Korona lopetti halpojen lentolippujen aikakauden ja jos Saksan hallitusohjelma pitää kutinsa, niin Saksa pyrkii ajamaan halpalennot lopettavan verotuksen koko EU:iin.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008427605.html

Mutta onko tuolla väliä? Vuosituhansia suomalaiset ovat täällä pohjoisessa kyyköttäneet, mahdollisuus käydä aurinkoisissa maissa on aika uusi juttu. Ja vaikka hinnat nousisivat, niin pääseehän sinne aurinkoon edelleen, vaikkakin harvemmin.

Mulla on vain sellainen tunne, että kaikki tuon päätöksen tekijät (poliitikot) tulevat jatkossakin matkustamaan vaikka kuinka paljon. Ilman sitä ainoatakaan matkaa jää matalapalkka-alan ihminen, jolle halpalennot avasivat mahdollisuuden matkailla edes joskus.

Nuoria käy sääli, heistä piti kasvaa globaali tai eurooppalainen sukupolvi. Ennusteet näyttävät, että suomalaisten koulutustaso kääntyy laskuun ja huoltosuhde heikkenee sekin. No, nyt meni sitten lomatkin...

Mutta ei nuoria ole unohdettu: kannabis aiotaan laillistaa. Pilvee, pilvee, kuka mitään lentsikkaa siihen tarvii?

Niin no edullinen lento ns. halpayhtiön reittilentona vs. matkanjärjestäjän junailema lomalento. Kuitenkin kyseessä on kaksi hiukan eri asiaa, enkä usko että noihin lomalentoihin vaikutus on ainakaan prosentuaalisesti ihan niin radikaali. Toki sitten noilla halpis-reittilennoilla jos ennen pääsi vaikka Saksaan 20€ siivu ja jatkossa sinne pääsee 50€ niin onhan siinä prosentuaalisesti jo aikamonen nousu, vaan onko tuo kuitenkaan vielä millään mittarilla kallista

Jos se tuohon jää, niin eihän sillä lentäminen tai sen päästöt vähene. Päästöt vähenevät vasta, kun tavallinen kansa ei enää pysty matkustamaan kuten ennen.

Mä olin jo ihan unohtanut, että matkustaa voi jollakin pakettilennolla! Olihan tuollaisia matkoja tosiaan silloin ennen, lomakohteessa oli oppaita ja sitten ostettiin heiltä erilaisia retkiä siellä matkakohteessa. Se oli kivaa, mutta vähän tuollaisia taidetaan enää järjestää?

- Ihmiset ovat nykyisin niin tottuneita kulkemaan maailmalla omin päin.

Itse on tullut kokeiltua niin omatoimista kuin pakettiakin ja nyt vanhemmiten on tuo mukavuudenhalu jo noussut sen verran että mennään paketilla vieläpä all-inclusive -tyylillä, tartte niistä ruokailuistaaknaan kohteessa välittää, helppoa ja mukavaa

En.

Aika usein noiden halpalentojen edullisuus tuntuu näennäiselle. Matkalaukuista menee iso lisämaksu, lyhyemmälläkin reitillä on välilasku ja pitkähkö odotus, lähtö ja/tai paluu on myöhään yöllä tai kukonlaulun aikaan jne. Jos noita on halunnut välttää niin ainakin Euroopan lennoilla isot yhtiöt, jopa Finnair, ovat olleet ihan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Toisaalta kun pitää vain yhden ulkomaanloman vuodessa ja sitäkään ei Eurooppaa kauemmas niin ei se lopulta isoa kuprua itselle tee vaikka hinnat nousisivatkin. Toki niiden jotka lentelevät vuosittain jopa kaksinumeroisen määrän matkoja vuodessa lomille, jopa pallon toiselle puolelle, täytyy hankkia ympäristöystävällisempiä harrastuksia. Voisivat hankkia ympäristöystävällisemmän harrastuksen, ostaa vaikka harrasteauton.

Halpalentoja halpuutti myös pienempien kenttien käyttö. 2018 pääsi Turusta kolmeksi yöksi Gdanskiin tammi-helmikuussa n. 80 eurolla. Täältä meiltä 150km lyhyempi matka kuin helsinki-vantaalle ja paljon halvemmat pysäköinnit. Siellä kun vielä hinnat oli puolet kotimaan tasosta niin viikonlopun Helsingin reissu olisi tullut paljon kalliimmaksi.

Yölaivalla Tallinnaan ja siitä kun aamuseitsämältä lähtee on Puolassa kevyesti ennen iltaa, toinen päivä ja on Berliinissä tai Wienissä, dieseliä on mennyt jollain satasella + laivamatkat, ihan sama mitä ne lennot maksaa, jos liikaa niin menen autolla.

Juu ei ole tullut omilla lomilla lenneltyä, kivempi liikkua kohteessa omalla autolla. Hannoveriin on melko tasan 2000km tästä ja yksi yö Suwalkissa, ilman 3h ajaksi puolalalaisten saksalaiselle moottoritielle järjestämää pysäköintialuetta olisin ollut perillä ihmisten aikoihin, mutta sillä kertaa saapuminen meni aika lähelle puoltayötä. Lähtö oli muistaakseni 05 aikoihin edellisenä päivänä sängynpohjalta.

En kaipaa halpoja enkä kalliitakaan lentoja. Onneksi ei ole tarvetta matkustella mihinkään. Matkustaminen on tylsää.

En kaipaa. Mieluummin matkustan omalla autolla.

En kaipaa

Mun täytyy sanoa, että olen kiitollinen siitä, että tällainen halpalentojen aikakausi hetken ehti olla.

Ehdin tehdä parikin kivaa kiertolenkkiä tyttärien kanssa, melkein ilmaisilla lennoilla.

Eka lenkki oli Hki-Lontoo (bussilla) Edinburgh-Oslo-Hki.

Toka lenkki oli Hki-Barcelona-Teneriffa-Lontoo-Hki.

Nyt tyttäret ovat jo isoja, mutta noilla matkoilla he vielä oikeasti tarvitsivat mut turvakseen.

Omassa nuoruudessani mä heitin pari kertaa Euroopan ympäri Interraililla.

En.

Kyllä ja eiköhän ne edulliset liputkin palaa, kun saadaan pahimmat matkustus patoutumat hoidettua?
Lentoyhtiöt toimii tällä hetkellä rahdin varassa, kun kontti ja laivaliikenne ei pysty tavaravirtoja hoitamaan ja turha kuvitella, että 25000 matkustaja lentokoneen laivastoja aletaan romuttamaan.
Aika vilkkaalta Euroopankin ilmatila ainakin eilen vaikutti.

Jaksa lentoja katsoa mut halvin äkkilähtö oli Alanyaan viikoksi helmikuussa 98€, kait tuokin nyt jollekin on kallista Canarialle 160€

Epäselvää on lähinnä se, kuinka paljon noita halutaan nostaa. Ja se, kuinka paljon haluavat lentämisen vähentyvän.

Saksan hallitusohjelmaan otettu kirjaus siitä, että Saksa toimii halpalentojen hintojen nostamiseksi koko EU:n alueella ei tarkoita sitä, että tuo menisi läpi. Ei Saksalla sentään äänienemmistöä ole.

Vaan nyt uuden liittokanslerin myötä Euroopan Yhdysvallat otti jälleen askeleen eteenpäin, hän kun tuntuu olevan tuolle ajatukselle hyvinkin myötämielinen vs. mitä Merkell oli. Hyvä vai huono asia, jaa-a. Kaikissa systeemeissä kun on aina niin voittajia kuin häviäjiä, mutta pelkään pahoin että Suomi ei tälläisessä kehityksessä välttämättä olisi siellä podiumilla

Pakettimatkailua ynnä muuta tuli joskus seurattua melko läheltä. Erityisesti tuo 2000 - luvun alun aikakausi muutti kaiken. Viime vuosituhannella lentoyhtiöt jakoivat markkinat ja reitit ja määritteleivät minimihinnat eri väleille. Nykyään tämän kaltaisella yhteistyöllä on jokin toinen nimi, mutta joka tapauksessa EU ehdotti alalle, että korjaavat tilanteen tai heiltä lähetetään remonttiryhmä paikalle. Tuo avasi markkinat vapaalle lentoliikenteelle ja halpalentoyhtiöille. Siis perinteisen reittilentoyhtiön ja halpiksen ero on siinä että jos halpikselta ostaa New Yorkin reissun, tulee ostaneeksi kaksi lippua, ekan Lontooseen ja tokan Lontoo-New york ja jos mistä tahanasa syystä myöhästyy siitä Lontoo-new york lennosta, niin se ei tyypillisesti ole sen halpisyhtiön vika. Reittilentoyhtiö puolestaan myy sen piljetin maaliin asti ja vastaa siitä että reissu toteutuu tai järjestää tarvittaessa majoituksen ym. jos reissu jää välille. Tämä selittää osan kustannusrakenteesta, joka on halipsyhtiöillä noin puolet reittilentoyhtiöiden vastaavista. Halpiksilla on lisäksi mahdollisuus tehokkaaseen kaluston käyttöön, kun ihmiset joustavat hinnan avulla lähtöajoista. Vehkeitä saadaan ajettua melkein vuorokauden ympäri ja saadaan halpoja lähtöaikoja, jotka eivät muille kelpaa.

Mutta palataan siihen 2000 luvun alun ansaintaan. Tuolloin lentolippujen hinnat olivat kalliita, etenkin busines aikaan. Helsinki-Lontoo saattoi maksaa helposti 2000 eur, siis normaali jakkara. Tällöin Lentoyhtiöt maksoivat komissiota lipunmyyjille, vaikkapa 5% myydydtä lipusta. Liput ostettiin matkatoimistoista ja tulostettiin erityiselle lippupaperille, joka oli numeroitua arvotavaraa. Paljon matkustavat yhtiöt kilpailuttivat matkatoimistoja palautusprosenteilla, eli välittäjäksi pääsi toimisto, joka maksoi isoimman prosentin komissiosta (proviisio, välityspalkkio) takaisin matkustajalle. Matkatoimistoala työllisti tuolloin suoraan useita tuhansia ihmisiä ja suomessa oli satoja matkatoimistoja. Kaikissa vähänkään isommissa kaupungeissa oli useita matkatoimistoja ja yrityksissä oli lisäksi in-house toimistoja, josta saattoi kätevästi käydä hakemassa biljetin ennen matkalle lähtöä. Katteet olivat kohdallaan ja palvelu pelasi, matkatoimistoon saattoi kertoa toiveensa ja virkailijat etsivät ja suosittelivat sopivaa pakettia ja kylän parhaita hotelleja, saattoivat antaa vielä vinkit ruokapaikoista ynnä muusta.

Internet ja Eu pilasivat kaiken. Lentoyhtiöt luopuivat komissioista, eli matkatoimistojen täytyi alkaa elää omillaan. Tuhansia jäi työttömäksi alalta 2000 luvun alkupuolella, erityisesti kun siirryttiin sähköisiin lipputuotteisiin. Mutta alamäki alkoi jo tuosta halpalentoyhtiöiden saapumisesta ja siitä että ihmiset löysivät nettikaupan ja myös pienemmät yritykset alkoivat ostaa matkoja suoraan. Isoimmilla yrityksillä on kokonaishallinnan järjestämiseksi edelleenkin matkojen hankintaan kumppaneita, nykyisin useinmiten johonkin maksukorttikumppanuuteen sidottuja..

Yhden lentokoneen myyntihistoriaan voi sisältyä yli 2000 erilaista hintaryhmää, riippuen koneen täyttöasteesta ja monesta muusta tekijästä. Vierekkäiset paikat voivat maksaa vielä tänäänkin 20 euroa ja 2000 euroa, riippuen siitä mihin hetkeen lipun on ostanut. Halvat hinnat ennakkomaksuna ovat yhtiöiden markkinointia ja toisaalta korotonta luottoa ennakkovaraajilta. Viimetingan matkustajat maksavat usein korkeinta hintaa ainakin edestakaisilla päivälennoilla. Lentoyhtiöiden menestyminen perustuu reittilentoyhtiöillä valitun allianssin suorituskykyyn ja toisaalta onnistuneisiin omiin reittivalintoihin. Isona osana on myös polttoaineiden hintojen ennustaminen ja vakuuttaminen. Kotimaisella Finnairilla on maantieteellisesti etulyöntiasema Aasiaan, se pääsee kääntämään koneen vuorokaudessa liki kaikille merkittäville kauppapaikoille ja lisäksi lähtöajat ovat hyviä. Tämä on epäilemättä yksi syy siihen että tyhjiä koneita pidetään pandemian aikoihinkin ilmassa. Jos liikenteestä luovuttaisiin, menetettäisiin myös arvokkaat reittivaraukset.

Halpisyhtiöiden ei toistaiseksi ole kannattanut lähteä tuottamaan laajasti (tai ainakaan Suomeen saakka) mannertenvälisiä lentoja, koska ne joutuisivat ratkaisemaan syöttöliikenteen ja kääntäisivät itsensä reittiyhtiöksi samassa rytäkässä. Suomen vilkkaat lentoyhtydet perustuvat pitkälti siihen että Helsinki toimii hubina aasian ja euroopan välillä ja hiukan myös reittinä länteen. Tarjontaa tulee tämän johdosta olemaan jatkossakin. Minkä hintaista, jää nähtäväksi.

Kyllähän se Euroopan Yhdysvallat ainakin meidän puolustuksemme ratkaisisi.

Kovin vähän vain sillä suurvallalla olisi ydinaseita.

Oikeasti olemme tolkuttoman kaukana liittovaltiosta, Eurooppa on tosi tiukasti kansallisvaltioiden aluetta.

Tiesittekö, että yhdellä jenkkien osavaltioista on oikeus halutessaan erota liittovaltiosta?

Lentoliikenne ei välttämättä asetu takaisin samoihin uomiinsa, joissa se oli ennen koronaa. Mahtavat kentät saattavat hiipua sivurooliin, talouden ja politiikan tiet ovat tuntemattomia.

Kyllä ne halvat lennot palaa, kalliit voi olla kateissa aika pitkään, firmat ei lennätä, etätyöt lisääntyy, turha sitä on päälliköille ostaa kalliita lippuja kun hommat hoituu etänä helpommin.

Vastahan tässä on ekat askeleet otettu tuota kohti kun EU perustettiin omine lippuineen, valuuttoineen ja oikeusasteineen. Nyt jo rahapolitiikkakin alkaa pikkuhiljaa olemaan about samaa, EU:n keskuspankki sanelee jo aikalailla miten täällä Suomessakin sitä rahaa käytetään, saadaanko vaiko maksetaanko EU:lle milloin milläkin momentilla kuinkakin paljon. Nyt tuo valtaisi tukipaketti-himmeli on vain kaunis kuorrute tämän kakun päällä kun jo EU:n peruskirjaa aletaan kokeilemaan kuinka vahvaa se teksti nyt loppupelissä sitten olikaan ja hups heijaa, lainat muuttuukin avustuksiksi. Samaten nyt hiljan tehtiin jo ALV-uudistuskin kattamaan koko EU:n ja näin verkkokaupat laskuttavat tilaajan kotimaan mukaisesti paikallisen ALV:n sekä tilittävät ne myös tuolle maalle

Eli vaikka vielä varsin kaukana ollaan, eihän tässä vielä kovin kauaa ole koko EU:ta ollut vielä edes olemassa, niin pikkuhiljaa, askel kerrallaan tuota EY:ja ollaan menossa. Kestääkö siinä 20...30...50v dunno, mutta suunta on jo nyt varsin selkeä

Nuo mitä listasit, ovat merkittäviä askelia. Olen kanssasi samaa mieltä suunnasta, mutta tuo heiluri saattaa myös kääntyä toiseen suuntaan ja EU purkautua kuin Rooma aikoinaan. Brexit on esimerkki tästä toisesta mahdollisesta kehityskulusta.

Yhdysvaltoihin jos vertaa, niin lähtökohta on Euroopassa aivan eri: jenkkilässä vaikkapa New Jerseyn asukkaat eivät muodosta kansaa siinä mielessä kuin vaikkapa italialaiset muodostavat täällä Euroopassa.

Toisaalta, Italia on tavallaan hyvä esimerkki liittovaltiokehityksestä: sekin oli vielä 1800-luvulla joukko keskenään riiteleviä kuningaskuntia. Nykyisin pohjoisen italialaiset väheksyvät kehittymätöntä etelää, mutta etelän ihmiset muistavat, kuinka pohjoinen ryösti ja alisti heidät, teki heistä takapajulan mm. pitämällä koulut suljettuina yli kaksi vuosikymmentä. Sodalla ja verellä se on Italiakin yhteen liimattu, yhteisestä kielestä huolimatta.

Nuo mitä listasit, ovat merkittäviä askelia. Olen kanssasi samaa mieltä suunnasta, mutta tuo heiluri saattaa myös kääntyä toiseen suuntaan ja EU purkautua kuin Rooma aikoinaan. Brexit on esimerkki tästä toisesta mahdollisesta kehityskulusta.

Yhdysvaltoihin jos vertaa, niin lähtökohta on Euroopassa aivan eri: jenkkilässä vaikkapa New Jerseyn asukkaat eivät muodosta kansaa siinä mielessä kuin vaikkapa italialaiset muodostavat täällä Euroopassa.

Toisaalta, Italia on tavallaan hyvä esimerkki liittovaltiokehityksestä: sekin oli vielä 1800-luvulla joukko keskenään riiteleviä kuningaskuntia. Nykyisin pohjoisen italialaiset väheksyvät kehittymätöntä etelää, mutta etelän ihmiset muistavat, kuinka pohjoinen ryösti ja alisti heidät, teki heistä takapajulan mm. pitämällä koulut suljettuina yli kaksi vuosikymmentä. Sodalla ja verellä se on Italiakin yhteen liimattu, yhteisestä kielestä huolimatta.[/quote]

Brexitin yhteydessä pitää muistaa että Britannia ei kuulunut rahaliittoon. Saksa lienee ainoa euromaa joka kestäisi oman valuutan nykyisin. Kaikki muut maat rahoittavat ison osan budjetistaan eurovelalla ja ekp painaa lisää rahaa aina kun sitä johonkin tarvitaan. 90-luvun devalvaatiokriisi olisi pientä verrattuna siihen että Suomi nyt antaisi uuden Markan arvon suhteessa Euroon määräytyä suoraan markkinoilla.

Italia ei mielestäni ole esimerkki kuin siitä, miten toivoton koko EU periaatteena on kun edes yhtä maata jossa on sama kieli, ei saada yhteneäiseksi muulloin kuin jalkapallon mm loppuottelussa. Jos tarkastelee italialaisten toimia sen jälkeen kun Garibaldi luuli yhdistäneensä Italian niin pakko huomata että pieleen meni. Toisen maailmansodan aikana pohjoinen taisteli Mussolinin johdolla Saksan rinnalla, kun etelässä liittoutuneet otettiin avosylin vastaan. Kolmantena ryhmänä olivat partisaanit jotka taistelivat näitä kumpaakin vastaan. Satunnainen matkailija saattaa huomata että Bolognan rautatieaseman kello on pysähtynyt aikaan 10:25 ja siihenkin on syynsä Italian poliittisessa kahtiajakautumisessa, joka kärjistyi 70-luvulla "lyijyn vuosiksi". Ja kaikki tämä ilman mafiosojen tai Italian ulkopuolisten apuvoimia. Lombardian maakunta on pitkään halunnut itsenäiseksi valtioksi.

Euroopassa on tietysti muitakin hajanaisia valtioita. Saksahan on ihan järjestäytyneen hajanainen koska se on liitovaltio. Ranskassa ollaan aina valmiita vallankumoukseen mutta yhtenäisistä tavoitteista ei ole mitään tietoa, mikä kävi hyvin ilmi keltaliivien yritelmässä. Tsekkien ja slovakien rajanveto ei taida olla mikään riidaton. Belgia on hajoamistilassa ranskan- ja flaaminkielisten riidellessä keskenään. jne