Kuinka suuri tuulimylly mun pitäisi rakentaa tontilleni, että se nollaisi mun sähkölaskuni? Verkkoon syötetystä sähköstä saa tietenkin huonomman korvauksen, kuin mitä pitää itse kilowattitunnista maksaa (jo siirtomaksunkin takia).

Sähköä mulla kai palaa noin 35 megawattituntia vuodessa.

Ihan ilman laskelmia, näppituntumalla, uskoisin, että aika helkkarin isosta kapineesta on kyse.


***********

Yhteistä myllyä naapurin kanssa ei kai saa rakentaa, tai siis ainakaan sähköä ei saa siirtää tonttirajan yli (sähkönsiirto on luvanvaraista monopolitoimintaa).

Sitkeä sissi kaiketi siirtäisi energian rajan yli magnetismin muodossa (rajan yli venyvä pakkamuuntaja), tai sitten pyörittäisi sähkömoottorilla generaattoria, joka on naapurin tontin puolella.

Joskus aikoinaan jo sisäpuhelinlinjan vetäminen tonttirajan yli oli periaatteessa laitonta.

Vahinko, ettei mulla ole PhotoShop hallussa. Sillä voisi hahmotella, miltä näyttäisi rintamamiestalo, jonka päällä on nollasähkölaskun takaava tuulimylly. Ehkä se sahanpurumökki juuri jalustaksi kelpaisi?

http://www.lamkpub.fi/2018/04/26/itsetu ... aapurille/

Tuossa on esimerkki, jossa 4,6 kW huipputehon laitteisto tiputti sähkölaskua 16 % (vuosikulutusarvio 30 MWh), mutta aika monta liikkuvaa osaa on laskuissa, tuossa esimerkiksi sähkönmyynnin tuotto oli negatiivinen (-20 €)

Mutta karkeaa arviota voisi kokeilla tuosta skaalaamalla, tosin tuossa esimerkissä mikrotuotanto lienee aurinkokennoilla (hankkeen nimestä päätellen) ja tuottoprofiili aika erilainen, tuulivoimalan sijaintikin vaikuttaa paljon sen tuottoon (ääriesimerkki: 5 MW huipputehon tuulivoimala sijoitettuna sisätiloihin, vaikka olohuoneeseen ei pienennä sähkölaskua yhtään)

Mitenköhän toimisi mykyään: jos lataisikin ylijäämäenergialla naapureiden sähköauton akkuja... (voi sekin vaatia kalliita investointeja erikoislaturiin tms. ja jotain älyä väliin, jota ei ehkä saa kaupasta suoraan)

Opettavaista luettavaa! Eli ylimääräistä sähköä ei kannata tuupata takaisin verkkoon, siitä hommasta syntyy vain tappiota.

Vastukset ovat halpoja.

Netotusmallin myötä ylijäämäsähkön myynnistä tulee edullisempaa: https://www.jseoy.fi/ajankohtaista/uusi ... ttavampaa/

Mutta varsin edukas tuo 20 € vuodessa on, jos taas vertaa mihin tahansa säätöjärjestelmään, vaikka saisi vastukset ihan ilmaiseksi vaikka vanhoista kiukaista. Ja nuo veloitussysteemit kehittyvät ja eri sähkötyhtiöiden alueella on erilaisia, eli täytyy laskea oman alueen nykytilanteen mukaisesti (tuo oli jo kuitenkin jo 4 vuotta vanha kirjoitus). Verkon käyttö kapasiteetin tasaukseen on (jos sellainen on jo maksettu ja rakennettu) ihan edukas tapa, jos vertaa vaikka akkusysteemeihin. (haja-asutusalueella Lapissa tai vaikka saaressa tilanne voi olla hyvin erilainen - jos sähköjä ei ole lähimaillakaan...)

Unohda ellet asu suurten peltojen keskellä olevalla maatilalla, suuren veden itärannalla joss maasto takana on matalaa, tai paljaaksi hakatun mäen päällä? Kolmas potenssi ja silleen..

Sähkön syöttö verkkoon päin on aika vaativa tehtävä: pitää olla vaiheet synkronissa jne. Olettaisin, että ihan vain omaan käyttöön vaihtovirtaa tekevä invertteri on halvempi kuin tuollainen verkkoon laatusähköä syöttävä versio. Eli vastusmies saattaa päästä vähemmillä laitekustannuksilla.

Lisäksi niillä vastuksilla saattaa lämmittää jotain lähestulkoon hyödyllistä. Jotain sellaista, jota ei maksuenergialla kyllä lämmittäisi mutta ilmaisella hukkaenergialla kyllä. Vaikka anopin makuuhuonetta.

Mulla on ollut se käsitys, että vihreän sähkön tuottajat ovat saaneet pörssihintaa kovempaa hintaa tuotoksestaan, vaikkapa Saksassa. Ja sitten kun tulisi mun vuoroni "myydä" sitä vihreää, niin en saisi edes saastuttavan energian hintaa tuotoksestani, en hintaa oikeastaan lainkaan, vaan päinvastoin joutuisin maksamaan sähköyhtiölle vihreän energian poiskuljettamisesta aivan kuin se olisi jotain jätettä. Sori, mutta tuo ole reilua.

Juu, laitteiden lienee syytä olla jotenkin hyväksyttyjä, jos valtakunnan verkkoon päin syöttää mutta tuossa on se suuri etu että jos tuulee vain 70 % talon sen hetkisestä energiatarpeesta, loppu tulee automaattisesti verkosta. Jos kaikki käytettävä sähkö tulee vain omasta tuotannosta, niin silloin täytyy tyvenellä joko kulutusta tiputtaa tai olla mahdollisuus kytkeä osa valtakunnan verkkoon ja osa omaan tuotantoon, lisäksi tuo tuotanto on lyhyelläkin välillä aika vaihtelevaa, eli puuskissa enemmän ja niiden välillä vähemmän. Sopivalla ylituotannolla ja akuilla voi tasata, mutta ylituotantoa ja akkuja ei kannata mitoittaa kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tyvenen mukaan - jos haluaa olla jatkuvasti irti verkosta, niin niihin tilanteisiin esimerkiksi aggregaatti ja sähkön säännöstely toimii vaikkapa pienillä saarilla. Mutta varmaan asennekysymys miten tuohon suhtautuu, joku toinen voi pitää klapien hakkaamista ja keräämistä hauskempana kuin sähköstä riittävyydestä murehtimista.

Tuet ja perusteet ovat vaihdelleet, riippuen mitä haluttu kehittää, alussa oli yhteinen takuuhinta, viimeisimmässä taisi olla merelle rakennettavien perustusten investointi ja eri tyyppisten ratkaisujen jakaminen, eli merelle pitäisi rakentaa jos tukia kaipaa (jos sellainen tukimuoto vielä on...).

Olli, klapien tekeminen ja sähköstä huolestuminen eivät ole aidosti toistensa vaihtoehtoja: niitä voi nimittäin tehdä samaan aikaan.

Jos niistä klapeista saisi kohtalaisen helposti sähköä, niin sitten nuo olisivat tosiaan vaihtoehtoja toisilleen.

Mutta nyt Ukrainasta kuuluu solar-uutisia, ei sotauutisia.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... parit:f450

Tuon artikkelin perusteella syntyy sellainen kuva, että paneelit vain ripustetaan parvekkeelle ja laitetaan töpsöli seinään: fotonit alkavat ihan noin vain syöttämään virtaa asunnon sisäverkkoon.

Vähintään tuo on kiellettyä. Potentiaalisesti se on myös vaarallista. Jos asunnossa sattuu olemaan vanhan ajan sähkömittari, joka osaa pyöriä myös takaperin, tuo on myös suorastaan nerokasta.

Joskus yritin perehtyä tuulivoimala-aiheeseen enemmän, kotikäyttöön mitoitettuihin siis, ja silloin jäi Mieleen lähinnä karkea laskukaava myllystä saatavalle sähkölle: nimellistehosta noin 10%. Tästä on toki aikaa mutta melko iso huolehdittava asia on myllyn tukevan pystytyksen lisäksi turvallinen järjestelmä, joka huolehtii myrskytuulilla siitä että mylly pysyy nipussa.

Jos haluan purukartanooni 20 kW jatkuvaa, mun pitäisi tuon kaavan mukaan hankkia 0,2 MW tuulivoimala. Sellaisen jalustana jos käytetään vm. 1954 rintamamiestaloa niin myrsky ei kaataisi pelkkää tulivoimalaa vaan kumoon menisi myös sen jalustana toimiva rintamamiestalo.

Siihen on syynsä, ettei tuulivoimaloita ihmisten pihoilla juuri näy. Aurinkovoimaa fiksumpi se kuitenkin sikäli on, että tuulivoimaa on saatavilla silloin, kun on pimeää ja tuulista.

Tuo 10% on vielä aika optimistinen arvio jos puhutaan tyypillisistä edullisista pikkumyllyistä joiden nimellisteho on määritelty johonkin 12 m/s huitteille. Aika hemmetin hyvä paikka saa olla mistä edes parinkymmenen metrin korkeudella saa 5,5 m/s keskituulen nopeuden jonka 10% edellyttää 12m/s koneelta. Kun tähän lisätään useimmissa paikoissa voimakas turbulettisuus, niin tullaan vielä tuosta alespäin. Kokeilin pari vuotta sitten ilmaisella 750W koneella noin 12 m korkeudelta talon vierestä. Napa noin 4-5 m talon harjan yläpuolella ja metsää noin 50-100 m säteellä ympärillä. Ajoin PMG:n tehon suoraan vastukseen ilman säädintä. Kyllähän se paljon pyöri, välillä vinhastikkin, mutta aina kun oli tuulta, tahtoi turbulenttisuus sotkea asennon ja alkoi vemputtaa ja kääntyi sivuun. Tämä siis vapaasti pyrstöohjattu. Hyvätuulisena päivä mittailin, ja sain parhaillaan noin 200w tehon siitä, mutta ei vastus jaksanut 10 l vesiämpärin lämpöä juuri yli ympäristön nostaa. Arvoin että jos ko aparaatin olisi ostanut, mastoineennja asennuksineen olisi 10 centin kWh hinnalla takaisinmaksuaika ollut 4600 vuotta. Vaikka vaaka-akselisten hyötysuhde onkin noin tuplaten verrattuna pystyakselisiin (pl. todella suuret), niin useammissa paikoissa voivat parempia samalla alalla.
Jos mennään hieman isompaan 10 KW plus kokoihin, niin erillisellä YAWilla varustettu vaaka-akselinen kone vaimentaa tuulensuunnan äkkinäisen vaihtelun aiheuttamaa venkoilua ja toimii hieman paremmin huonossakin paikassa.

No kun mennään isompiin kokoihin ja napakorkeus nousee, niin tuo suhdekin paranee. Voisi riittää 150 kilowattinenkin jos hyvä paikka

Avain näihin eri lähteitä tapahtuvaan sähköntuotantoon ja tuotannon hajauttamiseen on akku, jossa on kapasiteettia vuorokauden sähkönkulutukseen. Sitä voi sitten latailla tuulivoimalla, aurinkosähköllä, purosta vesisähköä, halvalla verkkosähköllä, tai vaikka genulla. Mitä enemmän on saatavilla ilmaista uusiutuvaa, sitä vähemmän tarvitsee miettiä häviöitä, jotk syntyvät akun lataamisesta.

Jos sähköä saisi vaikka 100 kWh varastoon, sillä pärjäisi varmaan jo aika hyvin talvellakin. Ehkä jonkun isomman long range -sähköauton akkukin kävisi jo sellaisenaan. Lisäksi talon sähköverkko olisi eristetty valtakunnan verkosta pysyvästi ja lataaminen onnistuisi sekä verkosta että paikallisista lähteistä samaan aikaan.

Isoissa tuulivoimaloissa on yllättävän kova vuosituotto (hyvälle paikalle sijoitettuna) jopa paljon suurempi kuin vesivoimalaitoksissa, kun verrataan laitoksen huipputehoon, tätä toki selittää vesivoiman käyttö säätövoimana - eli ei voi suoraan verrata. 20 kW keskituotolla tulisi vuosituotoksi 175 MW, jäisi akkuhäviöihinkin reilusti varaa - ei taida tuollainen 10 % mitoitussääntö auttaa yhtään hetkelliseen tuottoon, jos on viikon tyven.

Eikäs Teslan 100D ole varustettu juuri tuon kokoisella akulla?

Mutta auton käyttö kulutuksen tasaajana on sikäli vähän hankalaa, että sillä autolla pitäisi kai pystyä autoilemaankin? Range jää tosi lyhyeksi, jos pitää samaan aikaan syöttää autosta kaapelilla virtaa kotitaloon.

Kotitalon akusto voisi olla vaikka kuinka painava, mutta esimerkiksi Teslan Powerwall perustuu kai jokseenkin samoihin kennoihin kuin autojenkin akut.

Ja vaikka tuo on jo varsin iso akku, niin ilman varajärjestelmiä joutuisi miettimään myös kaikista pahimman tilanteen yli pääsemistä - jos tammi-helmikuun pakkasilla onkin tyventä - ja usein on... Jos lämmitys on ilmalämpöpumpuilla, ei tuollainenkaan akku kestäisi kovin pitkään, esimerkiksi 4 kW tasaisella kulutuksella käytännössä alle vuorokauden tyvenen kestäisi tuollainen akku, riippuen akun lämpötilasta ja paljonko sinne jätetään. Takka&klapit kannattaisi silloin mieluummin hyödyntää lämmitykseen tai jos on sähköverkon mahdollisuus.

Kun akku kestää sen vuorokauden, absoluuttisesti pahin skenaario on, että ei paista aurinko eikä tuule ja joutuu lataamaan akkua pörssisähköllä vuorokauden halvimpaan aikaan esim. täydellä teholla yöllä. Jos sekin on kallista, niin sitten se nyt vaan maksaa. Eli vuorokauden aikana pitää jostain saada yhden vuorokausikulutuksen verran sähköä talteen eri lähteistä.

(Toki jos on vesikiertoinen keskuslämmitys, niin vielä on hihassa lämmityskattila, joka lämpiää sähkönhinnasta huolimatta, kunhan halkoja riittää ja huvittaa kattilaa lämmitellä. Ja se lämmitysenergiahan se talvella kirpaisee.)

Jostain romuteslasta tuollaisen akkupaketin voisikin saada kätevästi, tosin ostajia varmaan löytyy sillekin eli joutuu kuvetta kaivamaan. Powerwalleja en tiedä myydäänkö Suomessa.

Kyllä Powerwalleja saa Suomessakin, ei varmaan kovin yleinen, johtuu yksinkertaisesti siitä että edes ilmaista sähköä ei kannata varastoida, eli investointeina ja hukkina ilmaisenkin sähkön hinnaksi tulee kymmeniä senttejä/kWh kun sen kierrättää Powerwallin kautta, eli taaksepäin katsoen ei kannata, ei edes kannata vaikka olisi kallis pörssisähkösopimus ja hintahuippu (ja silloin pitäisi tietysti vielä optimoida nuo latausajat ja purkuajat, vai onkohan niihin jotain automatiikkaa tarjolla). Noiden kannattavuuttakin on analysoitu monelta kantilta, mutta ei varmaan ole laskelmia että olisi taloudellisesti kannattava investointi, jos sähköverkko on jo olemassa.

Noi Powerwallit ovat (tai Teslan ainakin olivat) yksivaiheisia ja maksimikuorma voi tulla vastaan aika piankin jos kuormana on ilmalämpöpumpun kompressori tai useampia.

Tilanne on kannattavuuslaskelmissa varsin erilainen jos joutuu miettimään vetääkö saareen tai tunturiin oman sähkölinjan ja investoi siihen tai vaihtoehtona oma tuotanto ja akut, tai paikoissa joissa jatkuvat katkokset ovat riesana tuollainen on näppärä.

Eteenpäin ennustaminen on tosin vaikeaa, jos tulee Suomessa vaikka ydinvoimalaitoksiin isoja katkoksia talvella, se vaikuttaa hintaan nopeasti ja mukavuuteen, mutta en usko että Suomessa käy kovin huonosti (Kyproksellakin pärjäsivät vaikka vahingossa posauttivat suurimman voimalaitosalueensa (50 % maan sähkötuotannosta), syy tuolle oli aika "hassu" olivat takavarikoineet laittoman laivakuljetuksen asetarvikkeita ja säilyttivät niitä vuosia huolimattomasti auringossa viereisessä laivastotukikohdassa), ainakin vuoden kesti korjata tuo voimalaitos, kävin työreissulla noihin aikoihin siellä, silloin jo ilmastoinnitkin pelasivat.

Asustin joskus Tenerifalla viikon kolmiossa, jonka sähköboilerit oli korvattu solarsysteemillä. Sikäläisen tavan mukaan jokaisella asunnolla oli katolla oma boilerinsa, josta lämmin vesi johdettiin ilman kiertovesisysteemiä alas asuntoon. Varsinkin alakerroksissa vettä pitää laskea tosi pitkään, ennen kuin alkoi tulla lämmintä vettä katolta.

Paikallinen isäntä oli siirtymässä takaisin sähköboileriin. Hän oli kyllästynyt turistien valitukseen kylmästä vedestä ja koska vesi tuolla on kallista, hän oletti sähkönsäästön katoavan kasvaneen vesilaskun muodossa. Yritin minä hänelle selittää kiertovesisysteemiä, mutta ei kiinnostanut: mies oli jo päätöksensä tehnyt. Alkujaankin aurinrinkosysteemi oli valittu vain siksi, että siihen sai tukirahaa.

- Lämpimän veden riittävyys ei siis tuolla ollut koskaan ongelma, ongelma oli vain se, ettei sitä tullut hanasta heti.

Suomalaiselle LVI-osaamiselle saattaisi tuolla olla markkinoita, mutta luulen, ettei sikäläinen palkkataso saa Suomen palkkoihin tottunutta putkaria tai LVI-suunnittelijaa innostumaan. Jokin Suomalainen ilmalämpöpumppufirma on kai kuitenkin saanut alkunsa Kanarialla, veljekset tekivät siellä pumppuasennuksia ja siirsivät sitten jossain vaiheessa toimintansa Suomeen.

Jos nyt oikein muistan niin tuo 10% oli ehdoton maksimi hyvissä olosuhteissa pitkällä aikavälillä. Mutta voi olla että muistan väärinkin. Yksi puolituttu oli harrastuksen vuoksi laittanut firmansa pihalle pykälää paria isomman myllyn ja totesi parin vuoden kokemuksen jälkeen että harrastukset maksaa, tuotolle ei voi juuri odotuksia ladata.

Eikös uhkapelissäkin ole niin, että jos tulee tappioita, niin pitää kasvattaa panosta niin paljon, että voitto kattaa vanhat tappiot?

Tuolla logiikalla ei voi hävitä...
Vai oliko se niin, että tuolla logiikalla ei voi kuin hävitä?

Eli sun tuttavasi pitää vain siirtyä kertaluokkaa isompaan myllyyn, kyllä se siitä iloksi muuttuu...

Vuoden 2021 lukemien mukaan suomessa oli sen vuoden lopussa 3257 MW tuulivoimalakapasiteettia ja ne tuottivat tuon vuoden aikana 8,1 TWh => tuosta kun laskee, tulee tuottoprosentitksi karvan verran alle 30 % (28,4 %) ja tuo lienee pikemminkin reilusti alakanttiin, koska paljon isoja voimaloita rakennettiin tuon vuoden aikanakin ja osa huoltoseisokeissa, jotka toki täytyy laskea mukaan vuosituottoon.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutu ... a_suomessa

Mutta nuo isot ovat tietysti korkeampia ja paikatkin on valittu sen mukaan missä tuulee - mutta vertailuna vaikka vesivoiman vuosikeskiarvoon vs. maksimihuipputeho varsin kilpailikykyistä.

Omatuotannon kannalta ongelma on vain se, että se oma mökki sattuu harvoin sijaitsemaan erityisen tuulisella paikalla.

Lämpöeristäminen taitaa olla helpoin tapa tavallisen ihmisen pienentää sähkölaskuaan. Ja antaahan se eristäminen vähän turvaa sähkökatkojenkin varalta: ei mökki kylmene niin nopeasti ja toisaalta pienikin varalämmönlähde hidastaa talon kylmenemistä tehokkaasti, jos eristeet ovat kunnossa.

Vähän hölmöä, että sotilastutkat rajoittavat tuulimyllyjen sijoittamista. Jahka Natoon päästään, niin nuo tutkajutut kannattaa varmaakin laittaa täysin uusiksi, uudelta pohjalta.