Millainen tulee olemaan C6:n status klassikkona muutaman vuoden kuluttua?

Jopa Peugeot 604 on alkanut saada hieman arvostusta osakseen, mutta kauan sitä piti odottaa.

Haastava sanoisin, osien kanssa saattaa olla haasteita kerrakseen, tosin varmaan pahempiakin harrastettavia löytyy.

Aika paljon C6:n osia löytyy saman valmistajan halvemmista malleista

(ikkunannostajien kytkimet Pösön 308:sta, jos muistan oikein lukemani).

Jekkerikin kai tuosta jotain kirjoitti, kun aikoinaan vertaili C6:sta ja Jaguaria.

Toisaalta, Maseratin nykymalleista löytyy katkaisimia, jotka on otettu Dodgen malleista...

Harmi todeta, ettei sinänsä hienolle automallille ole olemassa statusta klassikoksi.

C6 tuleva klassikkostatus on varmaan samaa kastia XM:n kanssa, o9% mielestä ruma, omituinen ja epäkiinnostava sitikka. Vihkiytyneet harrastajat tykkää, ei riitä arvonnousuun ellei autot vöhene tarpeeksi.

Lisäksi muutenkaan en usko tuonikäisten olevan koskaan siinä määrin harrasteautoja kuin vanhemmat, ylläpito muuttuu mahdottomaksi...

Valmistusmääriä sivuston citroenet.org.uk:n mukaan:

C6: 23 421 (2005-12)
XM: 333 775 (1989-2000)
DS/ID: 1 456 115 (1955-75)

Vanhemmista vuosikerroista on tietenkin suurempi osuus poistunut keskuudestamme, kun taas ensimmäisetkin C6:t ovat vasta autojen keskimääräisessä romutusiässä (siis Suomessa) joten ootellaan...

Pienet valmistusmäärät ja teknisesti kunnianhimoinen rakenne ovat haastava yhdistelmä klassikkoautolle.

Toisaalta samat seikat ovat tehneet monista autoista himoittuja: Lotus Cortina on himoitumpi kuin vaikkapa 1600E.

2040-luvun autoharrastajan silmin katsottuna C6 ei ehkä näytä lainkaan ylitekniseltä laitteelta.

************

Klassikkoautot ovat usein noin viisikymppisten miesten hankintoja: kun rahaa on alkanut hieman kertyä, niin sitä tulee herkästi ostettua sellainen auto, josta nuorena pystyi vain unelmoimaan. Tällä logiikalla ajatellen C6:n status ei kauhean korkea tule olemaan, koska hyvin harvat liimasivat C6:n postereita huoneensa seinille silloin 2005-12.

Menee kyllä kympillä yli mut mistähän mä olisin nuorena unelmoinnut, uutta XM:ää joskus kuolasin että mitä jos joskus, ja osto oli aika lähelläkin joskus..Beksin osto oli aika lähellä aikoinaan ihan käyttöautoksi, jos olis ollut tilat mihin säilöä olis jotain kannattanut ottaa talteen mitä kaveripiiristä lähti suht pilkkahintaan eteenpäin.

C6 ei iske mitenkään, ja vaikka iskis menee liian vaikeaksi harrastaa, + harrasteautossakin pitää olla tavaratila ettei tavaraa tarvi lähteä erikseen käyttöautolla hakemaan, maasturi olis hyvä harrastepeli mut tuppaavat olemaan yleensä ihan pommeja vanhemmiten.

Varmaan pitäisi ensin selventää mikä on klassikkoauto. Tässä keskustelussa moni näyttää pitävän sitä harrasteauton synonyymina. Mutta vaikka mikä tahansa klassikkoauto olisikin samalla harrasteauto, epäilen ettei mikä tahansa harrasteauto ole klassikkoauto. Lähestyisin määritelmää siten että jos maallikkoa pyydetään kertomaan mitä tulee mieleen sitikasta, niin arvelen että 2cv, B-malli ja D-malli tulevat mainituiksi ja niitä voisi siltä pohjalta pitää klassikkoina. Klassikkomääritelmässä ei sikäli olisi mitään käytännönläheistä, kuten että auto olisi teknisesti yksinkertainen tai kunnianhimoinen tai että sen ylläpito olisi helppoa tai vaikeaa ja kallista tai jopa sekin tässä esitetty vaatimus että siinä olisi suuri tavaratila. Samaan tapaan siis kuin esimerkiksi "suomalainen muotoilu", jolloin siirrytään heti 50-60-luvulle ja esimerkiksi voi nousta vaikkapa Aallon tankkituoli, joka vain välttävästi toteuttaa tuolin minimivaatimuksen, että siinä voi istua.
En usko että C6sta tulee klassikkoa koska se ei ole riittävän tunnettu. Sen sijaan se on erinomainen Citroenfanin harrasteauto koska se tarjoaa monipuolista harrastusmahdollisuutta ja onhan se viimeinen sitikka. Jos itselläni olisi kymmenien autojen talli ja budjetti, tottakai hankkisin yhden C6senkin.

Jotkut autot muuttuvat ajan myötä flopista klassikoksi.

Triumph Stagia pidettiin omana aikanaan kurjana autona, epäluotettavuuden synonyyminä.

Vuosikymmenien mittaan sen ongelmat opittiin korjaamaan tai ainakin niiden kanssa opittiin elämään. Harrastekäytössä moni ongelma menettää myös merkityksensä, kun autoa käytetään vähän ja yleensä vain kesäisin.

Elokuvat saattavat myös nostaa auton kuuluisuuteen: DeLorean oli onnettoman hidas urheiluautoksi, mutta niin siitä vain tuli melkoinen klassikko.

Mutta oliko C6 floppi, ja jos oli, niin oliko se sitä ansaitusti?

Citroën ryssi kutosen kanssa lahjakkaasti. Ensin mallia jouduttiin odottamaan vuosia ja sen jälkeen se hinnoiteltiin heti alkuunsa 20 000 euroa liian kalliiksi. Mallivalikoimassa olisi pitänyt panostaa 3.0 V6 bensakoneeseen ja 2.2 HDI 170 koneeseen voimakkaasti.

No jos siitä joku perheauto olisi pitänyt tehdä, niin olisivat panostaneet farmarikoriin

Itse olen aina pitänyt tota nelipyttyistä hodaria jotenkin muka-kutosena... Yhtä älytön kuin rautajousinen C5

Niin, tuon kehittely kesti vuosia liian pitkään ja lopputulos oli silti raakile.

Vähän sama juttu oli SM:n kanssa, sekin oli liian kallis ja kärsi lastentaudeista.

Mutta nuo tuon ajan jutut ovat olleet historiaa jo kauan eivätkä ne estäneet sitä, että SM nousi aikaa myöden klassikkojen kastiin.

****************

Kilpailijoilla oli C6:n hintaluokan autoissa yhtenä vaihtoehtona V8: vaikka sen huippumallin myynti on usein vähäistä niin se antaa statusta koko sarjalle.

Jaguarilla oli sama nokivasara X-typessä, mutta imagoa antamassa oli jopa ahdettu kasi. Se yhteinen kuutonenkin antoi Jaggen pellin alla enemmän tehoa ulos (240 vs. 275 hummaa).

Minulla ei ole ikinä ollut kunniaa ajaa kuusipyttyistä Sitikkaa, ei bensana, ei dieselinä. Sitä olen miettinyt, kumpi käy nätimmin: bensanelonen vai dieselkuutonen. Kun kokemusta asiasta ei ole, niin olen mielessäni arvuutellut, että tyhjäkäynnillä bensa pärjää suhteellisesti ottaen parhaiten ja vetoaluella kuutosdiesel on omassa elementissään. Mut joo, tuo on arvailua, kun kokemusta ei ole.