Tuollainen (mutta tietenkin ratti vasemmalla puolella) jäi minulle perintönä isältäni.

https://ch.pinterest.com/pin/71635450307980561/

Isälleni Consuli oli äärettömän tärkeä. Hänellä oli samanlainen nuorena miehenä 1950-luvulla ja uuden vastaavan kunnostaminen oli hänen eläkepäiviensä suuri ilo. Ikänsä puutöitä tehnyt mies opetteli hitsaamaan 70-vuotiaana.

Rahaa rakkineeseen paloi paljon, eikä sillä mitään jälleenmyyntiarvoa ole. Lämpimän tallin tuo vaatii, esimerkiksi uudelleenniklatut puskurit eivät ruostumatta kylmäsäilytystä kestä. Lämmin autohallipaikka tuolle olisi tarjolla, tutusta paikasta, hintaan 90 euroa/kk. Vakuutuksen tuo lisäksi kaipaisi, ja jotain kuluja autosta aina muutoinkin tulee.

Varsinaista käyttöä tuolle ei minulla ole; toki olen valmis sitä sen verran ulkoiluttamaan, kuin auton hyvinvointi vaatii. Mutta joka hetki, kun autoa ajan, tiedostan sen vaarallisuuden: kolari, josta 70-luvun autolla selviää helposti, on Consulin kanssa helposti tappava. Edes ohjausakseli ei ole kokoonpainuvaa tyyppiä. Turvavyöt tuohon voisi asentaa, mutta nykyisin ei niitäkään ole.

Järkevintä olisi myydä auto pois ja säästää vuositasolla tonni tai kaksi. Minullakaan ei elinvuosia välttämättä kauheasti ole, enkä tiedä, kuka autoa minun jälkeeni haluaisi hoitaa. Toisaalta eipä tuolle hevillä ostajaa löydy, enkä haluaisi tuntea pettäväni isäni.

Yksi tie umpikujasta ulos olisi rakennuttaa kolmen auton talli. Tai vaikka kahden ja puolen, Consul voisi olla käyttöautojen yläpuolella. Ihan helppoa ei tuokaan ole, koska rakennusoikeutta on jäljellä rajallisesti ja lähes kaikki rakentamaton ala tällä tontilla on merkitty vihervyöhykkeeksi, jonne ei oikein saa rakentaa. Vähän saa ilmeisesti, koska kaava on vanha, ja lupa poikkeamaan irtoaa kohtalaisen helposti. Käytännössä saattaa olla niin, että katoksen ja pienen varaston saa tehdä, mutta kahden ja puolen auton tallia ei.

Kyseessä on siis tosiaan hyvin sympaattinen pieni auto ja pelkään kaipaavani sitä, jos menen sen myymään.

Äsh, myöhäistä editoida otsikkoa. Parempi olisi ollut kysyä, mitä ihmettä teen perintökalleudelle.

Mieleeni muistui mainos jostain englanninkielisestä Classic Car -lehdestä parinkymmenen vuoden takaa.

Silloin oli myynnissä läpinäkyvä jättimäinen "muovipussi", jonka sisälle auto ajettiin. Kuplan idea oli se, että sen sisälle jäi aika vähän ilmaa ja tuo ilma oli helppo pitää rutikuivana. Tuollaisia ei taida enää olla tyrkyllä ja vaikka olisikin, niin mahtaakohan moinen toimia pakkasessa?

Mainoskuvassa kuplan sisällä oli Porschen klassikkomalli eli ihan halpa tuollainen autonsäilytyssysteemi ei varmaankaan ollut. Vai pitäisikö sanoa autonsäilöntäsysteemi?

No lohdutuksena voi sanoa että käveleminen on lähes yhtä vaarallista nyt kuin 50-tai 70-luvulla.

Noi on vähän joo, myyntihinta ei ehkä kauhea ole mut jos myyminen alkaa harmittamaan vastaavaa ei taas löydy rahallakaan, 50-luvun vehkeitten ajattavuus ei oikein pidempiä reissuja...

Vastaavaa tuskin ostaisin takaisin, mulla on tunneside vain tuohon isän kunnostamaan yksilöön.

Meillä on perheessä myös Taunus vuosimallia 1973. Teoriassa jo Consulissa oli nykyajan kotkotukset (itsekantava kori, McPherson tuenta, neljät nestejarrut ja jopa hydraulikytkin, kannen yläpuolinen venttiilikoneisto) mutta oikeasti ero Taunukseen on aivan huima: Tanella pistää menemään tuosta vain, muun liikennevirran mukana. Kaksi vuotta sitten C5 oli pajalla ja ajelin viikon ajot Taunuksella, no problem. Consulilla olisi ollut pikemminkin no hope.

Consul kaipaisi kipeästi neljättä vaihdetta tai edes pidempää kokonaisvälitystä. Kolmesta vaihteesta vain kaksi ylintä on synkronoitu.

Oman aikansa mittapuulla Consul oli kyllä huippulaite, mutta meidän yksilössämme iskunvaimennus, ohjausvaihde ja jarrut eivät ole oikein tikissä. Itse asiassa Consul on vailla leimaa, koska se feilasi jarrujen takia katsastuksessa.

Tuli mieleeni hassu ajatus: voisiko pressutallin vuorata sisäpuolelta lämpöeristeellä? Styrox ei paljoa paina eikä maksa...

Sanoisin että ei, tai ainakin pitäisi olla joustavaa, muutenkin noi pressutallit on saatanasta, vähänkin tuulisempi paikka niin halvat ei kestä ja muutenkin koko laitos on yks höyrykaappi, ainakin pitäisi olla alusta joka estää maakosteuden nousun.

Meillä noi on tosin kielletty jo kaavamääräyksissä, rakennusaikana oli, sieniä siellä hyvin kasvoi.

Jos mahtuu ja saa tehdä niin auton kokoinen ulkovaja, lämpöä sinne jollain tuollaisella, pysyy kuivana. https://www.solarventi.fi/

Consul nyt ei koskaan ole ollut mikään haluttavuuden huipentuma. Muutenkin jo sitä ikäluokkaa, että harrastajien kiinnostus kohdistuu uudempiin.

Miksi säilyttää jos ei ole tarkoitusta ajaa ja pitää huolta tosissaan? Annat muhia 10 vuotta jossain pressuissa, kunto rapistuu mutta se on edelleen se sama Consul.
Sitten harmittaa, kun se ei ole enää käyttökuntoinen. Tee itsellesi ja autolle palvelus ja pistä kiertoon, jos sille vielä sopivasti maksavan ostajan löydät.
Sitten hymyilyttää, kun näet sen tien päällä. Kaipauksella voit sitten muistella ilman fyysisiä ja taloudellisia rasitteita.

Itse on eniten jäänyt harmittamaan muutaman jokusen satasen hätätarveauton myynti. Omat sai pois, mutta silti jäi vaivaamaan että olisi pitänyt säilyttää. Mm. siistit ZX ja 205 on käynyt noin...

Klassikkoautoja ostavat usein 50 - 60 vuotiaat ihmiset ja he ostavat lähinnä oman nuoruutensa unelmia. Consulista unelmoineet ovat isäni ikäluokkaa ja ysikymppiset eivät harrasteautoja enää osta. Poikkeus ovat sitten jotkin Cordin tasoiset autot, joiden hinnat pysyvät taivaissa ikuisesti.

Noista ZX-sarjan Datsuneista/Nissaneista olen usein ihmetellyt, miksi niitä Z240:n jälkeisiä malleja on niin hitosti paneteltu. Sportteja ne eivät ehkä olleet, mutta eihän Gran Turismoissa mitään pahaa ole.

Täällä kun niitä luultiin sporteiksi ja täkäläinen käsitys Gran Turismosta taas on tupaten täyteen pakattu perhefarkku jolla ajetaan viikonlopuksi työleirille syöttämään hyttysiä

Eiks se sitten ookaan???

Ei mun elämässäni muita isoja matkoja ole ollutkaan, kuin nuo nuoruuden mökkireissut.

Taunuksella Hattulaan. Luoja sitä hyttysten määrää...Ei meillä farkkua tosin ollut, mut kattotelineellä kulki kaks kuutiota ja kolmesataa kiloa kevyesti.

Ihan hyvä pointti, että jos sinä sitä säilytät niin siitä kertyy vaivaa ja kustannuksia mutta auto siinä prosessissa pikkuhiljaa rapistuu silti. Joku arvo autolla varmasti on, vaikka tunnearvoa ei voikaan myydä eikä sitä siksi pitäisi leipoa hintaan sisään. Entä sitten kun et enää syystä tai toisesta voi sitä pitää? Onko se jotenkin siihen mennessä jalostunut tai oletko onnistunut lunastamaan jonkin lupauksen että sen voi lopulta luovuttaa? Ei tuon ikäinen hyväkuntoinen auto enää mihinkään häviä. Joku joka sen ostaa, on siitä kiinnostunut. Huoltaa sitä ja ajelee sillä jolloin moni pääsee siitä nauttimaan ja auto pääsee arvoiseensa käyttöön. Tuskin isäsi olisi moisesta pahoillaan.

Jos silti taltioit sen, niin typpikaasulla täytetty pussukka kuulostaa aluksi melko ylimitoitetulta ratkaisulta jota käytetään tavallisesti tosi arvokkaiden autojen säilytykseen mutta se saattaa silti toimia hyvin myös kylmässä tallissa. Lämmitykset, lisäeristykset saati uuden tallin rakentamisen kustannukset menevät äkkiä ihan eri dekadille tuohon nähden.

Kyllä noita vieläkin on, en tiedä myykö kukaan Suomessa ja Euroopassakin tehdyt on tehty arvoautojen säilyttämiseen, joka näkyy pussin hinnassa. Mutta kiinasta tilaamalla saa peruspusseja varmaan halvalla, esimerkki ebaystä (linkki kun häviää myynnin jälkeen - Kleinauto und Möbel Aufbewahrung/Fluttasche Abdeckung 37 £, muovipussi auton tai pienempiä sohvien säilyttämiseen):
https://www.ebay.de/itm/254229352451

Ja jenkeissä näkyy olevan paljonkin tuollaisia pikemminkin tulvia vastaan tarkoitettuja pussukoita. Jos on sisätila, koppi/navetan vintti, minä tekisin itse höyrynsulkumuovista ja laudoista/lankuista, siten saa tehtyä vaikka vähän kestävämmän, jonka päälle voisi sitten pinota lisää ikuisesti säilytettäviä tärkeitä asioita... Tuon ei tarvitse olla lämmintä tilaa tai eristetty (kylmä on vaan hyväksi, kaikki kemialliset reaktiot hidastuu, vaikka ruostuminen), mutta kosteudenpoisto täytyy olla hallinnassa, joko koneellinen tai passiivinen silica-gel tms. (Esimerkiksi Pirkka kissan vaalea kidehiekka on silicageeliä ja sitä voi uudistaa aina kuivaamalla uunissa (ja täytyykin ainakiin tarkistaa, jollei uunittaa, kyllä vettä kuintenkin pääsee höyrynsulkumuovin läpi ja saumoista vaikka kuinka hyvin teippaa), kannattaa toki käyttää ihan uutta, eikä kerran kissan käyttämää )

Jos pusseja etsii netistä, niin hakuun:
car storage bag
Car flood bag

Tai jos rahalla ei niin väliä, niin Saksasta tuli tuolla haulla autopyjama, sieltä voi valita sopivan PermaBag (indoor) auton tietojen perusteellä ja toimitusmaan: 875,29 €
tosin listaa Ford (England) Consul 1956-62 MKII:ksi
https://www.autopyjama.com/

Tossakin mallipiirrokset vaikuttavat olevan Mercedes 300 SL ja porsche 911...

Ja varmaan kaikenlaista säilytysremonttijumppaa on muutenkin syytä tehdä ennen pussitusta ja laittaa pukit alle?

Muistelen jossain nähneeni miten yksi pienemmistä autoista oli nostettu seinälle, vei tallista vähemmän tilaa, vaatii toki tukevat seinät, mutta kaikenlaisia muitakin kerrosatkaisuja voi keksiä, vaikka autonosturin käyttö parvikerroksena - toki hieman hankalaa jos auto on kovin tiukasti pussitettuna, ei viitse pikkuremonttia varten purkaa.

Ja nykyään kun sisustaminen on muotia, niin miksi piilottaa autotalliin, voihan sen laittaa olohuoneen seinällekin, Nelson Piquet näyttää mallia...

Olisiko auton lahjoittaminen jollekin automuseolle mikään vaihtoehto?

Ymmärrän hyvin kipuilun asian kanssa. Lähestyn asiaa oman esimerkin kautta. Puoliksi leikilläni olen todennut, että minulla kaksi esinettä, joista en luovu. Toinen on yläasteella saamani 80-luvun Ibanez-sähkökitara ja toinen on about samaan aikaan saamani Tunturi Super Sport. Molempien kanssa on eletty pitkä siivu ja molempiin sisältyy hirvittävästi muistoja. Sitten se mutta, nuo on minun muistoja. Jos minusta nyt aika jättäisi, jolloin nuo päätyisi lapsilleni niin en haluaisi heidän säilyttelevän niitä sen takia, että ne oli MINULLE tärkeitä. Kiertoon vaan. Melkeinpä ahdistaa ajatus, että niiden säilytyksestä joku stressaisi.

Oletko itse ajatellut tuota sinun asetelmaa pykälää myöhemmän sukupolven suhteen? Eli miten haluaisit omien (mahdollisten) perillisten toimivan SINULLE tärkeiden asioiden kohdalla.

Eli vaikka auto on varmasti ollut isällesi tärkeä ja on entisöinnin kautta saanut elää nuoruusvuodet uudestaan niin se on ollut hänen kokemuksensa. Jospa isäsikin haluaisi, että auto pääsee hyvään kotiin, jos vaihtoehtona on sen rapistuminen samalla kun oma poika murehtii miksi ei pystynyt huolehtimaan.

Asetelma on tietenkin kiusallisempi, jos isäsi on sanonut: ”Poikani, älä ikinä hävitä tätä”.

Isälleni Consul oli niin suuri ilo, että hän piti itsestään selvänä, ettei minulle tulisi edes mieleen myydä sitä pois.

Seuraavaa sukupolvea olen kovastikin miettinyt. Minulla on kaksi tytärtä eikä kumpikaan ole pitänyt kauheaa kiirettä hankkia itselleen ajokorttia; kortin kyllä haluavat, mutta sitten aikanaan. Paloa auton rattiin ei ole, mutta tajuavat sen, että autoilu kuuluu peruskansalaistaitoihin.

Mieleeni tuli ajatus rakentaa vanhasta asuntovaunusta lämmin autotalli.

Hajut ja muut saa pois, jos vanhan eristyksen sisäpuolelle virittää vuorauksen Sauna-Sadulla.

Sauna-Satu on se foliopintainen uretaanilevy, jota käytetään saunoissa. Saumat eristetään folioteipillä, lopputulos on tosi tiivis pullo.

Tuollaisesta luulisi saavansa rahansa pois, kun pistää sitten joskus vaunun myyntiin.

Vaunu tuli mieleen siitä muistaakseni Teuskin kommentista, ettei pressutalliakaan saa/saisi pihalle pystyttää.

Vaunuja naapurien piholla näkyy paljon, niihin ei kukaan tule puuttumaan.

Jos nyt oletetaan, että näet älyttömästi vaivaa ja pellepelottelet sen voortin johonkin kummaan höyrytiiviiseen urtetaaniasuntovaunuun, niin mitä sitten?
Mikä on tavoitteena? Miksi?

Korostan aiemmassa viestissä mainittua: tee itsellesi ja autolle palvelus ja pistä kiertoon. Saatat joskus nähdä sen vaikka vappuparaatissa ja tulee hyvä mieli. Mitä luulet, millainen fiilis tulee kun vielä vähän vanhempana katselet keittiön ikkunasta sitä sammaloitunutta asuntovaunuviriytystä, jonka sisällä toivot olevan täydellisesti säilyneen voortin? Kahutko naapureille, että "arvas mitä tuolla homeisen soliferin uumenissa on?".

Älä yliajattele.

Jep, olet varmaankin oikeassa. Mutta mun on hiton vaikea tuosta autosta luopua. Ja jos saisin kulut riittävän alas, ei siitä luopua tarvitsisikaan.

Mutta se on selvä, etten aio autoa pilalle päästää, siitä ei ole huolta.

Ajatus rapistuvasta asuntovaunusta ei mene vaimon osalta läpi; jos vaunu tulee, sen pitää myös pysyä siistinä.

Se mitä tyttäret sillä joskus tekee sitä ei kannata miettiä, ajoon jos siltä tuntuu, jos ei niin ikiaikoja noita ei kannata turhanpanttina säilöä.

Autoja pitäisi oikeasti käyttää, Beksiäkin on korjattu enemmän kohta kuin ajettu, alkaa vähän kyrsiä, toisaalta jos on valmis Consul mikä menisi ylläpitohuolloilla, vaikkei se mua kiinnosta siltikään.

Consulin myötä saat kaupan päälle paljon lisää uusia kavereita, meilläkin päin oli yks mies joka hommasi vanhoilla päivillään nuoruutensa auton, iässä jossa kaverit häviää ilman että niille vittuilee ihan luonnollisen poistuman kautta, parasta on että ne uudet kaverit on ihan samanlaisia hörhöjä

Kokeile kesä kaks miltä tuntuu.

Aika huonoa tuuria pitää olla että harvoin ajettavalla harrasteautolla joutuisi niitä turvaominaisuuksia kokeilemaan. Kun ajattelen että itsellä on satoja tuhansia kilometrejä takana ja kaksi kertaa on ollut sellainen tilanne että turvavyöt ovat joutuneet töihin, ja kummallakin kerralla olisi selvinnyt mustelmilla vaikka niitä ei olisi ollutkaan. Mikä todennäköisyys on että joutuisit Consulilla vakavaan onnettomuuteen? Ottaen huomioon ettet varmaankaan muuten ole riskiryhmään kuuluva kuljettaja eli esimerkiksi kuolemattomana itseään pitävä teinipoika tai puolisokea seniili seniori, ja ajaisit harrasteautoilijoiden tapaan todennäköisesti vain vähän ja silloinkin ruuhkien ulkopuolella valoisalla ja kuivalla kelillä. Tokihan ne turvavyöt voi asentaa, ne ovat muutenkin aikakaudelleen tyypillinen lisävaruste.

Käytetty merikontti? Ja mieluusti heti 12 m, sinne voi sitten kerätä omankin nuoruuden aihioita ja kun tila loppuu, niin noita voi laittaa lisää riviin ja päällekkäin (tosin nuo vasta vaativatkin jonkun kosteudenhallinnan, pellin lämpötila kun vaihtuu nopeasti ja voi huohottaa ilmasisällön monta kertaa päivässä kun on aurinkoa ja pilveä vuorotellen). Ikäväpuoli on että jos pitäisi yllättäen lähteä liikkeelle autolla, joka on kolmannessä kerroksessa ja edessä sekä takana toinen auto (mutta mahtuuhan siihen pihalle konttinosturia ja kurottajaakin, kun oikein innosttuu )

Käytännössä mä otan tämän asian kanssa aikalisän. Vuokraan autolle lämpimän säilytyspaikan samasta paikkaa, jossa Consuli joskus vuosia sitten oli yhden talven. Vuodessa selviää mm. se, josko tänne voi tallin rakentaa vai ei.

Nyt pitää ensin remontoida isän asunto ja laittaa se vuokralle; sillä on paljon suurempi taloudellinen merkitys kuin auton säilytyskululla.

Airbnb olisi nopein tapa päästä alkuu, ei tarvitsisi kämppää kovinkaan paljoa tyhjentää.