Nykyään ei kukaan näissä autolehtien autotesteissä viitsi edes mainita, saati mitata autojen joustovaroja. Jostain Range Roverista nyt saattaa TM napata yhden kuvan jossa renkaat ovat kellellään ojan yli ajaessa, mutta että ihan sentteinä kerrottaisiin, paljonko jousituksessa on sisään- ja ulosjoustoa. Syvä hiljaisuus vallitsee.

Onko muka niin että joustovarat eivät ole ratkaiseva komponentti alustamukavuudessa? En usko! Varmasti ne ovat tärkeimpiä alustaparametrejä.

Autotehtailla varmasti optimoidaan tänä päivänä minimaaliset joustovarat autoihin, sehän on halvempaa ja helpompaa tehdä. Ja kun ei toimittajia kiinnosta, kuluttaja ei jaksa kiinnostua ja ajelee kivireellä. Audi A4 - tung - tungh- rtunh- tungh- tungh.

No, mikäpä meitä sivistyneempiä estää keskustelemasta tästäkin aiheesta. Lukekoot TM:ää ne jotka eivät paremmasta tiedä.

------------------------

Niin, olen tullut siihen tulokseen, että sisäänjouston määrä ei ole läheskään niin tärkeä kuin ulosjousto. Sisäänjouston pintapehmeydellä ja herkkyydellä tehdään perusmukavuus, mutta ulosjouston laajuudella kyky ottaa varsinaiset kuopat ja töyssyt vastaan.

Otetaan nyt pari esimerkkiä autoista, joista minulla on kokemusta. Jaguar XJ8 (X350, alumiinikorinen) ja Peugeot 406 coupe. Molemmissa jo silmällä näkee, että sisäänjoustoa on vähän, ehkäpä 10-11 senttiä korkeintaan. Mutta ulosjoustoa on tolkuttomasti! 406 coupessa sitä lienee 25 senttiä tai yli! Jaguaarissa vielä enemmän.

Ja niinpä molemmat autot, vaikka maavara ja sisäänjousto onkin hyvin rajoitettu, ovat laajoissa heitoissa aivan ihmeen hyviä. Tuon Jaguaarin monet uskovat tietysti hyväksi muutenkin, mutta sanotaan nyt että laajoissa heitoissa(kin) se mukavuudessa pesee kyllä C6:n mennen tullen, ollen anteeksiantavampi, hiljaisempi ja kuitenkaan ei jää vellomaan kuten se C6:n takapää.

Coupe-pösö on monelle yllätys joka kyytiin pääsee. Matala auto ja pyöräkotelon ja renkaan väliin menee peukalo. Maavaraa on sen verran että talvella vehje toimii myös lumiaurana. Mutta annas olla kun täräytät korotettuun suojatiehen. Se ottaa sen alkutöyssyn vastaan koko sisäänjoustovarallaan, kuitenkin pohjaamatta - mutta alas tullaan kuin pilven päälle, pitkääääään, pehmeästi.

Ulosjousto jokaisella autolehdelle lakisääteiseksi mittausparametriksi!

Mitäs väliä sisäänjoustoilla, maastureiden näköispainoksilla, cityajossa.

Tekniikan Maailmassakin joskus mustavalkoaikaan mitattiin autojen tärinä oikein mittarilla. Vähän perehtymällä siitä saattoi vertailla eri aikoihin testattujen autojen jousituksen toimintaa. Nyt täytyy tyytyä tulkitsemaan erilaisia adjektiiveja "topakka, jämäkkä, hieman pintakova", ja ihmettelemään onko eri vertailuissa ja koeajoissa arvostelu miten poikkeava. Asiaan kiinnitetään todella vähän huomiota siihen nähden paljonko hifistellään esim. ohjaustuntuman kanssa. Pitäisi kuitenkin muistaa, että perhekäytössä auton useimmilla matkustajilla ei ole rattia käsissään, joten mukavuuden pitäisi olla etusijalla, etenkin kun huonomminkin suunnitellun alustan turvallisuuspuutteet voidaan korjata ajonvakautusjärjestelmällä.

Mutuna , että kaukaisella 1960-luvulla varsinkin ranskiksissa oli jousitus sanan varsinaisessa merkityksessä. Joku Renault 16 tai iki-inhokki Simca 1100 , deeässistä nyt puhumattakaan. Tosin Simca ensimmäisenä autona opetti heti huonoille tavoille ,eli vaatimaan autolta mukavuutta juuri alustan suhteen.

Mutta oikeassa olet siinä ,että nyt jumaloidaan ratapelejä, ei todellisessa ajossa rennosti röykkyjä ylittäviä kulkuvälineitä. Henkilökohtaisesti rikon välilevyn selästä mieluummin vaikka jousittamattomalla polkupyörällä kuin autolla.

Eikös periaatteessa, korjatkaa jos olen väärässä (ja joku kyllä korjaa ), hyvin suunniteltu ja onnistuneesti toteutettu progressiivinen jousitus toimi juuri aloituksessa kuvatulla tavalla? Talouden rautajousitetuista (pthyi!?) samalla korilla ja moottori-vaihdelaatikko -yhdistelmällä varustetusta autosta se ns. "ratapeli" (lue: alustasarjoitettu + madallettu tehtaalla) on huomattavasti parempi ja mukavampi ajaa. Siinä missä sisäänjoustoiltaan leveämpi (mukavuuspainotteinen) yksilö soutaa heittojen välissä ottaa ratapeli tienpinnanmuutokset lähes huomaamatta. Vastaavasti tämä ratapeli laskeutuu ajokorkeuteen huomattavasti rauhallisemmin. Tekisi mieli sanoa huomaamattomammin.

Olin aiemmin vähän skeptinen ja ajattelin, että renkaan pitää liikkua ihan pumpulissa juurikin ylöspäin, mutta C5 X7 avasi silmäni kyllä tässä kohtaa. Erittäin mahtava kyyti kyllä juu, mutta hydepeliksi ulosjoustoihin olis kannattanu tehtaalla panostaa vielä ihan vähän lisää. Ei tainnu antaa tukivarret periksi. Harmi.

Eniten harmittaa, että uskoakseni Citroënilla oli kaikki avaimet käsissään kun alkoivat pelaamaan noiden aktiivijousituksien kanssa. XM:n olisi pitänyt olla startti vallankumoukselle, mutta eipä ollut.

Tuli nosteltua tuo 2003:n V8-bensarange etupään kolinoiden selvittämiseksi kaksipilariselle ja tuli tämä joustovarakeskustelu mieleen. Kyllä Rangeissa jonkin verran ulosjoustoa on:

Jos Sitikan renkaan päälle mahtuu kaksi nyrkkiä yläasennossa, niin tuohon mahtuu kolme.

Ulosjousto taitaa olla kaiken a ja o. Mittailin tänään uteliaisuuttani ulosjoustojen määrät parista sitikastani.
Ajomukavuudeltaan kaikkein paras koskaan ajamani auto on tietenkin 2cv. Siinä ulosjoustoa on 19 cm.

Ajo-ominaisuuksiltaan melko mukava on myös mehujousitettu C5 X7. Siitä mittasin ulosjoustoksi 6 cm.
Molemmat mitattu vasemman etupyörän kohdalta

Eron kyllä huomaa hidastetöyssyihin ajaessa. Rättisitkka vain arvokkaasti keinahtelee, kun taas C5 ryskyy ja paukkuu.

Toimistomme käytössä on ajomukavuudeltaan kaikkien aikojen surkein esitys - Toyota Yaris. Se on perstuntumalta kivikova.
Mittailen uteliaisuuttani senkin ulosjouston ensi viikonloppuna, kun olen seuraavan kerran työvuorossa.

Meinaatko ihan rullamitan ottaa työkaluksi, vai pärjäisikö työntömitalla..?




Tuossa jotain havainnollisia kuvatuksia. Mittasinkin, mutta yllättäen hukassa se paikka minne sen kirjasin...

DS/SM joustot muistaakseni 10cm ajoasennosta ylös- ja alaspäin, eli saman verran suuntaansa mitä C5 X7 koko joustoliike...

Mitähän tuo oli Rangessa, Classicissa eli alkuperäisessä versiossa joustovaran muistelen olleen yli 20cm edessä ja karvan alle 30cm takana, eikä ne tuossa P38 taida olla ainakaan lyhyemmät. Jälkimmäisessä on neljä nappulasta valittavaa alustan korkeutta, ja se vielä omatoimisesti korkeusmuutosta havaitessaan tarvittavan, osaa löytää pari asentoa noiden neljän lisäksi. Ihan pöljä laite, ilmapussejakin joka kulmassa, ja omat korkeusanturit samaten...

omassa c vitosessa oli juuri tuo ongelma . kuljetin vaikutti olevan oikealla korkeudella . mutta juuti tuo ulosjousto oli mielestäni puutteellinen . joten juttelin storckin joukon kanssa aiheesta . ja päätimme että auton keulaa lasketaan arviolta 30mm . näin tehtiin ( tietokoneella ) ja selkeä parannus.

Aloin googlaamaan ulosjoustosta, mutta mikä on ulosjousto englanniksi

Edit: näkyy olevan ”droop”

Onko kyseessä X7, kun käsittääkseni I ja II-koppaisessa pystyy leksalla pystyy muuttamaan korkeutta vaan +-10mm? Yhteen ykköskoppaiseen tuli laitettua comfort-pallot ja aika huono se oli sillä vakiokorkeudella, mutta madallettuna muuttui lähes siedettäväksi. Mitenkäs muuten, jos pallot on isoilla paineilla kuten "comfort"-palloissa taitaa olla, niin vaikuttaako se ulosjouston määrään/nopeuteen, jos pallon kalvo on jo "äärirajoilla" paino päällä? Vai olenko käsittänyt kaiken taas väärin.

Nyt tuli tästä ketjusta mieleen, että tuossa omassa automaatti V6 Xantiassa tipahti takakorkeudensäätimen linnunluu ja kävin laittamassa sen takaisin paikalleen, kuitenkin kuula tuntui löysältä ja kotimatkalla linnunluu oli taas irti. Kuitenkin yhdessä kohtaa kotimatkaa on hidastetöyssy, josta auto meni niin eleettömästi yli, että alkoi ihan naurattamaan, mutta tuon jälkeen samanlaista tunnetta ei ole tullut. Olisiko linnunluu tippunut hetki ennen tuota töyssyä ja auto madaltunut sen verran, että ko. hidastetöyssyssä perän korkeus oli juurikin optimaali. Pitänee koittaa säätää korkeutta vähän alaspäin, nyt kun on aika tarkkaan tehtaan spekseissä.

Rebound kai aika yleinen termi.

Just kiipesin tallista kämppään, kokeilin että -95 Rangen renkaan päälle meni helposti kolme nyrkkiä kun rungosta nostaen oli saattanut takapyörän ilmaan. Samalla katselin että akselista pohjaanlyöntikumiin on kolmattakymmentä senttiä matkaa, ja nuo pohjaanlyöntikumitkin painuu useamman sentin kasaan...

Nyt on sitten siinäkin jarrut kunnossa, uudet liukutapit, satuloiden rungot ja jarrupalat joka kulmaan uutta. Lievää suurempaa jumitusta oli kautta linjan, ehkä vähäiset ajot ovat osasyynä ainakin moiselle, vaan ei tuossa tuntunut jarrujen jumitukset muuten kuin bensan katoamisena tankista hieman tarpeettoman äkkiä. Tosin, just kuiteista katsoin, 26.10. tankattu täyteen eikä menovesi vieläkään ole lopussa vaikka tällä on melkein kaikki ajot suoritettu... Viehän bensaveekasi vähän veekutosta enemmän, kun tilavuutta on litra lisää ja autossa omapainoa samassa suhteessa, eikä jatkuva nelivetokaan ihan ilmaiseksi pyöri. Eikä tuota ole taidettu ihan bensansäästömielellä edes suunnitella...

Just perjantaina poksautin tuolla nykyisellä X7:llä hidastetöyssyyn epähuomiossa (muka kiireessä) tuplat mitä olisi saanut olla mittarissa ja töyssyn päällehän noustiin täysin huomaamatta, mutta alastuloa ei voinut kyllä olla huomaamatta...

Ensin tussahti kun loppui sylinteristä varat ulospäin ja sitten pamahti kun sitä suurinpiirtein ilmassa ollutta keulaa alettiin ottaa vastaan maanpinnalle samaisten elementtien toimesta.

Niin että juu, edelleen kaipaisi sitä ulosjoustoa himpun lisää näihin ääritilanteisiin. Muutenhan tuo V6 X7:n jousitus pelaa aivan huikean hienosti. Ei ole ikävä CX:ää tai XM:ää.

P.S. Pitäisiköhän käydä yön pimeinä tunteina testaamassa miten Volle vastaavasta operaatiosta suoriutuisi. Veikkaan, että jo töyssylle nousu herättäisi.

Täällä kun ihmisillä on sitikoita ja muunkin merkkisiä autoja, niin olisi talvirenkaiden vaihdon yhteydessä pitänyt mitata ulosjousto. Olisi saanut mukavasti eroja selville.

No, minä ehdin vielä. Vaihdan tänään 306:een talvikumit.

Meilläkin tänään kolme autoa renkaanvaihdossa..Täytyis vaan nostaa koko akseli jottei kallistuksenvakaajatanko sotke tulosta.

Äh, totta

L322- rangen eli 2003-> -mallin joustovara ilman pohjaanlyöntikumeja on nelipilarinosturin avulla mitattuna aika tarkasti 300 milliä niin edessä kuin takana. Pohjaanlyöntikumien lisämatka ja renkaan suurehko ilmatila huomioiden puhuttaneen noin 400 mm kokonaisjoustomatkasta.

Se on aika paljon. Tuleeko mieleen siviililiikenteen vakioautoja jossa olisi enemmän? 16-tuumainen VW Caravelle Synchro 80-luvulta, olisiko siinä vieläkin enemmän?

Tuosta 300 mm:stä mikä osuus on sisäänjoustoa normaalista ajokorkeudesta?

Tuosta videosta 10:30 alkaen näkyy MB W211 ulosjoustot.

https://www.youtube.com/watch?v=Wke296XzgWE&feature=youtu.be

Tuli säädettyä taas korkeuksia ja samalla mitattua joustovarat nelipilarilla niin, että auto oli ala- ja yläasennossa. Etupäässä mittauspisteessä ala-asennossa korkeus oli 107mm, vakiokorkeudessa 169mm ja yläasennossa 238mm. Takana alhaalla 350mm, vakio 438mm ja ylhäällä 520mm. Ala-asennossa auto painaa arviolta pari senttiä takapään pohjaanlyöntikumeja. Yläasennossa jousitus on aika tarkkaan niin ylhäällä kuin siinä varat riittää, etuapurungosta keventämällä ainut lisäjousto tulee renkaista.

Kyllä se on aivan sama mitä siellä on ulosjoustovaraa, jos iskunvaimennus ei ole tehtävien tasalla. Toisessa mun väärämmerkkisessä on Bilstein B14 -alustasarja, ja ulosjoustoa silmällä arvioiden vähintään kaksi kertaa sisäänjouston verran, ja se on töyssyissä huomattavasti kovempi kuin samanlainen auto Öhlinsin alustasarjalla, jossa ulosjoustoa ei ole nimeksikään. Toki noilla sarjoilla on hintaeroakin tonni tai pari. Omani on silti radalla nopeampi, mutta se on toinen tarina.

Akselin xantiassa ulosjousto edessä 69mm ja takana 82mm. Mistä kohtaa nuo on mitattu???

Pyörän kohdalta suunnilleen, edestä apurungosta ja takaa siitä samasta palkista mistä mitataan korkeus muutenkin. Korkeusero näistä mittauskohdista virallisiin mittauskohtiin on ehkä milli tai pari maksimissaan riippuen siitä miten tasassa auto on. Sivusta tosiaan mitattu eikä täysin keskeltä.