Onkohan kukaan käynyt EcoDriving tai muuta vastaavaa kurssia?

Olen tehnyt (itseäni hilliten) kolme koetta säästävään ajotapaan, yllättäen niistä kaksi ovat olleet hyvin bensaa säästäviä täysin keskellä talvea. Eka koe oli joskus -98 talvella GS:llä ajaen. Kulutus ka oli tuolloin 6.7. Normaalisti GS joi minulla aina noin 8.

XM V6:lla olen tehnyt kaksi koetta, keväällä 600 km asiallista matkaa (8.3 l/100km) ja toinen koe sekalaista ajoa on nyt kestänyt noin 1,5 kk ja ka on kovasta pakkasesta huolimatta vain 10.8 l/100km. Kesällä vastaavassa sekalaisessa ajossa joi koko ajan 12.6-12.8. (tulokset laskettu ilman ajotietokonetta mutta mittarivirhe huomioimatta, ajotietokone on tukenuttuloksia melko hyvin)
Kiintoisinta on että en käytä talvella työpaikan tolppaa. Kotona aamuisin vain popppapuhallin lämmittää öljyn jotta ensimmäinen pyörähdys ei veistäisi lastua koneessa.

Parhaat polttoainesäästöt näköjään tekee aina talvella. Ollappa siis aina valtava pakkanen. No joo, oikeasti talvella ajotapa on jo automaattisesti hieman vähemmän agressiivinen ja keskinopeudet jäävät alemmas. Mutta yleisesti ottaen tulee mieleen että on olemassa jokin kumma myytti jossa ihmiset kuvittelevat talvikulutuksen olevan enemmän kuin kesällä. Se ei mitenkään mahda olla totta sillä olipa -20 tai +20 niin aina ne ensimmäiset 400 metriä juodaan polttoainetta melkein 40 l/100km ja sitä nopeammin kulutus käytännössä putoaa moottorin lämmetessä mitä kylmempää ulkona on.

Mielenkiintoista. Olet tehnyt samat havainnot kuin minäkin XM V6:n kanssa. Meitä on siis muitakin...

Terve!

Kurssia en ole käynyt, mutta verraten kavereiden juttuihin kulutuksista, olen pärjäillyt kohtuu hyvin

Noin periaatetasolla pyrin välttelemään jarrua ja kiihdytän kohtuu ripeästi haluttuun nopeuteen. Tuo jarrun välttely koostuu mm. reiluista etäisyyksistä edellä ajavaan sekä ennakoivasta hiljentelystä mutkiin ja risteyksiin. Kiihdytyksissä poljeskelen petaalin sellaiseen 2/3 asti ja vaihtelen vaihdetta siten, että kierrokset laskevat isommalla pykälällä hyvän väännön alueelle.

Ja turhan kiireen, kun myös jäättää pois, niin kulutus putoaa oleellisesti. Ohitukset eivät ruuhkasuomessa juurikaan kannata, jollei joku ihan oleellisesti mämmää useita kymppejä alle nopeusrajoituksen. Vauhdin pudotus selittää myös sen, että myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä tulee tehtyä kulutusennätyksiä. Ei ole vielä liian kylmää ja kuitenkin vauhdit ovat keskikesää hiljaisemmat.

nimim. bexin kulutus alkaa välillä kutosella

Mulla kolmen kilsan työmatka. Kyllä se Kuukka vie ihan tarpeeks tollasilla pikkumatkoilla ajoi miten hyvänsä. Suurin osa 50 km/h rajoitusta ja loput 40 km/h. Mitä Cicatti tarkotat viimesellä lauseella? Mä en ymmärtäny miten pakkasella putoaa nopeammin besankulutus.Tai mihkä se pudotus perustuu.

Mulla olisi hyvä vinkki energian säästöön tuolle työmatkalle. Arvaat kyllä millainen.

Valvebeksin talvikulutus alkaa kahdeksikolla.

Joo. On fillari, mutta meilläpäin ei aurailla kovin ripeästi. Ja sitte pitää pari kertaa viikossa viedä pikkulikka hoitoon sinne kolmen kilsan päähän. Lisäks aamu-uninen ja mukavuudenhaluinen.

"Mä en ymmärtäny miten pakkasella putoaa nopeammin besankulutus.Tai mihkä se pudotus perustuu."

Arvasin että joku hokaa tuon

Sanotaan vain näin lyhyesti että mitä kylmempi ilma niin sitä parempi "veto" samalla kaasun asetuksella. Täysin asiallinen nykyaikainen ruisku huomioi hyvin tarkkaan ilman lämpötilan ruiskutuksen laskennassa jne (jota 19-vuotias XM V6 ei ole) mutta itse palaminen moottorissa kovalla pakkasella on melko kiintoisa homma. Sikakylmä ilma sisältää hurjasti enemmän happea ja palaminen on ihan eri luokkaa pakkasella (tehokkaampaa) ja tehoa tulee ihan eri tavoin ulos.
-20 asteinen ilmahan painaa noin (muistaakseni) 40 % enemmän kuin +20 asteinen ilma.

Seuraavaksi joku vääräleuka kyselee että miksi imuilmaa lämmitetään... No, se oli kaasariaikaan se kun kaasarin venturissa saattoi tulla pakkanen paineen alentuessa ja ilman kosteus jäätyi kaasariin. Ruiskupeleissä esilämmitys on tietenkin turhaa tai jos sitä tarvitaan, on moottori suunniteltu väärin.

Hauskinta on työpaikalla pakkasella... suihkarit lähtee lapasesta liukkaalla kentällä jo pelkällä joutokäynnillä koska ahtimen edessä oleva fan-siivistö työntää samoilla lapakulmilla tuota raskasta pakkasilmaa menemään, niin työntövoima on aivan hillitön.

Juu ei, kaasu harvenee lämmetessään, mutta ei se nyt ihan noin hurjaa ole, muutenhan pakkasella nykymoottorit voisivat tuottaa tuon 40 % enemmän tehoa pakkasella. Ihan kivaa olisi mutta kuulostaa enemmän teholastumyyjien mainoksilta (tai tuuninkikauppojen vapaavirtaus"suodattimia")

Toki tuolla on merkitystä ja mitattavissakin se on, mutta ihan noin yksinkertaista se ei ole, koska vaikka vastaavasti kaikki kitkahäviöt kasvaa moottorissa, voimansiirrossa ja ehkäpä myös renkaiden osalta?

Lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa, tiheys 1293 kg/m3
Lämpötila 15 °C, paine 1013 hPa, tiheys 1225 kg/m3
Eli 15 asteen lasku tuottaa 5,6 % painavampaa tavaraa, tämänhän takia turboissa kannattaa käyttää välijäähdytintä.

Tämän lisäksi tietysti myös ilmanpaine ja ilmankosteus vaikuttaa paljonko palamiseen osallistuvaa happea saadaan moottoriin.

Suurin bensansäästö tulee, kun antaa vaimon ajaa.
Ihan järjestään vähintään puoli litraa satasella, yleensä enemmänkin.

"Juu ei, kaasu harvenee lämmetessään, mutta ei se nyt ihan noin hurjaa ole, muutenhan pakkasella nykymoottorit voisivat tuottaa tuon 40 % enemmän tehoa pakkasella."

Et olis enempää voinut tulkita väärin
Käytetääs nyt vähän järkeä, ei tässä kukaan ole maininnut 40% tehon lisäyksestä, keksit sen ihan itse, tosin muistamani tiheysero meni vähän yli. Tosin suihkumoottorissa työntövoiman ero voi olla parhaimmillaan helteen ja pakkasen välillä jopa 25-30% mut ei nyt jaksa sotkea sitä tähän koska puhumme mäntämoottorin taloudellisuudesta pakkasella.

Niin, turbon välijäähy nostaa moottorin tehoja jo pelkästään ilman jäähdytyksellä hurjasti ja kannattaa muistaa että vaparikoneessa kova pakkanen tekee liki saman asian kuin välijäähdytin turbossa. Asiat nyt vaan on niin yksinkertaisia. Hyvä esimerkki pelkästä imuilmanjäähdytyksestä on CX TRD I (ilman väläriä) ja TRD II (välärillä), käytänössä pelkkä välijäähy tuo lisätehoa 20 hepoa.

Hellepäivänä imuilman lämpötila vaparimoottorissa on helposti 30 asteista ja delta T -20 pakkaseen verrattuna on siis 50 astetta ja sen tuoma ilman tiheyden ero on itseasiassa noin 200 g per kuutiometri ja se on melkoisen paljon.

"Mä en ymmärtäny miten pakkasella putoaa nopeammin besankulutus.Tai mihkä se pudotus perustuu."

Arvasin että joku hokaa tuon

Tängjuu. Kaikkea uutta sitä oppii kun käy patongissa.

Jeps, eli tehoa laskeskelin suoraan tuosta tiheyden muutosprosentista

Ilmeisesti tämä on sitten tuttua kauraa (jos lentsikoista oli juttua)
Vanha nyrkkisääntö, vapaastihengittävät koneet: 100 m nousu tiputtaa tehoa 1 %, eli toisin: Autolla laskeutuu 3 km korkeudelta vuorilta merenpinnan tasolle saapi ihan oikeasti tuon 40 % tehonlisäyksen halpa viritys

Ja tuon selitys on juuri sama: ilman tiheys on 70 % merenpinnan tasosta tai toisinpäin merenpinnalla on 42 % tiheämpi ilma kuin 3 km korkeudella.

Ilman tiheys vaikuttaa tehoon aika suoralla suhteella, johtuu se sitten lämpötilasta tai paineesta.

Parhaat polttoainesäästöt tekee pakkoraossa. Kerran oli Lappeenrannassa järkyttävän kallista bensaa, joten päätin ottaa vain viidellä eurolla bensaa tankkiin ja tankata Haminassa lisää. Pakko oli ottaa, kun bensavalo syttyi vähän ennen huoltoasemaa ja autotrailerikin (tyhjä onneksi) oli perässä. Tuli rullailtua ja ennakoitua niin mahdottomasti, tavallista enemmänkin. Loppujen lopuksi muistaakseni 5 euron bensaostoksella (loppukesän 2006 hinnat) saatiin aikaan noin 80 km matka seuraavaan bensavalon syttymiseen. Paljonkohan lie Xantian bensavalokytkimen hystereesi ja mitä luokkaa toistettavuus? Jäi silti kuskille ainakin tunne melko pienellä kulutuksella ajamisesta...

Aikoinaan Suzuki Swiftillä (1.3 kaasari) pääsi sopivalla kaasunkäytöllä maantiellä aina alle 5 l/100 km kulutuksen ja niinhän sillä sitten oli ajettava, kun ei rahaa bensaan tuntunut olevan ikinä riittävästi...

Kesäkulkinepuolella on ollut paljon mielenkiintoisempia kulutuksia... Suzuki RG 125F Gamma vei aina 4,5...5,5 l/100 km, ajoi miten hyvänsä. Honda CB 350S Road Sports vei ylipitkillä välityksillä 2,9-3,5 l/100 km, mutta kun vaihtoi vähän tiheämmät välitykset, niin kulutus olikin muistaakseni 3,5-4,5 l/100 km. Nykyinen kesäkulkine Yamaha FZR 1000 EXUP vie yleensä kait jotain 7 l/100 km tai ehkä enemmänkin, nätisti ajamalla tipahtaa kuitenkin pari litraa kulutus ja koohottamalla mennään yli kympin, siinä ajotapa merkitsee mahdottomasti. Lisäksi öljynkulutuskin riippuu ajotyylistä... nätisti ajelemalla ei kuluta, mutta jos koohottaa kiekat jatkuvasti yli kymppitonnin, niin johan tarvitsee liukastetta lisäillä. Vaan onhan se sen arvoistakin

Vanissa oli nyt kulutus yli 11 l/100 km, mutta eiköhän se siitä tipahda, kun mm. laittelin siihen virivirituning-takapöntön. Toisin sanoen oli vaimentimen sisusta romahtanut ja rassailin siitä puhallusvillamasiinan, nyt virtaa mukavan väljästi pöristen

"Paljonkohan lie Xantian bensavalokytkimen hystereesi ja mitä luokkaa toistettavuus? Jäi silti kuskille ainakin tunne melko pienellä kulutuksella ajamisesta..."

Ainakin minulla -95 mallisessa farkussa tuo valo syttyy järjettömän aikaisin, pitkälti toistasataa km ennen tankin loppumista, mittari taas näyttää hyvinkin lähelle oikeaa lukemaa, kun se on pohjassa tankkiin menee 69 litraa ja kun kerran ajoin höyryllä tankille siihen mahtui 72l.

Eipä tuolla tiheyden muutoksella kovin suurta vaikutusta ole vaparin hyötysuhteeseen osakuormalla. ECU säätää sytytykset ja ruiskutusmäärät optimaalisen palamisen ja ajoituksen osalta kohdalleen eikä paljoa eroa tule. Toki maksimitehoa löytyy enemmän, mutta alkuperäiseen kysymykseen kulutuksen laskusta, jonka olen huomannut itsekin, veikkaisin kyllä suurimmaksi tekijäksi keskinopeuden laskua. Oma ajo koostuu 50/50 motarista ja kehätiestä ja talvella motarinopeus putoaa niin paljon että sillä pelkästään on yli litran vaikutus keskikulutukseen. Parhaat kulutukset on tullut kesärenkaiden ja talvirajoitusten yhdistelmällä.

Eipä nää tän talven kovat pakkaset kauhesti ole vaikuttaneet tuohon kulutukseen. Tosin ajot on olleet ehkä lyhkäsempiä pyrähdyksiä kuin viime talvena, jolloin kulutus oli selkeästi pienempi. Ja 99% "kylmäkäynnistyksistä" tapahtuu lämpimästä tallista.

Mä oon luullut että näissä on 65 litran tankki...?

Tuota samaa minäkin ihmettelin. Taitaa ranskalainen ja suomalainen litran mitta olla erikokoinen. Tai sitten se pumpun litra on jotain muuta kuin litra.

Tuon 72 tankkasin kun auto oli pari kertaa hyytynyt viimeisiin pieniin nousuihin ennen asemaa, kuitenkin päässi niitten yli ja loppumatka asemalle oli alamäkeä, ei kovinkaan suositeltavaa jättää tankkaaminen tuohon vaiheeseen. Moottorin häiriövalo syttyi ja tuon jälkeen se paloi hetken jokaisen käynnistyksen yhteydessä.

Taitaa miltei kaikissa autoissa olla tapana ilmoittaa tankin tilavuus piennemäksi kuin se todellisuudessa on, jaappanilaisessakin tankataan yleensä muutama litra yli valmistajan ilmoittaman tankin vetävyyden.

Ja Xantiaan tosiaan normitankkauksella tankkaan 68-70 litraa. En tiedä miksi ainakin meillä, vaimolla ja minulla on joku kammo tankkamisen suhteen, vaajaan tankkaaminen ei luonnistu paitsi jos on pitkä etappi edessä ja ei tiedä seuraavaa tankkauspistettä

Tankin nimellistilavuuteen ei lasketa paisuntatiloja eikä täyttöputkistoja. Ne paisuntatilatkin saa kyllä täyteen hitaasti tankaamalla mutta seitsemän litraa kuulostaa aika isolta ylitykseltä. Voihan olla, että se 65 litraa on ilmoitettu hiukan alakanttiin "varmuuden vuoksi".

Ruiskumoottorin tankkia ei kannata päästää niin tyhjäksi, että pumppu alkaa horimaan ilmaa. Bensapumput ovat yleensä rullakennopumppuja, jotka saavat voitelunsa siitä bensasta. Pitkään kuivana käyvä pumppu kuluu äkkiä väljäksi.

"Ne paisuntatilatkin saa kyllä täyteen hitaasti tankaamalla mutta seitsemän litraa kuulostaa aika isolta ylitykseltä. Voihan olla, että se 65 litraa on ilmoitettu hiukan alakanttiin "varmuuden vuoksi"."

Sen jälkeen kun mittari on poikkaissut tankkauksen niin valuttamalla toiseksiseuraavaan täyteen litraan, paitsi silloin jos matkaa parkkiin on alle 15km.


"Ruiskumoottorin tankkia ei kannata päästää niin tyhjäksi, että pumppu alkaa horimaan ilmaa. Bensapumput ovat yleensä rullakennopumppuja, jotka saavat voitelunsa siitä bensasta. Pitkään kuivana käyvä pumppu kuluu äkkiä väljäksi."

Kuten jo itse totesin, ei kovinkaan suositeltava tapa ajaa tankki tyhjäksi. ja ei myöskään ylitankkaaminen jos ei heti kuluta pois noita ylimääräisiä.

Mulla jäi Xsarasta kammo ajaa lähes tyhjällä tankilla... pari kertaa loppui bensa kesken, vaikka ajotietokoneen mukaan olisi pitänyt päästä vielä lähes 100km. Bensavalon syttymisestä bensan loppumiseen alle 20km... Xantian tankkaan aina reilusti ennen viisarin vaipumista punaiselle, ja useimmiten silloin kun mittari näyttää että olis varttitankki jäljellä. Vaikka onhan se varsin epätaloudellista ajaa koko ajan isolla bensakuormalla.