Piti oikein kaivella tutkimusta, kun tuosta kun sai käsityksen että tehtiin netin älykkyystesti ja kysely ja siitä päätelmä saikuttaako korona alykkyystestin tulokseen, mutta kyllä se olikin aika paljon paremmin toteutettu, eli tekivät otoksen "sairaista" ja "terveistä" ja kutsuivat 800000 tekemään nettitestin (ei ÄO-nimellä, vaan kognitio- ja muistitesti) ja tutkivat myös miten ne ihmiset valikoituivat jotka tekivät testin eri osia tai kokonaan loppuun asti (vähän reilu 1/8). Mutta kahteen kertaan eivät kai testanneet, eli tulos voitaisiin kai myös tulkita:
Se on vaan tyhmää sairastaa liikaa tai vain tyhmät sairastuu...
eli ei mitattu ennen ja jälkeen vaan kertamittaus ja vertailtiin terveiden ja sairastaneiden tuloksia.
Pitkässä sairaala ja tehohoidossa olemisen vaikutus voi olla myös merkittävä, oli vaiva mikä takansa, sairaala tyhmentää?
Tutkimuksen tiedot:
https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2311330Mutta oikeasti taitaa olla aika vaikeaa tehdä testi, joka mittaisi kahdella eri kerralla tehtynä absoluuttisesti riittävän tarkkaan että eron huomaisi, mutta jatkotestin paikka olisi kyllä tuossa, mittaa uudelleen ne jotka on jo kerran mitattu terveenä ja sen jälkeen sairastuneet saadaanko sama tulos ja tulkinta, tietysti täytyy ottaa heidän lisäkseen riittävän iro vertailuryhmä että voi poistaa eri testin tulosten vaikutus (tai jos valikoi ryhmän ja kontrollin edellisistä ja tekee saman testin toiseen kertaan, niin oppimisen vakutuksen poistaminen)
Mielenkiintoinen muukin tulos siellä oli: mitä useammin rokotettu, sitä parempi testin tulos, sitä ei hehkutettu lehdissä, älypiikki: rokottaminen viisastuttaa

Toi saksalainen on varmaan tosi-tosi-tosi-viisas (epäilen, voi toki silti nettitestissä pärjätä)
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010274419.html(Voi kai sitä toisinkin tulkita: rokotevastaiset eivät menestyneet yhtä hyvin älykkyystestissä ?)