Olen katsellut pienehköä bensa-automaattiautoa kakkosautokseni pari kuukautta. Eipä ole paljoa tarjontaa, tai jos on niin vanhoistakin pyydetään melkoista hintaa.
Esimerkiksi 2002-mallin Citikka C3 automaattina, h. 3900€, Toytota Yaris AT -01 4200€, VW Polo AT -02 3800€. Nämä ovat jo hinnaston yläpäässä vähäisten kilometrien vuoksi ja tarjonta tuntuu vaihtuvan koko ajan, eli kovillakin hinnoilla kauppa käy.

Tietysti halvempiakin pikkuautoja automaatilla on tarjolla mutta sitten on ajomäärä jo huomattavasti suurempi.
Erästä Yarista lähistöllä kävin katsomassa, ajettu reilu 100tkm, pohja vahvassa pintaruosteessa, helmassa ruosteinen painuma, renkaat huonot, katsastus edessä, epäsiisti, h 3700€ ja oli myyjän mukaan halpa... Ruoste syö ja ikä painaa pikkuautoa kuten isompaakin, joten n 20-vuotiaalta autolta edellytän korin hyvää kuntoa, eikä sellaista ilman erillistä ruostesuojausta tahdo löytyä helposti.

Isompia automaatteja on tarjolla edullisesti pilvin pimein samoilla hinnoilla, etenkin dieseleitä, mutta se vaihtoehto ei nyt ollut minulle sopiva. Tuossa hintaluokassa oli tarjolla jo valikoima C5 X7 sarjalaisia. Kakkosautolta kun odotan halpaa vakuutusta, vähäistä kulutusta sekä pieniä veroja, ja kunto sellainen ettei tarvitse heti alkaa isompia remontteja suunnittelemaan.

Monissa vanhemmissa pikkuautoissa on aidon automaatin sijasta automaatiksi naamioitu manuaalilaatikko. Kaksoiskytkinvaihteistot ovat vähän eri juttu (omine haasteineen) mutta nuo tavalliset, yhdellä kytkimellä varustetut robottivaihteistot eivät ainakaan minua vakuuta.

Ei taida pieni sähköauto sulle kelvata kakkosautoksi? Niiden autovero on nykyisin nolla, siksi niitä voi ajatella ostavansa ulkomailta.

Pitäisi kanssa nykyinen diesel päivittää pieneksi bensa-autoksi. Tosin siitä tulisi tavallaan ykkösauto.
Citikka alkaa jäädä pois listalta huonomaineisen bensakoneen takia. Samoin robotit alkaa jo riittää. Tilalle olen hahmotellut pienimoottorista autoa, jossa olisi CVT vaihteisto. Sellainen Micra automaattina joskus kauan sitten oli. Se oli mukava auto pyöritellä CVT vaihteistolla ja magneettikytkimellä. Vähän samantapainen olisi nyt uusikoppaisena Micrakin tarjolla. Hintaa vain vielä on, mutta olisi uudemmassa sitten takuukin.

CVT taitaa vähän jakaa mielipiteitä, tai sitten kyse on toteutuksen laadusta.

Jos muistan oikein, niin moitteita on tullut "kuminauhamaisuudesta", viiveestä ennen kiihdytyksen alkua, "luonnottomuudesta" (noihin on kai jopa keinotekoisesti rakennettu jonkin sortin pykäliä traditionalistien miellyttämisesksi), polttoainetaloudesta ja ties mistä. Jonkin väittämän mukaan nuo myös huudattavat konetta, kierrokset nousevat ylös turhan herkästi.

Totuus on ehkä se, että laatikot ovat kehittyneet huimasti vuosikymmenien mittaan ja monet jakavat kritiikkiä ikivanhojen kokemusten perusteella.

Vanhemmat varmaankin muistavat, kuinka DAF muuttui Volvoksi (Volvo 66)?

Itsellä on ollut perinteikästä momentinväännin automaattia ja robottia. Myös CVT:tä on tullut muutama pv ajeltua ja tuossa 600cc maxi-skodessahan sellainen oli 7v ajan talossa:
- Näistä tuo perinteinen on ollut ylivoimaisesti autoon se paras! Toimiessaan pehmonen ja vaihdot hoituu kuin ajatus. Omaa kokemusta useammastakin ihan eri merkkisistä autoista, joten niitä ei-niin-hyviäkin yksilöitä on kyllä kohdalle osunut
- Tuo robotti sen sijaan ainakin Peugeot 1007 oli kyllä sellainen kapistus että toista ei tähän taloon enää ikuna tule. Vaihdot todellakin huomasi ja erityisesti lumessa jos joutui tuolla taapertamaan, Pökö kun oli tuon kokonaisuuden vielä kruunannut susipaskalla ESC:llä, niin siinähän sitä sitten arvottiin vaihteiden kanssa jatkuvasti ja joka ainut kerta pienenkin sutaisun sattuessa, ESC otti moottoritehot pois ja taas lähdettiin arpomaan sitä pienempää pykälää kun autohan jumahti paikalleen justiinsa
- Samaten CVT ainakin Qashqaissa oli niin onneton kuminauha ettei tuosta mihinkään ollut. Ja melkoisesti ongelmiakin näissä on ollut, joten suosittelisin kiertämään
- 600cc maxi-kootterissa taasen tuo CVT toimi vallan loistavasti. Fillari liikahti ihan riittävästi ja aina löytyi kaasukahvan takaa menohaluja ilman hihnan turhia luistatteluja

Vielä on siis DCT kokematta ja voi hyvinkin olla että jotain sähköhimmeliä kokeillaan seuraavaksi kun se seuraava auton/prätkän vaihto tulee ajankohtaiseksi niin se niistä vaihdelaatikoista sitten ihan tyystin, who knows

Mitä ongelmia CVT toi tullessaan QQ:ssa?
Minusta se on typerää tehdä jotain keinotekoisia pykäliä CVT vaihteistoon vain yleisön pyynnöstä. Valitettavasti sellaiset pykälät on tehty nyt Micrankin automaattiin. Vanha Micra oli kyllä hauska CVT:llä. Kevyt auto kiihtyi kyllä hienostuneesti ja portaattomasti. Saattoi tuntua jonkun mielestä kuminauhalta, mutta ei se mitenkään hidas ollut kiihtymään, vaan pikemminkin päinvastoin.

Lähinnä askin keston suhteen on porukalla ollut ongelmia, liekö sitten nuo "vaihteet" syöneet askia suunniteltua enempi tms. en tiedä. Tuo oma QQ II oli aikanaan man.vaihteinen 4wd, kun olin ensin koeajanut tuollaisen aut.vaihteisen etuvedon.

Meillä oli syksyllä töissä vuokralla pari viikkoa Opel Astra keinopykäläisellä CVT:llä ja se oli oikein mukava. Mutta onhan ne keinotekoiset vaihteet ihan älytön juttu...

Jospa olisi joku nappi, josta saisi tuollaisenkin keinotyperyyden pois. Samalla tavalla, kuin sen kenotekoisen auton sammuilunkin.

No lähinnä noi on siksi tehty koska auto kuulostaisi muuten ihan ruohonleikkurilta, kierrokset vaan surraa sitä samaa jatkuvasti, vaikka nopeus kaasujalan mukaisesti muuttuukin

Ihminen on vain niin turhamainen. Oletan, että jokainen simuloitu vaihteenvaihto heikentää hihnaa. Kuinkakohan monta turhaa nykäisyä tuleekaan vaihteistoon 100 tonnin matkalla.
Tämä on vähän sama juttu, kuin automaattien tulo. Alkuun sitä vierastettiin ja ainoa oikea oli manuaali. Kauppa alkoi käymään, kun automaattiin lisättiin kepittämismahdollisuus. Aika harvoin sitä manuaalipuolta tulee käytettyä. Jotkut vannoo, kuinka hieno on ennakoida sitä sun tätä, kun automaatti on niin tyhmä. Lienee sekin vain jotain primitiivistä vanhakantaista ajattelua. Joillekin saattaa olla aika koettelemus siirtyä sähköautojenkin vetotapaan.

Käsittääkseni Subarussa noi pykälät on euromalleissa, jenkkiviennissä niitä ei ole, vaikka en mä ole kokeillut kun yhtä Forresteria enkä siinä mitään pykäliä huomannut, hassun oloista on et kierroksia on 5k kun vähänkin polkasee, lähtee sentää johonkin, joskus kokeilin Dodge Galloperiä ja ei kyllä tiennyt olisko pitänyt itkeä vai nauraa.

Ei noi pykälät kyllä variaattorin ikää ainakaan lisää.

Eikös noissa vanhemmissa C3:ssa ole Nissanin käyttämä Jatco, ihan oikea automaatti, myöhemmin tuli toi robottikyhäelmä.

AL4 on C3:ssa.

Saati sitten yhden polkimen taktiikkaan, mitä itsekin huollon sijaisautona Leaf II pääsin kokeilemaan - tykkäsin

C3 on sekä AL4:llä että Sensodrivellä.

Subarun ekat CVT:t oli kait ilman pykäliä, mutta pykälöt lisättiin myöhemmin yleisön pyynnöstä...

Toi Forresteri oli -17, ei siinä minusta pykäliä ollut, faijalla oli joskus E-Kadett 1.3 automaatti, aika kauhea, alitehoinen kone + nykivä laatikko

Joskus kanssa katselin yhtenä vaihtoehtona C4 automaattia, hinnat oli koko kovia.

Mites Pökötti? 2001 307 1900€ https://www.nettiauto.com/peugeot/307/13452262 2002 1990€ https://www.nettiauto.com/peugeot/307/13443686

Oikea automaatti olis tietysti paras, roboteissa on rahallinen riski jos rupeaa vaihteisto renaamaan. Vanha sähköauto ei vielä ainakaan ole vaihtoehto. Hintakin niillä on ostobudjetin tavoittamattomissa.

Nuo Xarin Pösöt voisivat olla hyviä vaihtoehtoja, mutta tuon ikäiset täytyy tsekata tarkemmin kuinka kori on vastustanut ruostetta.

Olen pannut merkille että näiden halpojen autojen yksityisistä myyjistä on suuri osa nimestä päätellen maahanmuuttajia, heidän kanssaan en taida ryhtyä kauppoihin, voi tulla kielivaikeuksia ja heillä on autoihinsa yleensä lyhyt omistushistoria joten autojen taustoja ei voi tietää.

Nyt on vetämässä "mummolla saaressa" ollut pieni automaattiauto, katsotaan huomenna miten käy.

3-4v sitten ostettiin C4 automaatilla (oikealla) ja ihmettelin jo silloin korkeita hintoja. 1,5v sitten ihmettelin vielä enemmän kun vaihdettiin pois, hinta ei ollut laskenut käytännössä ollenkaan reilussa parissa vuodessa. Pähkäilin että automaattilaatikoiden yleistyminen näyttää nostavan noiden vanhojenkin automaatti-lootaisten pikkuautojen hintoja.

Käytettyjen hinnat nyt on korona-ajan jälkeen nousseet muutenkin ihan älyttömästi.

Miten miehen kävi, tuliko kaupat?

Kaupat syntyi. Sopivaa Sitikan C3:sta ei löytynyt, joten nyt on vääränmerkkinen automaatti Sketsi pihalla (Huyndai Getz).
Nipin napin 100tkm ajettu 1,4 moottori -08 malli, siististi pidetty, ruosteeton (etupalkki vaihdettu), lommoton ja just katsastettu, uudehkot kesä ja talvirenkaat ja öljyt juuri vaihdettu, automaatti vaihtaa hienosti. Hinta sopivasti budjetissa.

Sitä tuossa matkalla mietin että onko tässä CVT-vaihteisto vai perinteinen momentinmuunninautomaatti..? Kiihdyttäessä tuntuu luistatusta kuin olisi variaattori, mutta vaihteisto pykältää eri vaihdealueilla ja 60-nopeudessa laatikko lukittautuu kiinteän tuntuiseksi (4v). Minulla on kokemuksia vain isommista automaateista.

Muutama huomio autosta: myyjä-mummo oli huollattanut autonsa säännöllisesti öljynvaihdossa. Mitään muuta ei sit oltukaan tehty.
Kysyin jakohihnasta kun ei ollut huoltokirjassa merkintää; myyjä ihmetteli mikä se semmoinen on... siis autossa on alkuperäinen hihna, ikää 15v ja satku ajettu. Ohjekirjan mukaan vaihto 7v tai 90tkm. Moottorin ilmansuodatin likainen, sisäilman suodatin koteloaan myöten täynnä koivun lehtiä ja urpuja, lämmintä ei juuri tullut tupaan.

Hiukan mietin korjaamon vastuuta, jos autoista ymmärtämätön (nais)asiakas ei osaa kysyä tiettyjä huoltokohteita, olisiko heidän pitänyt pitää mummo ajan tasalla huoltojen tarpeellisuudesta?
Mielestäni myyjä vaikutti olevan siinä käsityksessä että oli hoidattanut autoaan hyvin vaik ei ollut merkkihuollossa käyttänyt.
Vanhalla hihnalla matkanteko olisi jo jonkun aikaa sitten saattanut keskeytyä moottorin tuhoon hihnan pettäessä ja auto olisi tullut Kuusakosken materiaalia.


Ajolleen on ihan hyvä Sitikan korvikkeeksi. Tässä TM testi jos kiinnostaa: https://tekniikanmaailma.fi/hyundai-getz-2002-2009/

Onnittelut autokaupan johdosta!

Teknari antoi autosta varsin positiivisen kuvan.

Työkaverini ajelee tuollaisella; pitääkin kysyä, miten yhteistyö Getzin kanssa on sujunut.

Getz vaikuttaa olevan perinteisellä automaatilla pikaisen googletuksen perusteella. Vauhdin hurmaa tuolla tuskin pääsee kokemaan sen enempää kuin C4 1.6 AL4-lootalla.

Huoltamolla voi kaiketi katsoa olevan jonkin sortin vastuun, jos asiakas teettää huollon. Mut jos asiakas teettää vain öljynvaihdon, niin eiköhän se korjaamon vastuu rajoitu siihen, että vaihto tehdään kunnolla.

Kyllä tuollekin mummolle on varmaan moneen kertaan yritetty tarjota ihan oikeaa huoltoa, mutta sillä olisi tietenkin ollut myös oma hintansa.

Missähän kunnossa jarrupalat ja muut vastaavat kulutusosat ovat? Kaipa tuo on korjaamolla käynyt monet kerrat, ei huollossa vaan korjattavana, kun huollot on jätetty tekemättä.

Etupalkki on varmaankin vaihdettu katsastusmiehen vaatimuksesta. Jonkin sortin apurungon mätäneminen tuossa on kai tyyppivika, muistan erään autopuolen opiskelijani joskus maininneen (hänellä oli tuollainen; itse kun osan vaihtoi, niin korjaus ei kauhean kallis ollut).

Niin, oliko tuossa ilmastointi? Toimiiko?

Huoltamon vastuuta konkreettisesti muista kuin pyydetyistä toimenpiteistä ei tässä tietenkään ole, sehän on auton omistajalla. Mutta ajattelen asian näin; jos asiakas usein käy samassa pajassa öljynvaihdossa, olisiko yrittäjän syytä kysyä asiakkaalta miten noiden muiden huoltokohtein kanssa, vaihdetaanko esim. filtterit, tulpat... ja hammashihna..? Niin kuin palvelevissa muissakin liikkeissä ehdotetaan josko joku muukin tarve asiakkaalla olisi varsinaisen hankinnan lisäksi (ja se lisä tietenkin lisäisi heidän myyntiään).

Nyt ei autonomistaja ollut kuulutkaan mistään jakohihnasta kun sitä kysyin, siitä päättelin ettei sitä ole hänelle kukaan ehdottanutkaan.
No, nyt olen hihnan vaihtanut ja kiristänyt öljynvaihtofirman jäljiltä öljyä tihkuvat öljynsuodattimen ja poistopropun.

Etupalkki oli hylätty pari vuotta sitten katsastuksessa (myyjä kertoi) ja se oli uusittu tukivarsineen. Remonttikuitti 880€ oli mukana. Tietenkään uutta palkkia ei oltu yhtään ruostesuojattu, edes 15€ spraypurkillista kotelosuojaa ei oltu huiskittu. Itse tekisin tietenkin suojauksen asennuksen yhteydessä, taidan olla korjaamoiden oma-aloitteellisuuden suhteen liian vaativa...

Ja ilmastointi löytyy, mutta ei toimivana. Senkin myyjäkin osasi kertoa ennen myyntiä ja sen korjauksen otan itselleni. Mikä on siinä on vikana, sitä en tiedä, mutta kompuran hihna ainakin puuttui. Muutkin apulaitehihnat olivat pahasti yliajalla. Sen verran kiireellä kasasin nyt auton ajokuntoon etten ruvennut testaamaan kompuran toimivuutta uudella hihnalla. Ilmastoinnin tarve ei ihan vielä ole ajankohtainen.

Olen hankintaani erittäin tyytyväinen, auto toimii nyt hienosti, kulutus on n. 6l/100km ja pitkäaikainen petikaverinikin on tyytyväinen kun auton punainen maalipinta oli hyvin hoidettu.

Auton ostaminen yksityiseltä näkemättä on kuin hyppy tuntemattomaan: katsot yhden kuvan jonka myyjä on laittanut nettiin, koitat kysellä puhelimessa omistajalta jotain autosta mutta äkkiä huomaat ettei myyjä osaa kertoa muuta kuin että hyvin on toiminut ja hän on omistanut auton miltei uudesta asti ja öljyt on vaihdettu yms ympäri pyöreitä.
Sitten alkaa pitkähkön ostosmatkan jännin vaihe; oletko käsittänyt myyjän puheet ja onko molemmilla samanlainen arvosteluasteikko käytössä...

Kun näet auton kadun varressa tulee heti se ensivaikutelma, nyt se oli positiivinen (edellisellä Yarisen katsontakeikalla negatiivinen). Muutama kysymys myyjältä autosta, koeajo hänen kanssaan korttelin ympäri, vilkaisu renkaisiin ja kurkistus auton pohjan alle peläten että joku ajaa lumisella kadulla kontatessa jalkojesi yli. Hyväksynnän jälkeen muodollinen tinkimisyritys ja sitten asuntoon perinteisten papereiden (jotka onneksi myyjän tytär oli tulostanut) tekoon kun ei myyjä ole osannut varmennetta ottaa Trafin sivulta.
Paperit kainalossa auton uutena omistajana autoon kuskin paikalle ja koeajo kotiin 200 km tarkkaillen kaikkia mittareita ja kuunnellen mahdollisia sivuääniä. Pikkuhiljaa matkan edetessä voi sitten alkaa rentoutumaan kun kaikki tuntuu toimivan.