Tuli vaan mieleen että mitähän patonkikansa on tästä mieltä.
Esson baarissa kun on kuultu että punaista ja vihreää jos sekoittaa niin kennot tukkeutuu, moottori lakkaa lämpiämästä, kello käy taaksepäin ja amalgaamipaikat hampaissa kuumenee.

Itse olen koittanut pitää kaikissa romuissa vihreät niin ei tarvi valvoa öitään jos vähän lorahti keltaista violetin sekaan.

Tärkiämpää lie että jos täydennystä kaipaa niin käyteträvät liemet pohjautuu samaan glykoliin. Onneksi siihenkin on ratkaisu. Polar:n valmistama kirkas neste mitä reseptin mukaan voi sekoitella mihin vaan jähynesteeseen. Toki eri värit voi sitten meinata parempaa ruosteenestoa ja pidempää käyttöikää.

Tärkeintä taitaa olla, että ei sekoita etyleeniglykolia ja propyleeniglykolia, mutta noita ei voi tunnistaa väristä.

Riippuu siitä, mitä ne sekoitettavat ovat. Ainut jäähdytysnesteiden kanssa käynyt hasardi itsellä on ollut se, kun arvailtiin edellisen omistajan kanssa väärin yhdessä kulkineessa olleet jäähdytysnesteet ja laitettiin arvauksen mukaan, saldona oli tämä, ongelma(-t) ovat näkyvissä kuvan/pahvin alareunassa.

G33 on sinivihreää. Sitä ja/tai Valvolinen MaxLifeä (punainen) on useisiin citikoihin tullut kippailtua.

Vettä otan hanasta, ensimmäisen ja viimeisen kerran kun ostin Polaria ja laimensin ohjeen mukaan, syyläri kalahti jäähän -20 pakkasessa. Refraktometrillä mitattuna pakkaskesto olikin sitten -10 sen -35 sijaan mikä olisi pitänyt tuloksena olla. Sen jälkeen luottanut vaan isompiin merkkeihin, mukaanluettuna jo mainittu Valvoline joka ainakin purkin kyljen mukaan on myös turvallista sekoittaa kaikkiin muihin nesteisiin, mukaanlukien (myös Polarin purkittama) vesi .

Pitänee välttää jatkossa. Ex-kulkineeseen tuli hieman lisättyä kun ei löytynyt enää lähistöltä samaa valvolinea eivätkä jakopään huoltaneessa paikassa lisänneet kuin autossa mukana olleet jämät. Eiköhän kaveri joka sen osti ilmoittane probleemeista jos fataalia tapahtuu.

Mie olen jäähdytysjärjestelmiin ottanut vettä kannusta. En ole keksinyt, miksi sinne glykolin sekaan pitäisi sotkea muuta divetymonoksidin lisäksi (joo, ei tuokaan täysin puhdasta tietenkään ole). Ihan joka vuosi ei kuitenkaan tarvitse vaihtaa, niin tuo muutaman euron kannukaan ei juuri hintaa tee per kilometri.

"ovi" on oikeassa glykolien suhteen, samaa sain viime keväänä tavatuksi ulkomaisilta "asiantuntijasivuilta". Siellä monessa kohtaa tosin oli loppukaneetti, ettei nykyään enää myydä niin toisistaan poikkeavia aineita, että tukkeutumista ja ryyniytymistä tapahtuisi? Jäin epäilevälle kannalle, en usko, ellei purkissa lue selvästi sama glykoli, kuin se, mikä nyt autossa on. Eikä niissä kovin usein lue.

Historia on kai sellainen, että oli valurauta/teräsputki/rautavalukansimoottoreita. Mentiin vihreällä monoetyleeniglykolilla. Sitten tuli alumiiniset ja niihin piti laittaa punaista jäähdytysnestettä, ettei kone syövy puhki tai pienet kanavat tukkoon (kuinkas tämä nyt sitten olikaan?). Moni autonvalmistaja teki merkkikohtaista oranssia, mikä saattoi olla joko hyvin tarpeellinen teknis-kemiallinen asia, tai vaan huoltoverkoston tukeminen "alkuperäisillä varaosilla". Joku kirjoitus sanoi oranssin fluorisoivan värin helpottavan vuotojen tutkimista. Olisiko näin? Kansipahvin sauma loistaisi kirkkaana viivana rahanvaihtojobbarilta takavarikoidun pienen putkivalon loisteessa? Taas olen ihan pihalla, mikä on mikin ja mitä pitäisi noudattaa?

Senverran pussy minä olin, että pesin autokorjaamon laittamat oranssit nesteet pois ja vaihdoin vihreät takaisin viime keväänä. Kun joku viisas oli sanonut, ettei väriä pidä vaihtaa, (paitsi kongressissa keskivikkona). Ihan hirvittää, kun pihassa on se uudehko peukotti, mitähän sen syylarissa on ja mitä siihen tänään tehdas kaataisi?

Peukkua "Laakerin" kannulle. Kaislikossa suhisee: on sitä haettu ojavettä Dacian lasiseen paisaripulloon. Silloin, kun paisaripullot oli vielä lasia ja kuskit ...rautaa?

Olen kuullut, että perinteisten vihreiden jäähdytysnesteiden lisäaineistus (lähinnä korroosionesto) on sen verran kevyttä, että neste tulisi vaihtaa määrävälein. Sen sijaan Longlife-nesteiden lisäaineistus muodostaa metalliosien pinnalle kerroksen ja jos nesteitä vaihtelee kovin usein, lisäainefilmin paksuus kasvaa ja jäähdytysteho heikkenee sen eristäessä lämpöä.