Näin näyttävästi vaijereiden varassa riiputettiin syyskuun 23. vuonna 1982 Eiffel-tornista yllätyslaatikkoa josta paljastui uutuus, Citroen BX, 43 vuotta sitten.

BX:iä myytiin Suomessa vuosina 1983-1995 kaikkiaan 13325 kpl, suosituin vuosi oli 1989 jolloin myynti oli 3496 autoa Vanit mukaan lukien.
Auto-Wikissä https://www.autowiki.fi/index.php/Citro ... .C3.B6inti

Kaikkiaan Beksiä valmistettiin yhteensä 2 315 739 kappaletta, ja oli Citroenin myydyin(?) malli 2CV:n jälkeen.


Itselleni Bx on ja on ollut merkittävä auto sen sopusuhtaisten ominaisuuksien vuoksi, ajokilometrejä sillä on kertynyt yli 700tkm, ja yhtäjaksoista Bx-historiaa on kertynyt yli 34-vuotta, poislukien muutama mökinrakentamisvuosi muuttoineen joka vähensi hetkeksi kalustoa.

Monille patonkilaisille Bx on myös ollut osa liikkumisen historiaa.

todentotta hyvä kun otit asian esiin, bx on hyvä auto ollut ja on, itselläkin on jälleen sellainen ja totesin tien päällä kuinka hyvä se onkaan ajaa ja mukava.......vive la BX

Onnea!

https://youtu.be/UuYtgDUzjC4?si=jjBZ21MPal1DsshP

Joskus jos sais motivaatiota ja suhauttaisi omankin samaan kuntoon

Harkitsin 80-luvulla 1.6 GTI:n ostamista, upouutena kaupasta. Sitten kamala autokuume hellitti ja tulin järkiini: ostin käytetyn auton, jonka hinta laski kuuden vuoden ja sadantuhannen kilometrin aikana käytännössä nolla markkaa. Tiliä en sentään tehnyt!

Pienoismalli 1/24 Citroën BX 16 TRS vm. 1983 vain 30 euroa.



https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/30571998

BX:ää voi pitää mallina, joka pelasti Citroenin olemassaolon. Malli oli luokassaan erittäin kilpailukykyinen monella ominaisuudellaan. Minusta se on aina ollut eräs onnistuneimpia ranskalaisia autoja luokassaan. Harmi, kun enää ei suhteessa samaan oikein millään ylletä.

Muistellaanpa menneitä eli tässä muutamia otteita Tekniikan maailmoista liittyen BX:ään.

Vuonna 1983 BX 16 TRS oli koeajossa vuoden alkupuolella. Se sai erinomaiset arviot.
Kiitosta tuli etuistuimien muotoilusta ja käytöstä, tavaratilan käytettävyydestä ja ajomukavuudesta. Moitteita tuli katkaisimista (ne ”satelliitit”), raskaasta ohjauksesta kaupungissa ja renkaista soralla ajettaessa (Michelin TRX 170 / 65).

Syksyn 1984 vertailussa BX 16 TRS otti vertailuvoiton (pisteen erolla Jettaan!) Alfa Romeosta, Hondasta, Opelista ja VW:stä. Kehuja tuli taas ajettavuudesta ja tiloista. BX oli vertailun meluttomin. Moitteita tuli katkaisimista ja mittareista.

Vuoden 1988 lopulla BX 19 GTi otti vertailuvoiton yhdessä 405:n kanssa. BX sai kehuja suorituskyvystä, ajettavuudesta, jarruista ja pienestä kulutuksesta. Moitteita tuli ohjauspyörän asennosta ja säätövarojen riittämättömyydestä pitkille kuskeille.

90-luvulla seuraaja eli Xantia jatkoi menestystä napsien taas vertailuvoittoja. Vielä ykköskopan C5 vuosituhannen alussa pärjäsi hyvin. Mutta viimeisen C5:n kohdalla vuonna 2008 alkoi pimeämpi aika ja enää tuntuu olevan vain konsernilta tarjolla rääppeet Citikan lautaselle. Miten käynee Citroenin automaailman tuulissa…

Jos palataan sinne vuotaan 1983, niin olihan BX ihan eri maailmasta kuin nuo kilpailijoiden 70-luvulta periytyvät mallit.

X7:aa en oikein osaa pitää huonona. Heikkouksistaan huolimatta ei mielestäni häpeä ykköskoriselle ja kilpailijoihin verrattuna on ulkonäöltäänkin tuulipukukansalle varmasti miellyttävämpi kuin ykköskoppainen aikanaan. Mulla kakkoskorinen on se huono, niitä vain yhden omistaneen kokemukset on luokattomia. Ykköskorisia ja X7ja ollut useita ja pelkkää positiivista sanottavaa.

Oi niitä aikoja
https://teme.kuvat.fi/kuvat/Tekniikkaa/Beksit/

Kyllä oli BX eri maailmasta, kuten Teuski sanoi. V. -85 olin, isomman firman osastopäällikön työsuhdeauton kyydissä Helsinkiin kurssille ja takaisin. Auto oli Fiat Tipo (vai olikohan Ritmo), Vuoden Autoksikin valittu. Ahdas, meluisa, ja paluumatkalla kannen tiiviste petti. Vain 19000km ajettu. Lämmitys tietenkin lakkasi, ja palelimme kevättalven illassa aivan hemmetisti. Koskenkylästä pääsimme oikein Diesel-Mersun kyytiin. Se oli onneksi lämmin, vaikka tuntui ja kuulostikin traktorilta. Kaikki 40 hevosvoimaa pani kuitenkin parastansa, ja pääsimme perille.

Oma autoni oli -75 Corolla, joka alkoi savuttamaan noihin aikoihin aivan hemmetisti. Syyksi paljastui katkennut mäntä. Vino murtuma, vain männänrenkaat pitivät männänpään mukana. Jonkin aikaa ajoin veljeltäni lainatulla Escortilla, joka oli suunnilleen kivireen ja betonimyllyn välimuoto. Sitikoista oli muutaman kuukauden kokemus GS:stä, jossa siinäkin oli paljon vikoja.

Kuusankoskelle valmistui sitten uusi liiketalo, ja siihen tuli uusi Citroen-liike, Kauppakulman Auto. Pari kertaa olin vilahdukselta nähnyt jonkun uuden sitikan, niinpä poikkesin sitä liikkeeseen katsomaan. Sain koeajettavaksi BX GT:n. Se oli TODELLA eri maailmasta, kuin mikään aikaisemmin ajamani auto. Ylivomaisesti mukavin, tyylikkäin, tehokkain... ja kallis. Olikohan n. 105000 Mk. Hiukan edullisempi oli 10 kk. vanha, 48 000 ajettu 16 TRS, joka oli sitten ensimmäinen BX:ni. Toukokuussa -85. Reilun 40v. sitten.

Bexit sen kun lisääntyvät, kun niitä haetaan ulkomailta asti:

https://www.youtube.com/watch?v=wBQyb_GS9ks&t=38s

Tosin tuo nimenomainen saattaa päätyä tuonne etelänaapuriin.

Minustakin X7 on sutjakan näköinen laite. Koskaan en tottunut ekan ceevitosen nokan ilmeeseen, mun silmissä facelift oli iso parannus. Ei kai ceeviis siinä faceliftissä muutoin huonontunut, ne lämppärin säätimet olisi vain hyvä ollut jättää neljänollaseiskaan? Eikö se Aisinin kuusipykäläinen automaatti tullut juuri faceliftin jälkeen, ei kai kukaan sitä huononnukseksi laske?

Mun X7:n ulosjoustot olivat aina kolahtelevia, sen ekan sukupolven ceevitosen ei, vaikka siinä oli ihan karvalakkimallin Hydractive.

BX:n mallistolle oli ominaista varsin laaja skaala 14-mallista aina 19GT-malliin asti. Voin vain kuvitella, että erot noiden mallien luonteessa olivat isot. Olihan se perusmalli aika erikoinen tekele: 1,4 litraa, reilu 60 hv, moottorilla ja vaihteistolla yhteinen öljytila. En ole tuollaisella koskaan ajanut, joten jos täällä joku on tuon perusmallin omistanut, niin kiva olisi kuulla kokemuksia.

Muistan, että 1984 naapurin mies vaihtoi uudehkon Fiat Regatansa alle vuoden iässä BX 14:ään. Liekö sitten innoittajana ollut tilankäyttö ja ajomukavuus, ei tullut asiasta puhuttua. Mutta olihan tuo BX14 ihan (punaisena tietysti ajan tapaan!) eri tyylikäs auto kuin tuo pois myyty Hiivatti! Ja vaihtoipa hän tuon vielä 1986 facelifttattuun BX:ään, joka minusta oli kyllä liian tavalliseen suuntaan korjattu.

Mutta onhan ranskalaisilla yhäkin pokkaa laittaa isoon koppaan pieni kone. Koeajelin pari vuotta sitten C5 X:n 1,2 Puretechilla. Mietin koeajolla, että onko tässä nyt 2020-luvun BX14. Mukava ja tilava auto, mutta ansaitsisi isomman moottorin. Vaikka toisaalta, kyllä tuo minulle olisi riittänyt, kun ei kiihdytyskisoihin ole tapana enää osallistua.

Mutta miksi ei yhteenkään Citroeniin eikä kyllä mihinkään muuhunkaan autoon ole tehty enää yhtä fiksuja etuistuimia kuin BX:ssä oli? Säätörulla oli etureunassa käden ulottuvilla riippumatta istuimen asennosta pituussuunnassa. Ja olivathan ne BX:n istuimet silloin ihan eri hyvät, melkeinpä paremmat kuin millään muulla. Aikansa Saabit pääsivät lähimmiksi minusta penkeillään.

Mutta minusta se kaikkein paras ominaisuus BX:ssä oli, että tyylikkään omaperäiseen koriin oli tehty kohtuullisiin ulkomittoihin hyvät sisätilat. Siinä olisi monelle nykyvalmistajalle ja etenkin Citroenille hyvää muisteltavaa!

Mutta kertokaahan BX:illä ajaneet tarinoitanne tänne, olisi niitä kiva lukea!