Jouduin lentämään työn puolesta kutsuttuna Bratislavaan tässä viikolla. Kutsuja maksoi kulut joten lentelin bisneksessä. Istuipa siinä vieressä penkkirivissä käytäväpaikalla sitten Viennaan asti täti, jonka kanssa koin ruveta juttusille, lentomatkan jouduttamiseksi. En tykkää lentää.

No, minä siinä loihen lausumaan kun perusjuttelua on jo jatkettu jonkin aikaa, ja molempien ammatit olivat selvinneet (täti oli suolistotautien lääkäri yliopistollisessa keskussairaalassa):

"Saanko kysyä että pisteilläkö korotit bisnekseen, ei kai näitä euroopan sisäisiä oikein kukaan omilla rahoillaan...?" (Tiedän millaisia Virossa ovat lääkäreiden palkat...)

Täti hieman ikäänkuin säpsähti ja totesi nopsaan: "joo eihän sitä omilla rahoilla, kutsunut konferenssi hommasi liput.". No minä siitä innostuin, sanoin että minäkin olen menossa puhumaan kutsuttuna konferenssiin, minkäslainen keynote tädillä on tulossa?

Selvisi ettei minkäänlainen, kuulemma enemmänkin "verkottumista" ja muiden tovereiden esitelmien kuuntelua.

Rupesin siinä miettimään sitä asiaa. Ettäkö pelkkää paikallaoloa varten ollaan valmiita lennättämään ihan tavallinen lääkäri Viron peräkorvesta keski-Eurooppaan bisneksessä?

Kysyin sitten, ehkäpä näin jälkikäteen ajatellen vähän epähienosti, että "lääkefirmako nämä kulut maksanee", johon keskustelu melko lailla tyrehtyi.

Yksittäisessä tädissä ei ollut mitään vikaa ja voisin hyvinkin kuvitella käyväni hänen vastaanotollaan, jos rupeaa aalloppi oikkuilemaan. Ei voi mitenkään syyttää yksittäistä ihmistä yksilönä, lääkäriäkään, jos hän ottaa vastaan makean elämän jota tarjotaan, suorastaan tyrkytetään. Mutta mitä täytyy tehdä vastapalvelukseksi että kutsuja tulee jatkossakin?

Ei tavallinen, pikkumenestyneenkään IT-firman toimitusjohtajakaan euroopan sisällä bisneksessä lennä. Siinä ei ole mitään taloudellista järkeä eikä vastinetta hintaan nähden. Mutta että ihan tavalliset rivilääkärit lentävät ympäri Eurooppaa - ja ympäri maailmaa kuten keskustelussa selvisi - bisnesluokassa "konferenssien" kutsumana. Nämä konferenssit ovat aina lääkefirmojen rahoittamia suoraan tai epäsuorasti. Mitä luulette, kenen rahoilla ne siellä bisnesluokassa lentävät... Milloin ostit viimeksi kallista reseptilääkettä?

Kun oikein tarkkaan miettii, alkaa selvitä se miksi jokaiseen vaivaan tyrkytetään pilleriä ja minkä takia kaikki yli 50-vuotiaat yritetään saada pysyvästi syömään verenpainelääkkeita ja kolesterolilääkkeitä... Tilasin sitten Peter Goetzen kirjan tästä suivaantuneena ja olen ruvennut sitä lueskelemaan. On korutonta tarinaa:

https://www.amazon.com/Deadly-Medicines ... keywords=Gøtzsche+organized+crime+and+medicine+industry&qid=1574961798&sr=8-1-fkmr2

Ei ne kaikki lääkärit bisnesluokassa lennä. Sen kerran kun lennän, niin eräällä reissulla rupesin juttelemaan viereisen herrasmiehen kanssa matkalla Lontooseen kaikesta maan ja taivaan välillä. Lopuksi kaveri kysyi että minkä alan ihminen olen, kerroin että Postin hommissa olin suurimman osan työelämästäni. Kysäisin sitten tältä kaverilta että minkä alan ihminen oli, niin kertoi että psykiatri ja matkalla johonkin konfrenssiin. Olin tietämättäni ollut psykiatrin vastaanotolla reilut 2½ tuntia. Ei kylläkään pyytänyt enää lisäkäynnille vastaanotolleen.

Tuossa minun K70 Volkkarissa on Orion-lääketehtaan työkalupussi, kai nekin kalut joku pillerin nauttija on maksanut. Auton ensimmäinen omistaja oli lääkäri, kyllä lääkefirmojen lonkerot yltävät moneen paikkaan.

Onhan tuo Suomessakin ongelma. Kela, siis me veronmaksajat; maksaa miljardeja euroja vuosittain "terveydenhoidosta" lääkefirmoille ja yksityislääkäreille. Joka vaivaan, jopa kuviteltuihin vaivoihin, määrätään pillereitä. Oliko niin, (taas tarkistamatta mistään) että useampi kuin joka kymmenes suomalainen syö masennus- tai mielenterveyslääkkeitä Kelan, siis meidän veronmaksajien piikkiin. Onko oikeasti joka kymmenes pipi päästään? En usko, mutta lääkefirmojen intresseissä on saada lääkärit määräämään, ja Kela maksamaan kalliit napit. Tarvittiin tai ei.

Tänään juuri uutisoitiin, että yhä useampi kokenut lääkäri siirtyy julkisesta terveydenhuollosta yksityiselle terveysasemalle, siis meidän veronmaksajien entistä kalliimmin maksamaan työhön. Ja sotea vastustetaan, kampitetaan, viivästytetään kaikin keinoin.

Mikä neuvoksi? Miljardin taalan kysymys...

Oletteko koskaan miettineet, mitä mahdollisesti yhden lääkkeen kehittäminen saattaa maksaa? Tämä perustuu tietoon, eikä mutuun, joka tullut tietooni keskustelussa erään maailmanlaajuisen lääkevalmistajan kanssa.
He olivat silloin kehittäneet aivan ylivoimaisen tuotteen, jonka kehittäminen oli maksanut tähtitieteellisen summan. Heidän varovaisen arvion mukaan lääkkeen piti pystyä olemaan 7 vuotta markkinoita hallitsevan, ennen kuin se olisi päässyt omilleen tutkimus ja kehitys kulujen osalta. Siellä todella mietittiin, jos joku pystyykin kehittämään vastaavan tuotteen, vaikka 2 vuoden sisällä?
En tiedä, kuinka kävi, alkoiko rahaa tulemaan ovista ja ikkunoista 7 vuoden jälkeen, vai suuri floppi, kuitenkin ymmärrän siinä tilanteessa, että yrittävät markkinoida sitä mahdollisimman tehokkaasti.

Oma kateuteni ei saa lainkaan kierroksia, jos lääkäri, tai minkään muunkaan ammattiryhmän edustaja saa etuna matkustaa busineksessä, vaan mukavaa, että sellainen saa nauttia matkasta, mihin ei välttämättä oma taloudellinen tila anna mahdollisuutta.

Oma lääkärini, oli ennen leikkaustani yksitysenä Saudi-Arabiassa 2 viikkoa leikkaamassa potilaita ja saatan kuvitella, että pystyi aivan omilla ansioillaan lentämään siinä luokassa, missä halusi ja en pitäisi mahdottomana, että olisi jopa noudettu yksityis koneella?

No juu ei, en tarkoittanut lääkärien lentomatkailua ongelmaksi, vaan lääketeollisuuden suunnatonta ahneutta, ja epäeettistä markkinointia. Tässäpä linkki Wikipediaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4keteollisuus
Totta tai ei, tuon mukaan lääketeollisuuden myynti v. 2007 (siis 12 vuotta sitten) oli 663,5 miljardia dollaria. Veikkaan, että tänä vuonna se on yli 1000 000 miljoonaa dollaria.

Tässä taas tarkoitushakuisesti valittu lainaus kyseisestä Wikipedia-artikkelista:

"Liiketoimintamallit

Lääketeollisuus voidaan karkeasti jakaa alkuperäislääketeollisuuteen, rinnakkaislääketeollisuuteen ja palvelusektoriin.

Alkuperäislääketeollisuus kehittää uusia lääkeaineita ja niistä edelleen lääkkeitä. Isot yhtiöt voivat viedä eteenpäin samanaikaisesti useita kehitysprojekteja ja lisäksi markkinoida tuotteitaan globaalisti. Ne saavat suuren osan tuloistaan ns. blockbuster-lääkkeistä (lääke, jolla on vähintään miljardin US dollarin vuosittainen myynti) ennen kuin niiden patenttisuoja vanhenee. Pienet lääkekehitysyhtiöt pyrkivät lisensoimaan keksimänsä lääkemolekyylinsä jo tuotekehityksen ollessa vielä kesken, usein ennen faasin III tutkimuksia. Tällöin ne saavat lisensoineelta ja tuotekehitystä jatkavalta yhtiöltä etappimaksuja, jos kyseinen lääkemolekyyli etenee seuraaviin tutkimusvaiheisiin ja lopulta rojalttiosuuksia myynnistä, jos lääke pääsee markkinoille saakka. Pienet lääkeyhtiöt ovat usein myös bioteknologiayhtiöitä, eli niiden tuotteet ovat biologisia valmisteita (monoklonaalisia vasta-aineita, rokotteita ym.). Alkuperäislääkkeitä valmistava teollisuus käyttäälähde? itsestään myös termejä innovatiivinen ja eettinen lääketeollisuus.

Rinnakkaislääketeollisuus valmistaa lääkkeitä, joiden vaikuttavan aineen patenttisuoja on vanhentunut. Rinnakkaislääkkeitä valmistavat yhtiöt pystyvät painamaan lääkkeen hintaa alas, koska niiden tuotekehityskustannukset ovat alkuperäislääkkeen kehityskustannuksia alhaisemmat. Merkittäviä rinnakkaislääkkeitä valmistavia yhtiöitä ovat esimerkiksi saksalainen Ratiopharm ja intialainen Ranbaxy. Myös lääkeyhtiöt tuottavat rinnakkaislääkkeitä, joko suoraan itse tai tytäryhtiöiden kautta.

Lääketeollisuuden palvelusektoriin kuuluvat mm. (usein kliinistä) sopimustutkimusta tekevät yritykset, konsultointiyritykset ja markkinatutkimusta ja -analyysejä tekevät yritykset.
Laittomuudet ja epäeettinen toiminta

Useille lääkeyrityksille määrätään toistuvasti suuria sakkoja lainrikkomuksista.[20] Esimerkiksi vuosien 2009 ja 2012 välillä lääketeollisuus sai yhteensä 11 miljardin dollarin sakot erilaisista väärinkäytöksistä kuten laittomasta markkinoinnista ja lääkkeiden turvallisuustietojen pimittämisestä. 26 yhtiön joukossa oli kahdeksan maailman kymmenestä suurimmasta lääkeyhtiöstä.[21]

Tanskalainen professori ja Cochrane-verkoston perustaja Peter C. Gøtzsche on rinnastanut lääketeollisuuden toiminnan järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Hänen mukaansa lääketeollisuuden harjoittama laiton toiminta on täysin harkittua, sillä se on niin laajalle levinnyttä ja kannattavaa. Lääketeollisuus on ostanut puolelleen lääkäreitä, tutkijoita, lehtiä, ammatti- ja potilasjärjestöjä, yliopistojen laitoksia, toimittajia, lääkevalvojia ja poliitikkoja. Lääketeollisuuden kliiniset kokeet ovat Gøtzschen mukaan tieteeksi naamioitua markkinointia: uusia lääkkeitä ei tutkita riittävän hyvin, mikä aiheuttaa suunnattoman määrän kuolemia ja vammautumisia. Diabeteksen lääkehoito on korruptoitunutta, tulehduskipulääkkeet aiheuttavat valtavasti kuolemia ja psykiatriasta on tullut lääketeollisuuden kultakaivos. Lääkevalvonta katsoo kaikkea läpi sormien.[22][23][24] Jättisakotkaan eivät pysäytä lääkeyhtiöitä, sillä ne näkevät sakot vain osana lääkkeen markkinointikustannuksia.[20][25]

Suomessa lääketeollisuuden epäeettisestä toiminnasta ovat kirjoittaneet Tomi-Pekka Tuomainen ja Markku Myllykangas. Heidän mukaansa lääketeollisuus tehtailee olemattomia tauteja ja lääkehoidon tarpeen raja-arvoja kuten kolesterolirajoja alennetaan koko ajan lääkkeiden myynnin kasvattamiseksi. Myllykangas syyttää lääketeollisuutta myös tutkimustulosten pimittämisestä sekä väärän ja harhauttavan markkinoinnin harjoittamisesta. Lääkärikuntaa hän pitää osin lääketeollisuuden markkinoijina"

Kuka ne lääkkeet maksaa? Me kuluttajat, Suomessa (taas oman ARVIONI mukaan) 30% suoraan, ja 70% verotuksen -> Kelan kautta.

Ja taas lääkäreitä lennätetään. Mukavasti.

Yllä on ansiokkaasti lainattu vikipediaa ja siinä on varmasti paljon aivan asiaa ja totuuksia. Jäin kuitenki kaipaamaan lainaajalta omia ratkaisu ehdotuksia asiaan?
Pitäisikö lääketeollisuuden luopua tutkimustyöstä, kehittämisestä, vai jopa yhteiskunnan luovuttava lääkkeiden osakorvauksesta ja siirrettävä kustannus vastuu käyttäjille, joille vakuutusyhtiöt myöntäisi vakuutuksia siinä tapauksessa, jos vaiva ilmaantuu vasta vakuutuksen ottamisen jälkeen. Tekisikö vakuutusyhtiöt vakuutuksia pelkästä hyvästä tahdosta, vai ansainta mielessä?

Onkos tuo sitten niin hirvittävän erilaista jos lääketeollisuuden korvaa sanoilla autoteollisuus tai rakennusteollisuus (tai vaikka elektroniikkateollisuus tai mikä vaan maailmanlaajuiden teollisuuden ala), kaikissa on valtavaa korruptiota ja kuluttajille turhia ominaisuuksia markkinoidaan hyvinkin epäeettisesti ja huijataan testeissä ja viranomaismittaukisissa ja valvonnoissa, jatkuvasti tehdään vaarallista paskaa joiden seurauksena ihmisiä kuolee (no ainakin autoteollisuuden tuotteiden seurauksena valtavia määriä). Kartellit ja itsestään syntyvät vastaavat toimintamallit ovat hyvin yleisiä.

Mutta ihan samoin kuin autotehtaan ei kannata kehittää autoa, joka kestaa 100 vuotta ja maksaa vain tonnin, ei lääketehtaan kannata kehittää 0,1 € pilleriä joka tarvitsee ottaa kerran vuodessa ja parantaa kaikki vaivat (nuo eivät kovin realistisia esimerkkejä tosin...). Mutta johtaako lääketeollisuus maailman tuhoon ja perikatoon - minusta jos katsoo 50 tai 100 vuotta taaksepäin, niin lääketeollisuuden tuotteista on ollut selkeää apua ja suunta on ollut parempaan, on myös halpoja lääkkeitä jotka tehoaa paremmin kuin 50 vuotta sitten kehitetyt ja on halpoja uusia autoja, jotka toimii paljon paremmin kuin -60-luvun hyvät autot, sama koskee yleisemmin auto- tai rakennus- ja erityisesti vaikka elektroniikka-alaa ja jos pitäisi arvata joku ala mikä johtaa siihen että yksi yritys "omistaa" tulevaisuudessa koko maailman ja kontrolloi kaikkea ylivertaisesti orjuuttaen maailmanlaajuisesti kuluttajat olisi mieluummin joku IT-alan nettiputiikki malliin Google/Alphabet kuin joku lääketeollisuusfirma?

Kaikkeen ei kontrolli ja säätely tepsi, mutta en tiedä onko parempaakaan tapaa, ehkä tulevaisuudessa pitäisi saada myös joku maailmanlaajuinen tapa pilkkoa liian suureksi kasvaneita yritysryppäitä, niin kuin USA:ssa pilkottiin aikoinaan Standard Oil (palasina mm. nykyään Mobil ja Esso...) ja AT&T jaettiin BabyBellseiksi. Eri maissa on aika paljonkin sääntelyä miten lääkäreiden täytyy kertoa saamistaan "lahjuksista" ja toisaalta lääkefirmoille ihan samoja sääntöjä, toki lakeja kierretään ja aina on lakeja myös rikottu, mutta kaipa sääntely kasvaa samaa tahtia kuin lahjat.

Kaikessa myynnissä ja markkinoinnissa on aina mukana huijausta ja huijareita, mutta toisaalta ahneus on myös yritystoiminnan peruspilari, jos ei yritä pärjätä ja päihittää muita myynnissä, niin ei siitä oikein bisnestä synny. Suomessa esimerkkinä vaikka monet osuustoiminnalliset liikkeet, jotka periaatteessa kuulostavat vähän kuin sosialistiselta tavalta tehdä liiketoimintaa, mutta kai osuuskauppa tai vaikka tienvarsien ABC:t pyrkivät kampittamaan pienet mukavat yksityiset tienvarsikuppilat pois ja oma liike tilalle. Siinä esimerkkinä yksi korruption muoto on erilaisten kaavoitukseen vaikuttavien kunnan ihmisten istuminen osuusliikkeen erilaisissa hallintoneuvostoissa ja muissa toimissa.

Kaikenlaiset Utopiat ja Onnelat ovat toki kaatuneet, siinä kuin Neuvostoliittokin tai DDR. Ei kai ihmisen ahneudella ole rajaa... Kulunut fraasi on sekin, että "demokratia on huono yhteiskuntajärjestelmä, mutta kun parempaakaan ei ole".

Lääketieteen ansiosta ihmisten elinikä on tuplaantunut, ja väkimäärä 7 kertaistunut 200 vuodessa. Ja kasvaa yhä, sademetsiä poltetaan kiihtyvään tahtiin viljelysmaan tarpeeseen.

Vaan mikä olikaan SOTEn lähtökohta? Suomessa väki vanhenee, verotusta haluttaisiin keventää, mutta väestön terveydenhuolto on yhä vain kalliinpaa. Kuka sen tulevaisuudessa maksaa, tai oikeastaan, millä se maksetaan? Minunkin ikäluokkani sinnittelee täällä vielä 25 vuotta. Kykeneekö 20% pienempi työväestö veronmaksullaan kustantamaan 20% suuremman ikäihmisten luokan hoidon, kun lääkekustannukset nousevat 7% vuodessa? Valtio velkaantuu koko ajan lisää. Miten sitten menee, jos joskus taas velasta joutuukin maksamaan korkoa?

No onhan siihen toki ratkaisu olemassa. Nostetaan polttoaineveroa, niin maailma pelastuu siinä sivussa.

Edit. Ensin siis poistetaan polttomoottoriautot yhä kiristyvillä käyttö- ja polttoaineveroilla. Siihen mennee 15 vuotta. Vaan mitäpä sitten verotetaan? No tietenkin niitä ihania sähköautoja.

Götzsche ollut hyllyssä pari-kolme vuotta. Avaa kyllä silmiä ja voin suositella !

Mutta kannattaa silti muistaa että ihan kaikki siinäkään ei ole sitä ainoaa ja oikeaa totuutta (ja aika harvoin on yhtä totuutta olemassakaan), ja vähän jo kirjojen otsikoista voi päätellä että enemmänkin kiinnostaa omien kirjojen myynti kuin toimia asiallisen neutraalin tuotemarkkinoinnin esitaistelijana.

Peter Gøtzsche:
Mammography Screening: Truth, Lies and Controversy
Deadly Medicines and Organised Crime: How Big Pharma Has Corrupted Healthcare
Deadly Psychiatry and Organised Denial
...

Osa on toki "totta", mutta suuri osa myös popularisoitua mutumössöä ja valikoituja totuuksia, esimerkiksi tuo alin kirja ei oikein selitä miksi itsemurhakuolleisuus Suomessa on vähentynyt viimeiset vuosikymmenet, ehkä se sopiikin vain USA:n nuoria tytttöjä koskeviin tuloksiin, mutta miksi...

Totta tietysti on että lyhyttä työuraa tekemällä ei oikein elätetä 120 vuotiaiksi kalliissa erikoishoidoissa eläviä ihmisiä, ei edes isoilla autoveroilla, mutta vaikeaa se on silti päättää että jäädytään lääkekehitys tietylle tasolle (no ehkä PohjoisKoreassa onnistuu).

Pientä valonpilkahdusta tilanteeseen tuo se tosiseikka, että me 50-luvulla syntyneet, osin jo eläkeläiset, olemme selvästi terveempiä ja 'vähemmän vanhuksia' kuin vaikka parisenkymmentä vuotta vanhempi ikäluokka. Olemme saaneet kasvuiässä riittävää ja monipuolista ravintoa ja monikin meistä on omaksunut kohtalaisen liikunnallisen elämäntavan monipuolisine harrastuksineen; kaikki tämä yhdessä vauhdilla edenneen lääketieteen kehityksen kanssa on tehnyt meistä selvästi terveemmän ikäluokan omiin vanhempiimme verrattuna.

Eli raskas ja kallis laitostyyppinen hoitotarve jo kohtalaisen varhaisessa vaiheessa näyttää meidän ikäluokan osalta selvästi vähentyvän. Yhä useammalla tuntuu olevan henkilökohtaisena tavoitteena omasta kunnosta huolehtiminen mahdollisimman pitkään, laitoskierteen minimointi tai kokonaan välttäminen ja mahdollisuuksien mukaan aktiivisen elämäntavan ylläpitäminen vielä pitkään ajatuksella, että loppuvaihe olisi mahdollisimman lyhyt ellei sitten jopa minimoitu tavoitteena "suorilta jaloilta hautaan" sitten joskus.

Näin ikuisen optimistin näkökulmasta tilanne ei näytä täysin toivottomalta!

Tässä tapauksessa voi toki ihmetellä syitä kirjojen nimeämiseen ja itselläkin aiheutti skeptisyyttä. Kustantajaksikin suostuu vain joku pikkupulju.. Mutta kun kirjaa lukee alkaa ymmärtämään syitä. Kirjan tietoja ei ymmärtääkseni ole kumottu tai vääriksi väitetty ja hyvin on julkiset lähteet luetteloitu. Maallikolle lääketieteen saralla ei hetkeksikään kirjaa lukiessa tule mieleen ehdollistaa sen tietoja .. Käytännössä pitkään näköalapaikkalla ollut ammattitaitoinen henkilö on koonnut julkista tietoa yjsiin kansiin, lukija päättäköön lopusta. Noista muista en osaa sanoa.

Mihin perustuu tämä uskomus, että lääkärikoulutuksen saanut ihminen on ns. pyhimys? Ei saa tehdä virheitä, ei ansaita palkkaa tai matkustaa ykkösluokassa? Onko "hyvä lääkäri" epäinhimillinen olento joka elää irti realistisesta maailmasta?

Aika kova homma noilla vaatimuksilla, ja käsittääkseni aika kelju duuni/ammatti noin muutenkin. Minä en lähtis.

Nonni, postasin taas ennen kuin muistin kysyä, että mistä erottaa sen tavallisen lääkärin jostain muusta? Kokemukseni mukaan erikoistuminen johonkin lääketieteen alaan ja/tai kokemuksen lisääntyminen jollain alalla ei mitenkään näy ulkonäössä tai keskustellessa. Ehkä vähän pidättyväisempänä käytöksenä.

Yleensä vaan todetaan olevansa lääkäreitä.

Vaikka kirjan jokainen väite olisi totta (mitä ne kuitenkaan eivät ihan täysin ole), niin kannattaa silti miettiä kirjan ulkopuoltakin. Jos väitän että kirurgia on tappavaa lääketiedettä, joissain operaatioissa 5 % kuolee leikkauksen aiheuttamiin komplikaatioihin, niin se on totta ja voisin poimia hirmuisen määrän esimerkkejä Suomestakin. No mitä sitten pitäisi tehdä:
- kirjoittaa kauhistuttava paljastuskirja, jossa syytetään kirurgeja ja sairaaloita ja erilaisia lääketieteellisiä varaosia ja instrumentteja valmistavia firmoja
- tutkia asiaa ja antaa ohjeita ja säädöksiä miten päätetään leikkaustarve
Silti ihan asiallisissa helpoissa ortopedisissa leikkauksissa kuolee ihmisiä ja löytyy myös ihmisiä jotka kuolevat kun haluavat Kardashian-pepun ja joku tee-se-itse plastiikkakirurgi tuuppaa perseen täyteen saniteettisilikonia.

Tutkii tilastoista myös tietoa siitä montako kirurgia on auttanut, mutta kyllä se niissäkin vaikeaa on saada yhtä ainoaa ja oikeaa totuutta, jos polvi vaivaa, niin auttaahan siihen leikkaus enemmän kuin joku jumppa (vai auttaako sittenkään: https://yle.fi/uutiset/3-7001162 ja ortopedisten leikkausten komplikaatioihin kuolee Suomessa tuplasti enemmän kuin sydänkirurgian leikkausten.)

Tai voi myös muistella Ralph Naderin paljastuskirjaa Unsafe at Any Speed, joka muistetaan ainakin nykyisin melkein ainoastaan Chevrolet Corvairin "paljastuksista" (vaikka käsitteli paljon muitakin turvallisuusasioita), varmaan ihan kauhea auto olikin, mutta niin oli kaikki muutkin sen aikaiset autot. Chevrolet Corvairien kolareita ja yksittäisonnettomuuksia on analysoitu jälkikäteenkin, eikä ainakaan tilastoista huomaa 1960...1963 Corvaireissa eroa muihin vastaaviin aikakauden autoihin, 1964 oli jo jousitusta parannettu ja ovien kiinnitystä koriin, eli nekin tapahtuivat ennen kyseisen kirjan julkistamista ja -65 eli kirjan ilmestymisvuonna tuli täysin uuden tyyppinen jousitus.

Tuo oli varmaan IBD-viikkoon valmistautumiskonferenssi. IBD= tulehdukselliset suolistosairaudet, jonka viikkoa vietetään kansainvälisesti joulukuun ekalla viikolla. IBD on sairaus johon ei ole löydetty syytä eikä selitystä, mutta lukuisasti arveluja, mutta ei siis faktaa. Myöskään tästä syytä parantavaa lääkettä ei ole löydetty.

IBD:hen sairastuminen kasvaa eri maissa koko ajan valtavasti. Että sinällään luulen, että tädillä oli ihan validi syy mennä kuulemaan ja keskustelemaan. Se joka löytää ja keksii IBD-sairauksiin parantavan lääkkeen lyö kyllä taatusti rahoiksi. Tokihan foliohattuisesti voi ajatella, että tautia ei edes haluttaisi parantaan, jotta lääkkeitä kuluisi. Mutta epäilen kyllä tätä, koska se lääkefirma joka parantavan IBD-lääkkeen keksii, niin lyö kyllä taatusti rahoiksi. Rinnakkaisvalmistajat pääsisivät sitten vasta kuihtuville markkinoille mukaan, kun lääkkeen suoja-aika on päättynyt.

Kun antibiootit muuttuvat pikkuhiljaa yhtä kuranteiksi lääkkeiksi kuin poronsarviuute, olisi kiire kehittää korvaavia lääkkeitä. Yksi vaihtoehto on rautaesiripun itäpuolella kehitetyt faagit, joissa on se periaate että selvitetään potilasta vaivaava bakteeri(t) ja tehdään juuri hänelle sopiva vasta-aine. Hoidot ovat varsin toimivia eikä tietääkseni resistenssiä ole esiintynyt, mutta siinä on se ongelma, että suurimmilla markkinoilla eli USA:ssa joka ikinen lääke ja sen variantti pitää saada raskaan hyväksyntämankelin läpi. Eli kutakin potilasta kohden menisi miljardeja ja aikaa kuluisi kymmenen vuotta. Jos lainsäädäntö ei muutu, jäävät faagit pienten markkinoiden iloksi.

Tämä keskustelun avaus joutuu aivan uuteen valoon tänä päivänä. Taitaa se tavallinen terveyskeskus lääkäri olla yksi ainoita, joka lentää, suurien keksijöiden sijasta?

Mielenkiintoinen ketju. Hyvä esimerkki miten voidaan tehdä tikusta asiaa
Mutta tuohon bisneksessä lentämiseen on myös pari muutakin keinoa:
1. Lennä paljon saman yhtiön / allianssin reiteillä, niin ansaitset pisteitä joita voit käyttää mm. istumapaikan vaihtoon economystä business luokkaan. Tarpeeksi kun on pisteitä on oikeutettu myös käyttämään kentillä business loungea
2. Tarpeeksi tyhjä kone ja tuttu lento-/ kenttähenkilöstö

En ole näitä itse kokeillut, mutta ystävä- ja tuttavapiirissä on montakin tapausta. Ykköskohdan esimerkkini on Hong Kongissa asuva keski-ikäinen englanninkielisen koulun musiikinopettaja, joka kotimaan ollessa Australia tienaa muutamasta hyppäyksestä kotimaahan vuodessa jo ihan mukavat pisteet.
Kakkoskohdassa sitten löytyy näitä tuttavuuksia harrastustoimintani ja alkuperäisen koulutukseni kautta.

Lyhyillä matkoillahan buiness-luokasta ei ole oikein mitään iloa. Pitkillä väleillä sitten iloa löytyy, kun voi oikeasti nukkua. Tosin on joskus tullut itse rapakon ylityksessä kerran turistiluokassakin melko mukavasti nukuttua, kun sattui niin hyvä tuuri, että ei ollut viereisillä paikoilla ketään ja pääsi penkille poikittain retkottamaan

Pisteitä on kyllä hyvä käyttää sitten taas vapaa-ajan matkailuun...

Juuri näin. Siksi tulee vieroksua tavallisissa ammateissa/asemissa olevia henkilöitä jotka lentävät euroopansisäisiä bisneksessä. Siinä on jotain vilunkipeliä lähes aina taustalla. Minusta euroopansisäisiä bisneksessä lentävien pitäisi jotenkin julkisesti ilmoittaa, kuka tuon heidän täysin turhan luksuksensa kustantaa. Jos veronmaksajat tai lääkkeidensyöjät, niin bisneslentäjän tulee nöyrtyä ja hävetä, ja poistua riveille 30-31, mielellään keskipaikoille.

Kun köyhä joskus pisteillä korottaa itsensä mannertenvälisissä pisnekseen, se tulee kyllä hyväksyä ja tuhahtaa hiljaisesti, kun kuulee rahvaan kansanosaan kuuluvan ensimmäisen tilauksen, bisneksessähän viina on ilmaista:

"punaviini, valkoviini, olut, kahvi ja konjakki. Tuplana!"

Siinä saa taas hävetä alkuperäistä suomalaisuuttaan.