Roomassa ja Ateenassa seisoo taloja jotka ovat yli 2000 vuotta vanhoja. Useissa tuhatvuotiaissa taloissa on alkuperäinen rappaus jäljellä. Lienee sanomattakin selvää, että muoveja ei ollut tuolloin olemassa...

Virossa on rakennuksia, joissa on 100-vuotias ruokoheinäkatto, edelleen tiivis. Eikä homeesta tietoakaan!

Helsingin ja Turun keskustan arvotalot ovat helposti 100-200 vuotta vanhoja. Vieressä oleva 2000-luvulla rakennettu kipsilevykaikupalatsi saavuttaa monesti neliöhinnaltaan korkeintaan puolet vanhan arvotalon hinnasta.

Rakennusvalvonta ja byrokraatit rakennusmateriaaliteollisuus lobbarinaan jakavat meille tietoa, miten talo tulee rakentaa että se on pitkäikäinen. Puhutaan talon "elinkaaresta", ei ole kauaa kun oltiin sitä mieltä että talon normaali kestoikä on 30 vuotta. 30 vuotta! Saint-Gobain se siellä on kuiskutellut kalliin lounaan ohella rakennusbyrokraattien korviin, että "elinkaari, elinkaari.... otappa Markku lisää tuosta Cavaa, shampanjan säästämme Ranskaan...."

Kun rakennusvalvonta ja ihmisille annetut rakennusohjeet ovat systemaattisesti ja nyt jo laajasti todistetusti olleet vääriä ainakin 60-luvun lopusta alkaen, onko mitään syytä uskoa enää niitä höyrypäisiä höyrysulutus-, tiiviys-, eristyskyky- ja rakenne/rakennusohjeita? Kuka hullu niihin vielä uskoo?

Eikö ennemminkin kannattaisi käydä vaikka ihan Helsingissä katsomassa, miten 1850 rakennettu talo on tehty, ja tehdä samanlainen? Pyllistää perse viranomaisille ja asuskella ilman lupia vaan, tuhat vuotta terveessä talossa?

Jos haluaa asua 1800-luvulla tehdyssä talossa, niin sitten pitäisi myös elää kuin tuolloin 1800-luvulla elettiin, muutoin tulee pahaa jälkeä. Ei tuolloin ollut hyvä että sisä-wc ja amme, mistään suihkuista edes tiedetty mitään. Tänä päivänä veden kanssa lotrataan paljon enempi juurikin suihkulla ja nuoriso jopa useita kertoja päivässä, joten myös sen mökin rakenteiden tulee olla sellaiset että ne sen kestää, eikös

No ei sillä, nytkin pitkälti 2000-luvulle rak.määräyksissä vannottiin kellarikerroksen bitumikermin käyttöön, jotta saadaan se maakosteus sulutettua pois rakenteesta ja tänä päivänä taitaa tuo kermi olla ihan jopa kiellettyä kun sen rakenteen tulisi kuitenkin hengittää ulospäin ja maakosteus pidetään poissa XPS-levyillä, niin mene nyt sanomaan näistä

Ei pidä yleisesti ottaen paikkaansa, ehkä jossain erikoistapauksissa. Vanhat kalliit talot rakennettiin monisatavuotisen tietotaidon nojalla niin, että ne kestävät kastua, useinkin, koska ne myös kuivavat ja hengittävät, jolloin mitään homeita ei pääse koskaan muodostumaan.

Ökyvarakkaalla kaverilla on Katajanokalla 150v vanhassa talossa suurehko huoneisto, nykyaikaiset kylpytilat ja saunat jne. Sanoi, että rakennettiin laittomasti ja vanhaan tyyliin 80-luvulla, nämä kastuvat ja kuivavat!

Vielä ainakin 2020 täysin kunnossa ja hajuton, raikas, vuoristonraikas, painovoimainen ilmanvaihto, talvella lämmin, kesällä viileä ilman ilmastointia, jne jne.... ylivoimaa.

Mihinkään 50-luvun jälkeiseen ei kannata sortua, jos meinaa talonsa pitää pystyssä vielä seuraavalle vuosisadalle.

Itse pitää tehdä, ettei joku muovimaakari pääse tekemään siten kuin on systeemin koulussa oppinut.

Samoin rakennusluvallisia muutoksia pitää välttää tai ne pitää tehdä jälkeenpäin uudelleen siten, että ratkaisu toimii myös vanhassa talossa.

Uskomaton ajatuskin, että jonkun mistäänymmärtämättömän pykälien tarkastajan pitäisi hyväksyä muutostöitä talossa, joka on pari kertaa vanhempi kuin tarkastaja itse.

Muovia usein parjataan, mutta varsinainen syyllinen on kasvaneet lämmöneristysvaatimukset. Lycka till sille, joka jättää muovin pois sellaisesta puurunkoisesta talosta, jossa on seinissä puoli metriä villaa.

Sinänsä taidan itsekin kallistua lobbauksen puolelle. Ulottuu myös ilmanvaihtoon.

Jatketaan vielä sen verran, että reilusti eristetyt talot muoveineen toimii teoriassa hyvin. Käytännössä ei välttämättä, koska rakennusvaiheessa ei sallita virheitä samalla tavalla kuin sata vuotta sitten. Ennen myös oli väljempää ja siten mahdollista valita rakennuspaikka huolella. Rakentaa talo kuivalle paikalle, jossa etelästä paistoi aurinko esteettömästi ja pohjoisen puolella puusto suojasi. Ihan eri tilanne, kun nykyään taloja tehdään vetelälle maalle, jossa maasta tuleva kosteusrasitus ihan eri luokkaa.

Joka tapauksessa, tuon muovimantran voisi vähitellen lopettaa.

Talo tehdään tontin korkeimmalle kohdalle kunnollisilla riittävän korkeilla perustuksilla, salaojilla ja ohjataan sadevedet pois, kunnon jyrkkä katto riittävän pitkillä räystäillä, siitä se lähtee, pesutilat kivirakenteilla, ihan normi rakennustekniikan perusteet.

Oleellista lienee rakenteiden toimivuus käyttöolosuhteet huomioiden. Kiviseinä ja avoin puurakenne (hirsi, puukuitueristetty kokonaisuus jne, "ei-lamellihirsirakenne") toimivat hydroskooppisesti, ottavat vastaan ja luovuttavat kosteutta - tiettyyn rajaan saakka. Mikäli rakenteiden sisään muodostuu kastepiste, on riskinä mikrobivauriot ja sitä myötä monipuoliset ongelmat esimerkiksi sisäilmaston suhteen. Jos vaikkapa vanhaa hirsitaloa eristetään sisäpuolelta, saattaa muodostua tilanne, jossa ulkopinta kastuu tai jäätyy hiukan vuodenajasta riippuen. Tämä voi sitten suistaa vanhan talon tasapainon raiteiltaan. Hirret kastuvat ja sienet kasvavat.

Rakennus pitäisi aina käsitellä kokonaisuutena myös korjausten suhteen, mikäli parannetaan lämmöneristystä peruskorjauksessa, pitäisi rakenteiden ilmantiiviydestä huolehtia riittävästi, muutoin on vaarana rakenteiden kastuminen etenkin talvella, kun kostea ilma pyrkii ulospäin.

Korvausilman saanti on samoin erittäin tärkeä kohde saneerauskohteissa. Monet vanhat koulut on pilattu vaihtamalla samalla kertaa lämmitysmuoto ja ikkunat. Remontilla on käännetty koko rakennuksen ilmanvaihto katolleen, mahdollisesti koneellisella poistolla tehostettuna. Tässä kohtaa vanhat synnit lankeavat ja korvausilma alkaa virrata välipohjasta, jossa möllöttää 50 luvulla rakenteisiin jätetyt valumuottilaudoitukset ja muu rakennusjäte. Vahinko koitetaan korjata tiivistämällä. Vantaalla oli tutkittu kolmen vuoden jälkeen 25 tiivistyskohdetta, niistä vielä kolmen tiivistys oli ilmanpitävä, eli noin 90% ei ollut enää tiivitä. Tutkimuksessa todettiin että tiivistysremontti on kannattava vain mikäli rakennus muuten on käyttöikänsä päässä ja halutaan käytölle lyhyt jatkoaika.

ELi vanhasta rakennuksesta pitäisi nauttia semmoisena kuin se on ja sitten halutessa korjata kokonaan - runkoa myöden nykyaikaiseksi. Välimuodot usein johtavat vain uusiin ongelmiin. Kaikkina aikoina on tehty rikirakenteita- eli huonoja ratkaisuita, jotka ovat oleet ajankohdan käsityksen mukaan hyviä rakennustapoja. Näitä riskirakenteita on saattanut tulla mukaan talon korjauksissa matkan varrella, joten korjaamisen yhteydessä on hyvä tutkia talon vuosirenkaat ja pyrkiä välttämään pahimmat miinat.

Se että jos talo on ollut paikoillaan 100 vuotta, ei tee siittä lähtökohtaisesti hyvää. Toki se on paremmassa asemassa kuin ympäritä puretut, mutta voi sisältää pommeja ja miinoja kuten nuoremmat kollegansakin. Turussa ollaan ongelmissa pohjaveden tason kanssa. Puuarinat ovat alkaneet lahota ja talot painua. Tampereella purettiin 30 - luvun "arvotalo" välipohjaan pesiytyneen sienikasvuston johdosta. jne

Hyvä katsaus riskirakenteista hometalkoot - sivustolla: https://hometalkoot.fi/

Tossa meilläpäin oli toissapäivänä elementtirekasta porsineet taka-akselit tai renkaat. Homma seisoi tienposkessa, kaatosateessa villaeristetyt kolmikerroselementit paljaana. Ne elementit nousee kerroksiin heti, kun paikalle kerkeävät. Jos sademäärä olisi vaikkapa 70mm tunnissa siinä kuuron keskellä ja se rekka ei siitä ihan saman tunnin aikana liikahda minnekään, olisi yhdessä seinässä n. 50 litraa ylimääräistä vettä, jonka kuivuminen normaalioloissa kestää kolme vuotta (aika elementin valmistuskosteuden laskuun kohti tasapainotilaa).

Vaisalan nettisivuilla on eri ilmankosteuden vesimääriä RH:n (suhteellisen kosteuden) ja lämpötilan funktiona. Luokkahuoneeseen kertyy päivittäin litra jos toinenkin koulutyön parissa ahertavista lapsista ja tuo kosteus pitäisi saada tuuletetuksi pois. Joka päivä, mieluiten puhaltaen koko yön. Näin ei ole, vaan lämpötilaa lasketaan ja tuuletus pannaan seis. Lähinnä sabotaasia, juuri saneerattuja kouluja puretaan urakalla!

Ennen poltettiin puuta urakalla energiatehottomissa takoissa ja tuuli viuhui rakennusten läpi. Sillä meiningillä rakenteet ovat pysyneet jonkinlaisessa tasapainokosteudessa, mikä ei ole tuhonnut niitä.

Toi tuuletuksen jaksotus ja sulkeminen säästön vuoksi on loistava tapa pilata koneellisen ilmanvaihdon varaan suunniteltuja rakennuksia. Ei se tietenkään heti tapahdu vaan muutamien vuosien uutteran yrityksen jälkeen. Muuan alan mies, joka tekee remontteja ja huoltoja kouluihin, totesi että hänellä on yksi arvio sisäilmaongemien lähteistä:

1) Ilmastointi suljetaan kesäksi
2) Lattiakaivot kuivuvat ja tuotteen haju alkaa vallata tiloja
3) ennen koulujen alkua tilat tuuletetaan laittamalla ilmastointi täysille, jolloin ilmassa leijuvan tuotteen aromit varmasti jakaantuvat kaikkialle.

Rakenteisiin saisi edullisesti antureita, jotka voisivat hälyttää rakennuksen ajautuessa kosteusteknisesti heikkoon tilanteeseen. VTT teki aiheesta tutkimusta jo 80 luvulla ja teknologia on siitä kehittynyt jonkin verran. Ongelmana on ilmeisesti se että jos talo anturoitaisiin jo rakennusvaiheessa, se muuttaisi täysin kaikkien ansaintalogiikan. Esimerkiksi rakentajan pitäisi antaa rakennuksen kuivua ennen pintamateriaalien asentamista.

Toinen tragikoominen esimerkki säästämisestä on kotikylästä, jossa rakennutettiin ensiasuntoja sosiaalisin perustein asuntoa tarvitseville. Talo oli pieni rivari, jossa oli sähkölämmitys. Uuteen rivariin ei syksyksi saapunut asukkaita, mutta lämmitysmenot juoksivat. Taloudestaan tarkka sosiaalijohtaja päättikin laittaa lämmityksen pois, kunnes ensimmäiset asukkaat saapuvat. Mutta mitä kummaa? Putket jäätyivät ja uuden talon seinät kastuivat, niin että kaikki piti purkaa noin metrin korkeuteen. Sähkössä kuitenkin oli säästetty.

Ja vielä tuosta elementtirekka havainnosta: Merkittävä osuus rakennusmateriaaleista kastuu ennen asennusta tai rakennusvaiheen aikana. Havaintona tästä on kaupungin kerrostalo Malminkartanossa, missä oli kosteusvaurioita tiilivuorauksen alla olevassa eristekerroksessa. Urakoitsija tuli ja purki tiilivuorauksen, talossa taisi olla 3 kerrosta. Kastuneet villat poistettiin. Uudet kuivat villat asennettiin seinään ja sitten tulikin heinäkuu ja loma-aika. Oli erittäin sateista. Satoi rankasti koko kesän. Lopulta tuli syksy ja muurari pääsi muuraamaan ne kuivana asennetut läpimärät villat sinne seinän väliin piiloon.

Juuri tästä syystä nuo erilaiset valmistalo-konseptit ovat varsin toimivia, OKT tehdään valmiiksi "parakeiksi" sisätiloissa, tasan tarkkaan kuivissa olosuhteissa ja näin ne rakenteet ovat 100-varmasti kuivat ja terveet työmaalle saapuessaan. Ja jos hyvä tuuri vielä kestää, niin mökki saadaan noista parakeista kasattuna päivässä vesikattoon saakka ennen niitä ensimmäisiäkään sateita ja näin onkin tuolla torpalla valoisa tulevaisuus - siis mikäli vain itse rakenteet on suunniteltu kestävästi ja oikeasti toimiviksi, mutta rak.aikaista kosteutta tuolla ei siis ole lainkaan

Luin selvityksen koulujen sisäilmaongelmista ja yksi iso tekijä oli se, että likaisten tilojen poisto voidaan jättää illoiksi/viikonlopuiksi päälle, vaikka muu ilmanvaihto suljettaisiin. Eli päällä on pelkkä poisto, eikä korvausilmaa ole järjestetty lainkaan.

Yksi ongelma on kiire, meilläkin toi lähinurkillä oleva "pilvenpiirtäjä" tehtiin muuttokuntoon puolessa vuodessa ja aikataulu oli asiakkaan vaatimus, miksi vaatia ehdoin tahdoin itselleen paskaa jälkeä homma tehtiin aikataulusyista kahdessa vuorossa....

Toinen on nämä nykymuodin tummat jopa mustat talot, se on 10v ja auringon puolen lautaseinät on entiset, puu ei kestä moista lämpörasitusta vaurioitumatta.

Lautavuoratuissa taloissa ihmettelen hinkua laittaa ulkovuoripaneelit vaakatasoon. Siinähän syntyy joka laudan päälle hylly jossa sadevesi seisoo pidempään, siihen alkaa kertyä sammalta, maali alkaa lohkeamaan ja irtoilemaan. Johan järkikin sanoo että vesi valuu paremmin pystylautaa myöten alas.
Toinen ihmettelyn aihe on lähes räystäättömät katot, pienelläkin tuulella sade huuhtelee ulkoseiniä ja ikkuna-aukkoja.

Kun itse rakensin ja laajensin mummonmökkini n. 15v sitten, tein melko jyrkän harjakaton ja siihen 90cm räystäät; pysyy seinät kuivempana, ja myöskin ikkunat puhtaana kun ei vesi niitä joka sateella huuhtele.

Räystäättömyys on kieltämättä ihme keksintö. Meillä ei päädyssä ole räystäitä ja laudat alkaa olla paikoin vähän huonona. 51v on talolla ikää. En tiedä onko aiemmin vaihdettu. Päädyssä tiilen paksuus on 120mm kun se toisella sivulla on 80mm.

Sillä vaakalaudotuksella on helpompi tehdä ne tuuletukset sinne laudoituksen alle, pelkät pystyrimat vaan ja pintalaudoituksen voi mätkiä kiinni. Pystylaudoituksella pitää olla kaksinkertainen ristiinkoolaus siellä alla jotta ilma pääsee kiertämään vapaasti alhaalta ylös. Sitäpaitsi onhan noita mökkejä tehty esim. hirrestä iät ja ajat ja aika harvassa on tönöt joihin nuo parrut olisi pystyyn ladottu Ja tuossa valmistalo-konseptissakin kun mökki tulee valmiina parakkeina tontille, tuo vaakalaudotus toimii myös paremmin, koska pystylaudotuksella ei saada tippalistoja alajuoksujen suojaksi niiden repeytyessä kuljetuksen aikana. Vaakalaudotuksella vain jätetään se alin varvi tehtaalla asentamati ja kun tupa on jo perustuksillaan, se asennetaan vasta paikalleen

Toinen juttu on se josta jo Huovisen Veikkokin kirjoitteli: tietyt tikat näkevät pystylaudoituksen ”kerrottuna metsänä” ja pärisevät siellä yötä päivää. Maaseudulla erittäinkin tämä on ollut ongelmallista. Tikka kuulemma aloittaa pärinän aamulla kello viisi.

Rakentaminen on varsin hassua hommaa. Oppineilla ja viisailla miehillä unohtuu välittömästi peruskoulun fysiikka, kun aletaan puhumaan rakentamisesta ja fysiikan sijaan uskotaan kaikenlaiseen hengittävään hömppään. Ihmiset hengittää, talot ei.

Kun seinän ulko- ja sisäpinnan välillä on riittävän iso lämpötilaero, muodostuu sen sisälle aina kastepiste. Sen vuoksi sisäilmaan sitoutuneen vesihöyryn pääsemistä rakenteeseen pitää rajoittaa niin paljon, että seinän sisällä olevan ilman suhteellinen kosteus ei ole missään olosuhteessa ja missään rakenteen kohdassa 100%. Jokainen voi itse valita tavan, millä rajoittaa riittävästi vesihöyryn pääsyä rakenteeseen. Itse olen pitänyt muovia varmimpana ratkaisuna siihen hommaan.

Ei se ristiin laudoitus niin kova urakka ole ulkovuoren alle ole. Vuosien saatossa se maksaa itsensä takaisin monin verroin. Vanhassa kodissani käydessä olen katsellut juurikin vaakalaudoituksen päälle kertyvää sammalta, siitä johtuvaa seinän tummumista ja maalin lohkeamista. Sammaloituminen johtuu juurikin paneelin reunan päällä viipyvästä vedestä ja lumesta.

Talopaketeissa vaakalaudoitus voi olla kustannussäästösyistä, halvalla kun pitää myydä.

Hirsirakennukset ovatkin ihan oma juttunsa, tässäkin remontoimassani rakennuksessa on osa vanhaa hirsirakennusta. Sen etelänpuoleisen sään runteleman hirsiseinän näky ei ollut kovin kaksinen. Joten ei se hirsien asettelu vakaankaan kovin pitkäikäinen ole ollut, ainakaan täällä rannoilla tuulien ja tuiskujen tuiverruksessa.


Tikat tässä ympäristössä hyvin viihtyvät, mutta meidän mökin pystylaudoituksen ovat jättäneet rauhaan. Sen sijaan muistoksi jätetty sähköpylväs pihassa ja kelopuuvuoratut linnunpöntöt ovat niille mieleisiä kohteita. Usein jo aamuvarhain päristelevät pylvään nokassa, mutta niin kauan kuin pysyvät noissa kohteissa, vallitsee meillä sopu tällä tontilla

ds-jekkeri: ...onko mitään syytä uskoa enää niitä höyrypäisiä höyrysulutus-, tiiviys-, eristyskyky- ja rakenne/rakennusohjeita?...

r_a_n_u: Entäs pelkkä hirsi seinärakenteena?

Onko se niin, että salaojan tehtäväksi jää siitä huolehtiminen, että VESI ei pääse kastelemaan betonia? Jos talo on tasamaalla ja pohjavesi vaikka 2m anturan alapuolella niin ovatko salaojat turhat? Muistaakseni ainakin joku vuosi sitten normit salli salaojien jättämisen pois, jos on edellytykset pärjätä ilman.

Niin se on. Salaojat ovat ainoastaan ylhäältä, tai alhaalta päin tulevan veden pois johtamista varten.

Eikös tilanne ole aika huono silloin jos vesi nousee salaojien tasoon saakka. Möhlin joku vuosi sitten sadevesikaivon liittämisen ja sen seurauksena yksi syöksytorvi syöksi vedet talon juureen. Sen seurauksena suolat nousi tiilen pintaan ko. nurkalla. Ainakaan tuossa tapauksessa salaojista ei ollut hyötyä. Tai no mistä sitä tietää vaikka tilanne olisi ollut entistä huonompi ilman salaojia.

Joo. Lisäsin fylliä purulaatikkoon. Rakenteeksi tuli
Huokolevy 25mm - höyrynsulkumuovi - Vital 50+vital 150 ristiin koolattuna - tuulensuojalevy 25mm-ilmarako 50mmm-ulkoverhoilu

Ilman muovia kastepiste olisi ollut eristeen sisällä noin tammikuusta maaliskuuhun

Kuinka kauan kastepiste on muovin pinnalla?