Jos yksin matkaa, niin voihan sitä tarpeitaan tehdä siinä keskellä autonlattiaa. Mutta jos perhettä on mukana, niin kyllä se jotensakin on kivampi, jos jonkin sortin vessatila on käytössä.

Muutoin tuo Xarin linkkaama sisustuspaketti näyttää ihan näpsäkältä, varmaankin ihan edukas omassa sarjassaan. Minäkin olen ihmetellyt sitä, että kaikki uskovat retkeilevänsä lämpimässä ja sateettomassa ilmassa, jolloin esimerkiksi kokkaus ulkona on ihan ok vaihtoehto.

Pykälän jos siirtyy Berlingosta isompaan kokoluokkaan, niin sitten autossa on jo istumapaikat edessä kolmelle (esim. Scudo).

Ei ne istumapaikat minusta ole ratkaisevia. Minulla oli edellinen auto VW T4 California. Istumapaikat ja makuupaikat neljälle, mutta kyllä se oli ahdas jo kahdellekin. Scudo on vielä ahtaampi, kun siinä ei ole korotusta kahteen kerrokseen.
Jos halpaa ajoa haluaisin useammalle, niin rakentaisin irtokaluston vaikka Jumperin kokoluokkaan. Sillä olisi sitten käyttöä myös pakettiautona ja miksi ei henkilöauton korvikkeenakin. Ainakin toimivampi monikäyttöautona, kuin valmiiksi rakennettu matkailuauto kiinteillä kalusteilla. Itselle Expert on sopivimman kokoinen. Ketterä monikäyttöauto.

Eikös meillä laki tee vaikeaksi poistaa edes hetkellisesti matkailuautoksi rekisteröidystä ajoneuvosta lakisääteisiä kalusteita? Ja toisaalta matkailukorin rakentaminen pakuun taitaa olla sekin pannassa. Vai onko sittenkään? Aikoinaan noita matkailukoreja sai pakuihin rakennella, nykytilannetta en tiedä.
- Kiinteitä kalusteita pakuun saa kyllä rakennella, maahan on täynnä erilaisia huoltoautoja.

Siitä minulla ei ole aavistustakaan, missä määrin lakeja ja määräyksiä valvotaan katsastuksissa ja niiden välillä. Mutta ainakin vanhaan aikaan oli niin, ettei kukaan halunnut ottaa sitä riskiä, että kolahti varomattomuuden takia autovero maksuun.

Jos eturivillä on kolme, niin sitten siellä ei kai voi käyttää kääntyviä kapteeninistuimia. Mutta kyllä arjessa on ihan näppärää, jos voi ottaa kaksi matkustajaa kyytiin.

Nykyään onneksi autovero menee kuten vastaava käytettynä tuotu eikä se mitä uudesta on joskus maksamatta jäänyt, kaikenlaisia pakulla maailmalle juttuja on netissä läjäpäin, veroehdot ei taida täyttyä puolellakaan, matkailuautolla tärkein on 190cm sisäkorkeutta alalta jotain???

Berlingot ja vastaavat kun on henkilöautoja mitään veroehtoja ei ole, kaasuista ja verkkovirrasta tulee sit omat pykälät, kiinteät asennukset ammattimiehellä hyväksyntien kera.

Ja olishan sitä DS-pohjainenkin, jos joku entisöisi ajokuntoon.

Halvan ja monikäyttöisen matkailuauton saa pakusta, kun kaikki kalusteet on sidottu kiinni liinoilla sidontapisteisiin. Itse olen esitellyt oman pakuni kahdella katsastuskonttorilla, eikä kummassakaan ollut sanomista. Pakun irralliset varusteet ovat vapaamuotoisia, kun taas matkailuatoksi muutettuna varustekriteerit ovat tiukat.
Elikä tiivistettynä voi sanoa, että pakussa voi olla mitä vain, mutta kuorma pitää olla sidottu riittävästi. Kiinteästi ei saa asentaa, kuin jotain hyllyjä.

Vaan paku pakuna sisältää yhä mm. ne henkilömäärän rajoituksensa. Siksi näitä "matkailuautoja" on tehtykin jo vuosia noista isommista pakuista, jotta ne täyttää edes muodollisesti matkailuauton pykälät, mutta sinne saa silloin esim. 3 lisäistuinta => käytännössä sulla on paku-kokoinen 5 hlö henkilöauto pakun disuveroilla, esim. tähän tyyliin kuva

Epämääräisesti muistelen, että pakuna pysyminen edellyttää tiettyjen sääntöjen mukaista kulketuskykyä. Ja jos se kuljetuskyky tehdään väliseinän erottamalla kuljetustilalla, niin sitten sen väliseinän pitää täyttää todistetusti tietyt vaatimukset (eli ei voi itse vapaasti tehdä).

Toinen tapa täyttää se kuljetuskykyvaatimus on puhua ajoneuvon kuljetusautosta. Silloin väliseinää ei vaadita, mutta sille ajoneuvolle (jonka ei siis tarvitse olla auton kokoinen, moottorikelkka tms. kelpaa) pitää olla vaatimusten mukaiset kiinnityspisteet.

Mut nämä ovat ihan vain muistikuvia, voin olla täysin väärässä.

Mutta kun noiden "matkailuautojen" nimeomaan ei ole tarkoitus olla enää pakuja, sillä myös (autoveroton) matkailuauto nauttii pakun disuverosta. Toki noissa on se tavaratila siellä takana vielä lisäksi, jotta se palvelisi jotenkin myös alkup. tarkoituksessaan, mutta tuo ei ole se pointti vaan kiertää pykäliä samaan tapaan kuin ns. kovapenkkiset 2+3 pakutkin olivat aikanaan. Oheisessa kuvassa kenties yksi omalla tavallaan kuuluisimmista näistä verokierto-matkailuautoista...

No jos niitä jakkaroita tarvitsee. Itselleni riittää hyvin kaksi istuinta edessä, joskin Expert on kolmelle rekisteröity. Olen ajellut myös Transporterilla, jossa on 10 istumapaikkaa. Verovapaa auto, mutta toki tarvii linja-autokortin.
Työpaikalla vaihdettiin "bussi" Ducatot Fix-Ten tyyppisiin matkailuautoihin. Se on yksi tapa halventaa autoilun kustannuksia. Autoihin mahtuu 6-7 henkilöä ja jää vielä kunnon tavaratila. Käyttö lähinnä työmaa-ajossa. Huomattavasti edukkaampi hankinnaltaan ja käyttökuluiltaan, verrattuna henkilöautoksi rekisteröityyn Ducatoon. Kiitos siitä verottajalle.

Kannattaa päivittää tiedot, viimeisen kymmenen vuoden aikana noi määräykset on muuttuneet ainakin kolme kertaa, enemmänkin jos lasketaan kuorma-autoalustaiset mukaan. Itse soittelin tiistaina juuri konttorille muutakin asiaa ja kysyin että mitä vaatii C5 Breakin muutoskatsastus pakuksi. Samalla tavalla käytännössä kuin ~5v. sitten tein yhden, määräykset oli toki muuttuneet mutta sama tyyli kelpaa vielä.

Kaapelimies, mun tietoni ovat vanhentuneet niin monella saralla, etteivät nämä pakumääräykset ole ehkä se kriittisin päivityskohde.

Ikä ei tule yksin.

Jokunen vuosi sitten kun keskusteluja aiheesta lueskelin, niin joku syy ihmisillä varmaankin oli siihen, että autonsa halusivat pakuna pitää. Ehkä määräykset/kustannukset tuolloin pakua suosivat tai sitten kyse olisi esim. siitä, että pakuna pysymällä välttää matkailuautoille asetetun sisäkorkeusvaatimuksen.

Sen minä kuitenkin mieleeni painoin, että ajoneuvon kiinnityslenkkien avulla pystyi kiertämään pakon rakentaa väliseinä. Ja väliseinän rakentamista oli syytä vältellä siksikin, että seinän teko oli ainakin tuolloin kohtalaisen tiukasti säädeltyä eikä ihan vain itse tehty seinä kelvannut. Sorry, enempää en tosiaan muista.

2001 Scudo rekiststeriotteessa oli maininta, että riittävän kuljetustilavuuden säilyttääkseen on oltava joko tietty, hyväksytty suomi-väliseinä tai kuskin penkin liikettä taaksepäin olisi rajoitettava samassa tekstissä ohjeistetulla palkilla.

Joskus katselin kuvia (Suomeen ilmeisesti yksityisesti tuodusta) pitkästä mallista, siinä kyytiläisten penkki oli kiinnitetty taaemmas ja väliseinä oli eri mallinen.

Mitenköhän tuollaisiin, aikanaan veronkiertosyistä tehtyihin määräyksiin suhtaudutaan nykyään jos vaatimuksert ovat esim. sen kuljetustilan osalta muuttuneet? Aikanaan taisi olla 3m^3 vaatimus.

Käsittääkseni, kun tehdään kevyt-kuorma-autosta matkailuauto (jääkaappi, keitin + jonkinlainen sänkyviritys) päästään eroon 80-rajoituksesta, rakennusmiehillä/-liikkeillä noita on läjäpäin, moisia saattaa saada kohta halvalla...

Autoverovapaalla matkailuautolla on aika tiukat rajat nykyään, siksi niitä pakuja halutaan edelleen pitää pakuna, ettei tule autovero maksettavaksi. Useimmissa pakuissa ei riitä korkeus takaosassa matkailuautoksi, eikä omapaino 2500 kg ole sekään aivan helppo vaatimus. Matkailuauton ei tarvitse olla auroverovapaa ollakseen kevyemmällä käyttövoimaverolla.

Itsellä on asuntobussi, se menee luokkaan yli 6000 kg M1, jotka on kaikki vapautettu autoverosta.

Eivätkö nuo raskaamman kaluston laitteet ole sellaisia, että osat kestävät pitkään mutta ovat vastaavasti kalliita, jos niitä vaihtelemaan joutuu?

Ihan vain pelkät renkaat olivat hintavia, joskus kun satuin vilkaisemaan.

Museoikäisen Sisun vaihtolavalle oli kai joku harrastaja rakentanut kesämökin itselleen.

Menee aika lailla ohi aiheen, asuntobussi on melko kallis tapa liikkua, n. 12 snt/henkilökilometri, mutta ilmeisesti aina kiinnostaa, että miten jollain on varaa lomailla bussilla. Se riippuu pääasiassa siitä, että mihin haluaa rahansa laittaa, 10 000 eurolla saa jo katsastetun toimivan linja-auton (tai kasan paskaa, riippuu vähän tuurista, pohjatiedoista jne.).

Kallis on suhteellista, itse kun tekee niin polttoaine on kalleinta, n 25-30 l/100 km, tai asunto-osa. Useimmilla harrastajilla asunto osaan uppoaa kaikki rahat riippumatta tulotasosta, siinä vain taivas on rajana varustelun määrässä ja hinnassa. Pienemmässä autossa säästyy rahat kun sinne ei vaan sovi kaikki ideat millään.

Varaosista osa on sairaan kalliita, osa varsin edullisia, loput pitää itse korjata/korjauttaa kun niitä ei saa mistään. Esim. Vaihteiston asentoanturi 150 e purkaamolta, 1300 e scanialta, jne. Ei niihin kannata yksityiskäyttöön kaikkia uusia osia laittaa ja merkkihuollossa kannattaa teettää vain tarjouskampanja huoltoja, jos niitäkään. Vanhempi kalusto on siitä.kivaa, että vähemmän tietokoneita ja sähkövikoja. Uusista osista raidetangon pää oli muistaakseni 28 euroa, kytkimen pääsylinteri 35 e ja ilmajousen pussit noin 40-70 e/kpl, ja nämä siis ostettu Tavo:lta tampereelta suoraan varastosta. Renkaat on halpoja, kun ostelee käytettyjä, ne ei kulu yksityiskäytössä ikinä loppuun, kuin vuosien puolesta. 4 vetopyörää 6 mm pinnalla 150 e vanteineen.

Pieni retkeiluauto saattaa toimia matkojen välillä perheen kakkosautona, bussilla tuskin pyörähdetään ostamassa Baukkarista kissanhiekkaa tarjouksesta. Bussiharrasteen hinta ilmeisesti vaihtelee huimasti riippuen siitä, kuinka hyvin harrasteen salat on hallussa.