, jos rakenteen sisään muodostuu kastepiste, joka ei pääse kuivumaan, alkaa rakenteissin kertyä kosteutta. Rakenteet suunnitellaan Suomessa ja pohjoismaissa paikalliset olosuhteet huomioiden tyypillisesti siten että rakenteet harvenevat ulkovuorausta kohti. Tämä mahdollistaa rakenteiden hallitun kuivumisen, jos sisätilan olosuhteisiin nähden käytetään riittävää höyrynsulkua. Käytännössä tämä tarkoittaa ja edellyttää höyrynsulkumuovin käyttämistä asuinrakennuksessa. Massiivihirsirakenteet ja kevytrakenteiset puuseinät (vaikkapa puukuitulevy-purulaatikko 100mm -ilmarako-ulkopvuoraus) tuottavat tästä joissakin olosuhteissa poikkeuksen, mutta usein myös hydroskooppisesti (=vesihöyryä sitovien) käyttäytyvien materiaalien kanssa höyrynsulku vähentää kosteusrasitetta etenkin sykyisin.

Laitettaessa rakennukseen lisäeristettä tulisi laskemalla selvittää mihin kohtaan ja minkälaista eristettä laitetaan. Esimerkiksi hirsiseinän eristäminen sisäpuolelta saattaa johtaa kastepisteen siirtymiseen hirsirakenteen sisäpuolelle, mikä ei tiedä hyvää rakennuksen jatkolle.

https://www.taloon.com/kastepiste/11771/dg

Pitäisi myös sitten muistaa elää kuten 100v sitten, jos kerran se 100v sitten rakennettu on niin pirun hyvin tehty. Vaan kun nykyisin pitää olla vesi-WC tuvassa sisällä, jotkut haluavat jopa lotrata suihkunkin kanssa sisällä, kaikesta jotain kummallista näkymätöntä sähköä käyttävistä apparaateista nyt vielä puhumattakaan, niin ehkä nuo sisäilma-olosuhteetkin ovat tällöin jo hiukan toiset kuin mitä 100v sitten, eikös. Eli se mikä toimi rakennuksissa 100v, ei enää edusta tätä päivää eikä toimi tänään. Simple as that. Eli myös se 100v rakennus tulee tällöin päivittää nykyajan elämäntapojen mukaan, jotta se ehkä voisi kestää sen seuraavatkin 100v - ja juuri tässä kohtaa mennään sitten monasti metsään ja remontoidaan se 100v rakennus pilalle, sillä noita nykyisiä rak.tapoja ja materiaaleja ei ihan sellaisinaan vain voi paiskoa paikalleen siihen 100v mökkiin, siitä ei hyvää seuraa

Enpä tiiä. v. 87 rakensin torpan, varustettuna ilmanvaihto-lämmöntalteenottokoneella. Talossa on muovihöyrysulut ja sisäilma hyvä. Rakennusvaiheessa, laatan kuivuessa, ollen jo kovettunut muutaman viikon, oli sisällä paljon kosteutta. Kosteudenpoistokoneista ei mitään hyötyä. Kunnes jouluaattona -87 laitoin, rakensin tuon iv-koneen käyttöön, paikkaansa. Oli seuraavana aamuna paikat kuivia! Naapurissa vastaava talo, ei ilmanvaihtoa, "kun ei tarvinnut".. Jos porukkaa enemmän/saunojia, niin ikkunat, sisälasit, oikeastaan valuivat vettä. Omassa olen kojeen (Vallox 100) poistoilmapuolta kraapinut ruosteesta jo 3 x ja Ferrexiä.. Moottoreihin uudet laakerit jo toisen kerran (v.-18), taas äänitestatut NMB:t, Alkuperäiset laakerit menivät suht nopeasti. Samoin kohta (2kk) lähti normilaatuiset SKF:t 608zz;t, pitivät ääntä*. Olen laittanut tuloilmaventtiiliin, ulkoseinällä, suodattimen. Sen saa vaihtaa 4-5 x vuodessa, menee mustaksi. Mutta tuloputki ja koneen suodatin säästyy. Asun maaseudulla! Putkistojen putsausfirmasta ei hyviä kokemuksia, siivouksen jälkeen löysin koneesta vielä "jäniksen kokoisen" pölypallon. Ns. putkistojen desinfiointi (mitä lie litkua, näytti vedeltä) ruiskulla, jota käytettiin tulopuoleenkin, vastavirtaan...*Siitä huolimatta, että laitoin puhallinmoottoreihin ja niiden kannatusrautoihin kumivaimentimet. Auttoi kyllä paljon, koneesta lähtevät mekaaniset värinät loppuivat

Aikanaan, kun puulla lämmitettiin eikä ollut koneellista ilmanvaihtoa, talot oli aina alipaineisia (nykyäänkin, jos vehkeet ja säädöt on kunnossa). Jos korvausilma vedetään jostain hirrenraosta, rakenne paikallisesti jäähtyy, jolloin kyseisen kohdan kosteus nousee ja voi aiheuttaa kosteusvaurion. Sellainen tilanne kai aika harvinainen, että ilma menisi seinän läpi sisältä ulos.

Vesihöyryn osapaine-erosta johtuen kosteus voi mennä hirsiseinän läpi ulos, vaikka talossa olisi alipaine ja korvausilma tulisi hirrenraoista.

Tuo Valloxin ilmava 100 oli oman aikansa yksi parhaista pientalon kojeista. Noihin aikoihin vielä rakennettiin omatoimisesti n. 5-8000 omakotitaloa vuosittain. Mutta tiukassa oli asenteet rivi- ja kerrostalorakentamisessa. Siihen aikaan vanhempien vastaavien mestareiden mielestä ilmanvaihto oli pelkkä viranomaisten vaatima turhake. Huoneistokohtaisia poistoilmanvaihtoja urakoitiin tuohon aikaan n. 2000mk/asunto. Yritin lukuisat kerrat tarjota rivitaloihin IV-kojetta tuolilmakanavistoineen hintaan n. 6000 mk/asunto. Eheei, eihän kukaan sellaista asuntoa ostaisi. Jos 100m2 rivitalonpätkän hinta oli tuolloin 259 000mk, niin 4000mk lisää olisi mestareiden ja gryndereiden mukaan ollut aivan ylivoimainen lisäkustannus.

Omakotitaloissa oli noina vuosina kuulemma jyrkkä raja Jyväskylän korkeudella. Siitä pohjoisempana ei IV-kojeita laitettu, koska eihän naapurillakaan ole... miksi siis meille?

Noista kanavien desinfioinneista pysyisin kyllä kaukana. Niitä markkinoivat lähinnä helppoja voittoja havittelevat "yritykset". Usein he eivät itsekään tiedä edes, mistä kemikaaleista on kysymys. Riittää, kun purkissa lukee joku desi-alkuinen sana.
Mutta että myrkkyä huonosti puhdistettuun vanhan kanavan huokoiseen sinkkipintaan??? Ei ainakaan minulle.

Täystiilitalo kunnon perustuksilla ja oikeaan rakennuspaikkaan, moisia on suomessa useita yli 100 vuotiaita, loppuu vaan rahat monelta.

Mielenkiinnolla odottelen onko nykyajan kaikenmaailman nollaenergiatalot tulevaisuuden tasakattotaloja, sekin oli energiatehokas ratkaisu.