Minulle ei rattimiehenä riitä se, että niinä 8 aurinkoisena, kuivana päivänä talven aikana voi ajella jollain harrasteautolla. Ei - minä haluan harrasteautoilla jokaisena valitsemanani päivänä myös talven aikana, riippumatta kelistä.

Tosiasiaksi tässä viime vuosien varrella on jäänyt, että pisimmät harrasteautopätkät ajan välillä Pärnu-Tallinna ja takaisin. Kerran-pari olen kai Riikassa tai Vilnassa käynyt jollain C6:lla tai S65-mersulla, mutta ne eivät oikeastaan ole oikeita harrasteautoja, ovat liian uusia ja nykyaikaisia.

Hallilla touhutessani poimin jonkin harrasteauton ajoon, ajelen sillä tallinnaan ja pärjään viikon ajot sillä (tai parilla muulla Tallinnaan parkkeeratulla autolla). Kun nyt puhun harrasteautoista, ajettelen korkeintaan 90-luvun alun autoja. Voihan toki C5:sta ja C6:stakin harrastaa, mutta ne eivät mielestäni ole harrasteautoja siitä huolimatta.

Esitän nyt oman näkemykseni siitä, millä harrasteautoilla voi kiroilematta ajella talvisella paskakelillä, ja millä ei:

- Citroen CX 25 GTI Turbo 2: EI. Vaikka auto on ajolleen talvella hyvä, pyyhinkoneiston ja tuuletuksen toiminta on onnetonta, avutonta. Kiroiluttaa ajaessa, ks. videoni "höyrysauna".
- Citroen GSA: EI. Pissapoika jne, lämpöä tulee koppiin kyllä mutta haisee, haisee...
- Citroen XM: Pystyy ajamaan talvella kiroilematta paskakelilläkin, jopa paremmin kuin uudempia sitikoita... Suuri puute aivan paskat lyhyet valot
- Subaru SVX: KYLLÄ ja isolla. Kaikkien aikojen paras talvicoupe jota olen kokeillut. Tuuletus ja huurupoisto täysin nykyaikaisella tasolla, lämpiää nopeasti ajoon lähtiessä.
- Citroen SM: EI, tuuletus, lämmitys ja huurunpoisto, lisäksi valot muurautuvat umpeen hämärässä ja talvella on aina hämärää. Pyyhinkoneisto avuton, vaikka minäkin hommasin OEM-uuden moottorin pyyhijöille.
- Lancia Delta Integrale 16V (non-cat). Hieno ja hauska talviharrastepeli, mutta höyrysauna. Vaikka lämmintä tulee ikkunat ovat aina huurussa. Lisäksi moottorin elektroniikka ei tykkää pakkaskeleistä yhtään jostain syystä. Vikavalo killottaa.
- Pontiac Firebird -86. Yllättävän hyvä ilmanvaihto ja huurunpoisto, niinkuin jenkeissä monesti. Siellä on kylmiäkin osavaltioita. Mutta pyyhinkoneista ja takavedon ominaisuudet solskekelillä, voi voi.
- Citroen BX 16V GTI -86. Ehkä 80-luvun sitikoista paras talvipeli on BX? Huurunpoisto ja lämmitys ihan kohtuullinen, joka tapauksessa merkittävästi parempi kuin CX:ssä. Yksittäinen sulka toimii paremmin kuin CX:ssä ja lämpöä rupeaa tulemaan varsin nopsaan.


Siinäpä aluksi. Olennainen havainto minulle on ollut se, ettei yksikään harrasteauto kunnossa ollessaan ole normaaleilla talvipaskakeleillä varsinaisesti kylmä, jalkatilastakaan, jos on saanut lämmetä kunnolla. Isoimmat erot ovat sen sijaan siinä kuinka kauan menee että auto on lämmin (5 min- 60 min! autosta riippuen) ja poistuuko huuru ikkunoista, eli onko ilman vaihto suunniteltu oikein.

Eräs iso yhteinen ongelma tuntuu olevan pyyhinkoneisto ja lasin pesu. Toki ne sähkömoottorit ja nivelet ovat kuluneet 40 vuoden aikana, mutta eivät ne uutenakaan kummallisia olleet. Samaten lähivalojen kirkkaus ja kantama ovat mitä sattuu ja useimmiten huonolla tolalla, varsinkin näin 40v jälkeen.

Bonuksena mainitsen vielä harrasteautokategorian rajalle asettuvat pelin. Daimler Super V8 -99. Minulla on yksilö jossa on sähkölämmitteinen tuulilasi (ford-yhteistyön peruja...) sekä kunnossa olevat valot ja pyyhinkoneisto. Istuinlämmittimet ovat nopeat ja tehokkaat sekä lämmitys-tuuletus yllättävän hyvä 90-luvun jageksi. Ilman muuta talviautona haastaa esim C5:sen. Erikoisominaisuus on, että moottorin pienestä vesitilavuudesta johtuen lämmintä rupeaa tulemaan sisälle todella nopeasti, minuutin kuluessa ajoon lähdöstä. Vastuslämmitteinen tuulilasi taas varmistaa täydellisen huuruttomuuden etulasissa ja oikeastaan tekee tästä takavedosta kohtuullisen hyvän talviauton. Pitkä (lang-malli) akseliväli taas rauhoittaa takavedon temppuilua kummasti ja tässähän on jo ESP... Mutta ei ihan ehkä asetu vielä tuonne harrasteautokategoriaan.

Millaisia kokemuksia foorumilaisilla on aiheesta? Mikä on paras harrasteauto talviselle paskakelille?

joo. oot oikeessa CX:n suhteen . GSA olisi ajettavuudeltaan lostava ,mutta samat syyt jotka pilaavat sen kerroiit
BX on paras sitikka lähes kaikilta ominaisuuksiltaan keliin kuin keliin.

No tässähän pitäisi ensin ilmeisesti tehdä jonkinlainen rajaveto..Mikä on harrasteauto?Sitikoista eroon päästyäni niin
minun "harrasteautoni" on kai sitten tuo 1995 Cadillac Eldorado jolla kyllä ajelen vain kesäisin,koska en viitsi sitä liotella talven suolakeleissä.
Autohan olisi erinomainen talviauto:Euveto,kehittynyt HVAC,luistonesto,erittäin nopeat ja tehokkaat istuinlämmittimet..Valot,no..ehkä heikoin lenkki?
Mutta ei,mielummin neloskorinen Golf farmari talvi-ajoon..

Minusta harrasteauton määritelmä on seuraava:

- auto, jota kukaan normaali-ihminen - hyvin köyhäkään - ei pidä jokapäiväisenä käyttöautonaan.

toinen määritelmä, löysempi, on tällainen:

- auto, jota ei ole taloudellista pitää käyttöautona, uudempi ja parempi vastaavan merkin auto on halvempi käyttöauto

C5/C6 on selkeästi käyttöautokategoriaa, ei harrasteauto. Asioita ei pidä sekoittaa: noita autoja voi harrastaa, mutta ne eivät ole "harrasteautoja"!

Rajatapaus on myös Xantia. Onko Xantia harrasteauto? Niitä on monilla käyttöautoina edelleen, ja voidaan kyseenalaistaa onko C5 parempi kuin Xantia. Toisaalta hyvän C5:sen saa nykyään ilmaiseksi käytännössä...

Itse määrittelen Xantia Activan harrasteautoksi, mutta en tavallista Xantiaa.

Sillä uhallakin että sitikkafoorumilla tulee piiskaa, niin Audi 80/90 B3-koppaisena (tuttujen kesken typ 89), mieluiten tietysti quattro. Itselläni on -87 vuotinen 1.8 kaasari etuveto museorekisterissä ja talvellakin on tullut ajettua. Johdonmukaiset ajo-ominaisuudet, asiallinen ohjaamon ergonomia, helppo ylläpidettävä, hyvä lämmityslaite, sinkitty koppa. Ikäänsä nähden yksi hauska ominaisuus on "oppiva" lasinpyyhkimien tihkurele. Mahdollisena miinuspuolena, että ulkopuoliset eivät tajua auton ikää tai harrasteajoneuvostatusta. Eipä toisaalta hirveästi kiinnosta pitkäkyntisiäkään, luulisin.

Omien kokemuksieni mukaan:

-Perinteinen takavetoinen amerikkalainen henkilöauto: mahdollisesti, tosin lämmitys ei välttämättä ole kovin hyvä. Itsellä oli satunnaisessa talviajossa yksi jossa oli M+S-renkaat, ja niilläkin pärjäsi lumellakin ihmeen hyvin ainakin kaupunkinopeuksilla. Autossa oli lukkoperä, ja ajokäytös turvallisen aliohjaava jos nyt ei ihan tarkoituksella polkenut liikaa kaasua. Ei ollut kattotelinettä eikä suksiluukkua, mutta pertsasukset mahtuivat takakonttiin.

-Kevytperäinen amerikkalainen avopakettiauto: vain pitäville keleille, ellei sitten pidä reilua lisäpunttia lavalla ja ole nopea reagoimaan peräluistoihin. Viimeinen pätee oikeastaan myös märille kesäkeleille. Voi olla että etujousia selvästi jäykemmillä takajousilla on jotain tekemistä asian kanssa.

-Saab 96. Vähän laiska käynnistymään pakkasella. Lämmin, lämmittimen vedenohjausventtiilikin on termostaattiohjattu ja hyvällä lykyllä termostaattiohjattu istuinlämmitinkin toimii. Jos ei, niin istuinverhoilujen ilmava materiaali eristää kylmyyttä aika hyvin, samoin uudempien vuosimallien huokoisella materiaalilla päällystetty ratin kehä. Liukkaalla ei ohjauksen raskauskaan haittaa, eikä kesäajossa monia yksilöitä pitemmässä kaupunkiajossa vaivaava ylikuumeneminen.

-Siltä varalta että joku tällainenkin säilyy niin vanhaksi että ihmiset alkavat harrastaa niitä: Toyota Carina 2, ensimmäistä etuvetopolvea: lähtee hyvin ja pysyy heti käynnissä jos automaattiryyppy toimii. Melkein automaattinen lämmönsäädin: laita lämmönsäätönuppi täysille talven tullen ja tuskin tarvitsee ainakaan lyhemmässä ajossa himmailla ennen kevättä. Jos ovi ei aukea vaikka lukkosylinteri ja lukkomekanismi eivät olisikaan jäässä, älä vetäise kovempaa koska heppoinen muovikahva jää helposti käteen. Ajettavuus ei ole sen huonompi kuin kesälläkään, ja jousitushan näissä oli japanilaiseksi aika hyvä.

Eivät nuo uudemmatkaan toteutukset aiheesta ihan pielessä ole. B7-koppaisesta kun muisti painaa aina liikkeelle lähtiessä ajonvaikeutuksen ja luistoneston pois päältä, niin pysyi huoletta tiellä kelissä kuin kelissä ja kerkesi risteyksestä tiukempaankin väliin. Moniin nykykulkineisiin verrattuna jousituskin oli ihan siedettävä (paitsi toisen takajousen pamahdettua poikki). Ainakin pehmeämpi oli kuin nyt pari vuotta vanhat rautajousicitikat. Lämpöäkin riitti jopa pienessä koneessa, ilman kenkiä tuli ajeltua ulkolämpömittarin näyttäessä -30.

Kai noitakin voi jotenkin harrastaa, jos riittävän sekaisin on?

Bexissä tahtoi pissapojan suutin jäätyä jolloin lasolia ei enää saanut tuulilasille levitettyä. Hetken paikallaan kun seisoi sulatti moottorista nouseva lämpö tämän.

Muuten oli loistava talviauto. Kun muut lumimyrskyssä ajoi oikeaa kaistaa viittäkymppiä sain ihan yksikseni kyntää ohituskaistalla Myös Xantia oli mitä parhain (HDi Break),ei koskaan lähtenyt luisuun ellen itse halunnut, varoitti liukkaasta juuri sopivasti eikä yllättänyt missään tilanteessa. C5 on tässä suhteessa tunteeton möhkäle, Xantiassa pysyi kuskilla perstuntuma siihen mitä tapahtui tai oli tapahtumassa.

Tosta listasta puuttui Xantia V6. Vaikka XM on oikeesti hyvä, niin kuten tuossa todettiin ne valot. Niillä ei ole mukavaa ajella pimeässä märässä marraskuussa tai kuten mennyt talvi niin koko talvena. XM on lämmin ja sillä etenee mukavasti, ovien lukot ja varsinkin oven ylätiiviste saattaa olla sellaiset jäätymisherkät paikat. Xantiassa on paremmat valot, kahvat ei jäädy yhtä herkästi, lämpöäkin tulee melkein yhtä hyvin ja ajomukavus melkein samalla tasolla. Se mikä itseäni Xantiassa häiritsee on se ahtaampi ajoasento. Näistä syistä ajoin pääsääntöisesti menneenä talvena Xantialla työmatkat, ainoastaan kuivilla pakkaskeleillä XM:llä.

Kyllä Xm:lläkin näki, kun meni siihen valot rakentamaan. H4-umpiolla alkiperäisen lähivalon tilalla, alkoi valoa ylettää jo maahankin asti, eikä sen mukana tullut laakeampi kaukovalo ollenkaan huonontanut tilannetta alkuperäisten pistekaukovalojen kaverina, ja tuolla sai myös lähivalon kytkeytymään pois kun kaukovalot oli käytössä...

V6-Xm tuotti myös lämpöä kabiiniin, ja lämmönjako oli varsin toimiva, sekä täysautomaatti-ilmastointi pysyi vallan hyvin kartalla minne sitä lämpöä piti suunnata. Harvoin tarvitsi edes koskea paneeliin, huurunpoistonappulan painamista lukuunottamatta...

Omaan käteen oli Break parempi ajolleen, kuin Berline, jotenkin tasaisemmin käyttäytyi mutkassakin, Berlinen halutessa mieluummin mennä suoraan. Oli noita kuskattaviakin toki jokunen jotka sitä tilaa vaati, nyt eivät enää edes sovi kaikki mukaan -siinä se toinen syy miksi jäi Xm pois ajosta, levinnyt tyvilaho se toinen syy...

Nyt on sitten talviajot hoituneet C8 "sinivalaalla", jonne V6 tuottaa lämpöä ja liikettä, sopii kaikki mukaan mutta onhan se tehty lähinnä hyville teille. Hiekkatiet, nimismiehenkiharat talvisella tiellä, sohjokerros ohituskaistalla, ei vaan tule toimeen C-kasin kanssa ainakaan täyteen lastattuna jollainen se yleensä on kun sillä liikutaan. Se täyttääkö malli harrasteauton kriteerit, tätä yksilöä on kyllä harrastettu, mutta lähinnä tarpeen vaativana. Iän puolesta, vm. 2003, alkaa jo sinne mennä, mutta muuten tuo on lähinnä käyttöä varten ja hyvä siinä hommassa...

Vaan entäs ne pöperökelit, jonne ei C8:lla halua mennä, tai mukanakulkevien määrä on vähäisempi? Ne meni menneenä(kin) talvena 4x4 Dyanella pikkupyörityksissä kylillä, ja kauempana sitten Range Roverilla. Aika vähän uudemmalla eli -95 P38:lla, sitä kun pitäisi harrastaa kannenvaihdon, ja venttiilivarsien kumien vaihdon saralla, -76 Classicilla sitten senkin edestä. Bensakasi tekee kivasti lämpöä, sen sisään saanti suuntauksineen tosin on "hieman" brittiläistä etenkin Classicin kanssa. P38 sijoittelee lämpöä paremmin, ja sitä piisaa hyvin, liekö suuntauksessa sitten osasyynä Valeon lämppäri kaikkineen, jossa on Xm:stä kenno, läppäservot ja puhallinmoottorit? Lisäkivaa talvelle antaa jatkuva neliveto, maavara ja pehmeä jousitus, uudemmassa ilmalla, vanhempi pitkäliikkeisillä kierrejousilla. Ei ne hydelle pärjää, mutta ihan mukavia jo...

Ja joo, on noita harrastettu, kesällä ja talvella. Osaltaan siksi tuota kalustoa on enemmän, että kun se ajoneuvon harrastehetken valinta iskee, niin ei liikkuminen lopu. Classiciin tuli vaihdettua etuakseli joulun välipäivinä, ja sittemmin molemmat kesälämpöisessä. Talvella kyllä kävi nopeammin kun ei tarkene hidastella, kahdessa päivässä alle kymmenessä tunnissa yhteensä, verrattuna kesän kolmeen viikkoon... Joskus voisi yrittää kirjata, vielä kun muistaan, mitä kaikkea onkaan tullut pakkasessa ropattua, nyt tilojen järjestyttyä voisi kummastella sitä intoa kylmässä ja pimeässä touhuamiseen. Pakksessa hitsaaminen, jarru-hydeputkien vaihto, akselistonvaihto, lämppärin kennon vaihto koko kojelauta purkaen, moottorin-tekniikan vaihtoa jne. Toki tuolloin on tarve rajoittanut ajankohdan passaamista parempaan, kun aikanaan oli vain se yksi millä liikkua ja harrastaa, jonka katsastusaikakin oli vuoden viimeiset kuukaudet...

Yksi mikä noissa Brittimaastureissa on osannut kovasti viehättää talvikäytössä, on se niiden tunteettomuus kelille. Toki jos ulosmittaa ominaisuudet ja kelin, niin sitten löytää itsensä varmasti kovinkin syvältä pöpeliköstä, mutta ainakin toistaiseksi on tainnut järki riittää. Toinen on se että ulos näkee kivasti kun on hieman korkeammalla istumassa, tilamöhkäle c-kasin penkki on huomattavasti alempana noihin verrattuna. Ja kolmanneksi, sitä osaa arvostaa että lämpöä piisaa koppiin, vaikka onhan sitä tullut Dyanella ajeltua vuosikausia talvet läpeensä, osa talvista ilman lisälämppäreitä ja vain toisen lämmönvaihtimen varassa, toki pukeutumalla saa tilannetta korjattua mutta ehkä se nautinto kuuluu jo muistojen levylautaselle... Sai sen Dyanenkin lämpöiseksi, kun piti huolen että moottori käy kuumana ja BN4 Eberi puskee kuumaa sisälle, kyseisen lämppärin kanssa ajeltiin joskus tammikuun reilun kolmenkympin pakkasissa T-paitasillaan kun kaikki sen lisäksi oli ylipukeutumista siihen sisälämpöön. Muiden liikenteessä olleiden ilmeet oli kyllä aika mielenkiintoisia...


Yksi mitä jaksan ihmetellä, on nuo puheet että Beksi olisi kylmä? Ne millä on itse tullut talvikelistä nautittua, on kyllä olleet semmoisia mistä saa kovemmallakin pakkasella kääntää lämmönsäätöä tapista vähemmäksi. Dieselin kohdalla muistan kerran havainneeni, että tyhmäkäynnillä lämmöntulo hävisi, pikkasen kierroksia lisää niin kuumaa taas puski, mutta tuolloin pakkasta oli reilu kolmekymppiä joten laskin sen silloin puhaltavan kennon vain kylmäksi kun vesipumppu ei kierrätä nestettä tarpeeksi nopeasti. Ettei vain noissa, mistä on valiteltu kylmyyttä, olisi vivustossa joku paikka säädetty väärin, noissa kun lämmönmäärää säädetään sekä nestekierron hanalla että läppien asennolla..? Niin, ja oliko keulaa tukittu eli oliko kone varmasti saatettu lämpimäksi..? Ehkä noissa lämppäreiden säädöissä oli yksilöerojakin, kun muistelee erästä TM:n talviautotestiä, jossa etuvetoBeksin lämppäriä kehuttiin loistavaksi mutta nelikkoBeksin lämppäri jätti toivomisen varaa...

Kyllä BX on talvella kiva eikä ole kylmä.

>Itselläni on -87 vuotinen 1.8 kaasari etuveto

Sikäli jos tuossa on 2E pierburg niin kieltämättä on harrasteauto.Eräs maailman surkeimmista kaasareista ja mitä enemmän sähkönämisköjä sen hirveempi.

Tuohon tuntui jonkin verran auttavan, kun vaihtoi uuden suutinputken (Made in Monaco ) ja käytti kunnollista lasinpesunestettä. Ei tietenkään vedä vertoja lämmitetyille suuttimille, jotka taitavat kaikista tuota uudemmista autoista löytyä, mutta ikäisekseen ihan toimiva ratkaisu. Xantiassa lämpöä tulee huonosti - nimittäin jaloille. Itse en siitä talvikulkineena kauheasti välitä sen vuoksi. Eivät toki lasit huurru herkästi, kun ei lumi sula kengistä, mutta ennemmin itse valitsisin sen ilmanvaihdon säätimillä kuin huonosti suunnitellun järjestelmän pakottamana.Samaa olen minäkin ihmetellyt. Kyllä talvella oli mukava lähteä kaverin Ladan jälkeen liikenteeseen omalla BX 19 TZi:llä. BX kun oli paljon lämpimämpi, kuin se usein lämpimäksi kehuttu Lada.

Yksi mikä jäi loskapaskakelistä huomiotta niin aika moni noista yli 1500kg möhkäleistä leveine renkaineen jää Rättärille, kun loskaa alkaa olla puolikkaan saappaanvarren verran metsätiellä. Siihen vielä terästetyt lämmönvaihtajat ja kuumasinkitys runkoon ja koriin niin alkaa olla vimosen päälle harrastelaitos. Ihan kaksimukisena riittää, sillä esim. Geesun paketti tuottaa huonommin (=hitaammin) lämmintä ja lisäpaino keulalla lisää puskemista tangentin suuntaan.

kyllä GSA tuotti lämpöä oikein hyvin. siinähän oli hieman kehitetty systeemiä miten lämpöä saadaan paremmin sisälle . GS oli huonompi .
molemmissa oli kuitenkin perinteinen ongelma , eli öljynkäry. ja tietenkin liimautui lasiin.
kansien alla olevat lämmönkerääjät pakosarjan ympärillä eivät välttyneet öljytihkulta . GSA:ssa oli hyvä sisäpuhallin joka tehosti lämmitystä hyvin.

tuo telviominaisuus huonolla kelillä oli todella hyvä kun ei laittanut leveitä renkaita alle , se 155/70x15 oli oikein passeli. jos löysi 80 sarjan profiililla , niin vielä parani.

oon myös CX:n muista ominaisuksista tykänny ,mutta juuri tuo huono ilman vaihtuvuus oli suurin ongelma .BX oli todella hyvä kaikinpuolin kesät talvet .
Xantia myös . sen sijaan C5 oli surkea ajettava talvikeleillä

Mulle tuli se suomen ensimmäinen maahantuojan ulkopuolelle myyty C5 V6 silloin 2001, ja täytyy sanoa että XM:n jälkeen se oli talvisella liukkaalla tiellä pelottava laitos ajaa minulle. Ilmanvaihto ja lämpiävyys toki paljon huonompi myös kuin XM:ssä.

Noissa ensimmäisissä V6:ssa ei ollut ESP:tä ja minä olin erehtynyt sen vielä ottamaan kitkarenkailla talveksi, kitkat olivat silloin 20v sitten paljon paljon huonompia kuin nykyään. Ajelin kerran Sotkamoon Oulusta normaalilla talvikelillä, eli jäistä polannetta se Sotkamon mutkapätkä Paltamon jälkeen. Oli yksi harvoja kertoja kun joutunut sitikalla hidastamaan alle nopeusrajoituksen, kun pelotti ajaa. C5:den käytös on epäjohdonmukaista, auto nuljuaa ja ensin puskee ja sitten heittää persettä. Pitäisin C5:sta ilman ESP:tä vaarallisena ajaa liukkaalla talvikelillä, saa olla ns. "hököllä" koko ajan. -10:ssä huurtui tuulilasi ja etusivuikkunat umpeen Auto-asennossa, mulla on tästä ilmiöstä jossain kuvakin vielä.

Myöhemmin ajelin pitkään uudemmalla (2004 tais olla) C5 V6:lla jossa oli ESP. Sillä ei enää pelottanut, se ESPi toimi aika hyvin, mutta merkillepantavaa oli miten usein se pärähteli talvella mutkissa ihan tavallisella tiellä.

XM, BX, CX... jos takatukivarren laakerit ovat kunnossa, hienoja ajaa talvikelillä. Xantia Activa oli myös aika hyvä. Ei pelottanut yhdelläkään noista. 205 pösö, ihan pikkukoneellakin, oli myös mahtava ajaa talvella.

Mainitaan kuitenkin että CX jossa takatukivarsien laakeroinnit ovat väljät, on mahdoton ajaa liukkaalla talvikelillä. Perä tulee rinnalle ilman varoitusta liukkaassa mutkassa. Kokemusta on, valitettavasti.

oikeessa oot .

X7 ei vaarallinen sentään ole, mutta kyllä silläkin saa skarppina olla. Yksi asia siinä on kuitenkin vaarallinen: luistonesto. Meinasi sohjoinen ohituskaista loppua kesken, kun rekan rinnalla luistonesto keksi, että otetaanpa kaikki tehot pois nyt .

Passatissa vastaava ihanuus - ei sentään noin paha - myös on meinannut pari kertaa viedä rampin kaarroksessa ojaan, kun olen lyhyeen kiihdytyskaistaan varautunut tulemalla jo kaarretta kiihdyttäen pienessä luistossa. On sitten napannut tehot pois, eikä ole saanut enää vedätettyä, vaan on vaan liukunut epämääräisesti ullkokaarteeseen. A4:lla (B7) sentään vaikka unohtui ESP+TCS päälle (napista sai kokonaan pois), sai jonkin verran pienessä luistossa mennä. Vaarallinen siinäkin kyllä oli, kun ESP puuttui perän luistoihin - ja teki sen siinä vaiheessa, kun kuski oli jo ehtinyt vaistomaisesti tehdä vastaohjauksen ja alkanut kiihdyttää. Päätti sen seurauksena sitten yrittää lähes väkisin viedä ojaan . Pitäisi moiset hengenvaaralliset viritelmät lailla kieltää!

Kakkoskoppainen C5 on kyllä ihan ookoo ajettava. Videossa eteläsuomalaisessa talvimaisemassa jokunen vuosi istten

https://youtu.be/dBKiJAvRb_E

Tämä vähän haittaa, tähän on tosin helppo pirkkaniksi, telttapatjasta reilu pala kumimaton alle pitää kantapäät lämpimänä.

Lähtökohtaisesti tosi vaikea kysymys.

Jos talviautolta vaaditaan tietty turvallisuustaso kolaritilanteessa ja harrasteautolta tietty ikä niin vähissä ovat vanhahkot, kolariturvalliset autot.

Joskus näin jossain myös ohjeistuksen, kuinka jalkoihin osoittavia suuttimia voisi leikellä/muutella, että saisi sinne tulemaan enemmän lämpöä. Ei ole tullut kokeiltua.
Ratkaisuna voisi olla harrastekuorma-auto. Sisu Karhu 4x4 tuntui kulkevan talvella hyvin, heräsi metsän reunasta käyntiin kelillä kuin kelillä ja lämpöäkin tuli nopeasti, kun muisti lykätä kaihtimen kiinni. Ei ehkä nykymittapuun mukaan kaikkein kolaturvallisin, mutta kyllä siinä sen verran nokkaa on, että pienimmät osumat kerkeää hidastaa. Turvavöiden asentaminen tekisi toki huomattavasti lisäturvaa. Jos ei viimeisen päälle kiilloteltuna harrastaisi, niin harrastekuorma-autoa voisi näppärästi käyttää myös apuna muissa harrasteissa.

Tämä kun on lähinnä suomalainen ongelma, muualla kun harrastekalustoon aletaan laskemaan kaikki yli 10 vuotiaat, täällä joku pussihousupäällikkö itki että pitäisi museoautoraja nostaa 30 vuodesta 40 kun 35 on vielä käyttöautoja, on juu Kuubassa

No olihan se aika nostaa 2cv tähän ja mielummin vielä Dyane, jossa on hieman tiiviimpi korikin. 5kW lisälämmitimellä auton saa niin lämpimäksi kuin haluaa ja vaikka etukäteen ettei tarvitse sitä viittäkään minuuttia odotella. Auton maltillisten mittasuhteiden ansiosta kaikkien tarvittavien ikkunoiden huurteet ylettyy pyyhkäisemään pois kondyktöörin paikalta ja sukset mahtuvat kivasti penkkien alle ettei tarvitse pilata aerodynamiikkaa rumalla kattolaatikolla. Vetoluistonestokin on autoon toteutettu yksinkertaisella ja taloudellisella tavalla. Ainoaksi haitaksi jää turvallisuus törmäystilanteessa kun korin kokoonpainuvat vyöhykkeet ovat yltiöpäisen laajat.

tuo on totta