Tänään oli kolahtanut luukusta TM:n kylkiäisjulkaisu Miesten Maailma, jossa oli erittäin mielenkiintoinen juttu Australian Citroën-kerhon järjestämästä Raidista. Jos saatte lehden käsiinne niin kannattaa lukaista.

Lisäkysymyksiä seikkailuun liittyen voi varmaan esittää täällä, käsittääkseni löytyy ensikäden tietoa? Itseäni jäi kiinnostamaan kustannuspuoli, riittääkö normaalin palkansaajan säästöt, tarvitseeko pankkilainan vai pitääkö myydä talo, jotta moiseen reissuun voi lähteä? Ja miten pääsee mukaan, vaaditaanko jotain erityistä?

Itse Raidin kustannuksista en tiiä...
Mutta saadaksesi itsesi Australiaan ja takaisin lentäen kustannukset liikkuvat tonnin pahemmalla puolella.
1200 € - 1600 € on viime aikoina ollut menopaluu lentohinta. Suuri vaihteluväli riippuu siitä minkä lentoyhtiö yhdistelmällä menee.
Viimeksi kun katsoin Air China lennätti reilulla 1200 €:lla... (Ei tietty tuo Air China suomesta lähtien).
Kerran netistä tutkin niin tonnillakin ja jopa alle olis päässyt, kun olis Air Balticilla lentänyt Riikaan ja sieltä Bankokiin, mistä taas halpisyhtiöllä Australiaan.
Ja tietenkin tuossa kupissa painaa myös se mihin puolelle Ausseja menee... Itse katselin lentoja Sydney-Melbourne akselilla, koska ne ovat lähimpänä sydäntä.
Perth on täältä katsoen kuitenkin tuhansia kilometrejä lähempänä...

Itse Raidista... varmaan Aussi harrastajien sivuilta voisi saada yhteystietoja ja alat vaan kirjoittelemaan ja soittelemaan jollekin järjestäjälle/osallistujalle. Varmaan tarjoutuu ainakin pelkääjän paikka ellei jopa vuokrasätkä....
Tuolla on jopa foorumi sille perustettu:
http://www.2cv.com.au/forumdisplay.php/ ... -Australia

Itsellä on haaveena joku kerta viettää useampi kuukausi Ausseissa ja mikäs sen parempaa, kuin hankkia alle sätkä (HY:tä siellä lienee melkoisen vähän...) ja kierrellä sillä... ainakin osan matkaa.
Onhan siellä melkoisesti nähtävää.. vois eläkepäivät kierrellä eikä kaikkea näkis...

Tuli nyt jäätyä jumiin 2CV aussi sivuille...
Yksi myytävä rättäri näytti löytyvän Aussi ebay:stä... 19 990 AUD eli reilu 13 000 € !!!!

Jos oman auton tonne meinaa niin siitä joskus luin ,että aika operaatio on kun ei saa olla likainen eli vierasta maa-ainesta missään ja niin ed. no kyllähän se kuvaa antaa kun tsekkaa tota tv-sarjaa australian rajalla vai mikä se on.....
Mutta kyllähän toi mielenkiiintoinen matka olisi ja joka euron väärtti.

Juu ja jos oman auton roudaa niin hintaa taitaa tulla enemmän kuin jos ostais sieltä ja myis pois käytön jälkeen...
Ja ei ne kovin nopeastikaan perille meritse pääse...
Lentäen vois olla pikkasen kallista
Vuosia sitten juurikin Ausseihin mennessä jatkolentoa Frankfurtissa odottaessani katselin kun koneita kuormattiin.
Niiden starndardi konttien välissä oli punainen Ferrari...

Kustannuksia: Lentolippujen hinta, Sätkän rahtaus kolmen auton kontissa hieman toista tonnia per ajokki. Rekisteröintikuluja joku satanen. Vakuutuskustannuksia, kuten Suomessa. Nyttemmin rekisteröinti aussikilpiin lienee muuttunut/muuttumassa vaikeammaksi. Pitäisi olla melko wanhan Sätkän rekisteriote, että saa kelpaamaan. Lisäksi vaatii hyvän ystävän paikan päällä auttamaan byrokratian rattaiden läpi selviämisestä...

Itse raidin kustannukset eivät järin suuret ole. Osallistumismaksu on muutaman satasen, ja se yleensä sisältää kaikki leiriytymismaksut ja sillä katetaan järjestävän organisaation kuluja; reittikirjan painatuskustannuksia yms. Kukaan ei noilla hommilla tietenkään tienaa. Myöskin järjestäjät maksavat omat kulunsa. Viime raidilla useimmat yöpymiset olivat puskassa, joten niistä ei kuluja syntynytkään. Suurimmat kulut ovat siten ruoka- ja polttoainekuluja. Sekä ruoka että bensa ovat Ausseissa halvempia kuin meillä. Tuollaisessa erämaa-ajossa ja myöhemmin teitä pitkin tapahtuvassa paluumatkassa Sätkän keskikulutus lienee vajaat 6 l/100 km. (Maasturit veivät naftaa puskassa 27 l ja koko matkalla 17 l/100 km.) Tottakai kuluihin voi vielä laskea varusteet. Niissä vain on kovin paljon vaihtelua. Siellä pärjäisi todella vähin varustein: makuupussi ja Billy-boy (nuotiopannu, jossa keitetään niin vedet kuin sopatkin) vesikanistereita ja puukko. Lisäksi tietysti Sätkän työkalut ja varaosia. Kaiken kaikkiaan muutama tonni siinä kuluu, mutta on se sen arvoista!
Toisaalta, jotkut käyttävät silmää räpäyttämättä lähes yhtä paljon rahaa esim koristevanteiden ja -renkaiden ostoon kaupunkimaastoautoonsa... Takamailla ei muuten näkynyt yhtään kaupunkimaastoautoa, oltiin niin kaukana kaupungeista.
Muulla konstilla ei olisi tuota viime Raidinkaan reittiä voinut itse ajaa. Jos menee paikalliseen autovuokraamoon vuokraamaan maasturia ja kertoo ajavansa tuon reitin, vuokraus tyssää siihen. Nytkin kaikkiin kolmeen maasturiin tuli n. neljän tonnin remontit, jousien ja iskarien vaihtoja muun muassa... Ainut mahdollisuus olisi ostaa maasturi ja kerätä kolmen, vähintään kahden auton porukka, jotta noin syvälle takamaille voi mennä. Ja kyyti olisi hitaampaa ja epämukavampaa kuin Sätkällä...

Yksi konsti on ilmoittautua co-driveriksi. Aina löytyy yksin matkaavia, jotka ottavat kaverin seuraksi ja kuluja tasaamaan. Oma eka kertani Aussi-Raidilla johtui tajouksesta, josta ei voi kieltäytyä. Jutussa mainittu Greg tarjosi minulle ja Englannin Fredille Acadyanen käyttöön! Toisella kerralla saimme Rouvan kanssa joululahjaksi Sätkän käyttöömme ja teimme oman kiertomatkan. Kolmas kerta sitten toden sanoi. Oli mukava ajella itse laitetulla ajokilla, johon ei sitten tullutkaan mitään remonttia koko matkalla.

Pitää olla tarkkana, kun ilmoittautumissivu avataan netissä. Viimeksikin kaikki paikat täyttyivät parissa, kolmessa päivässä. Me saimme kolme emailia paikallisilta ystäviltämme, jotta huomaisimme HETI täyttää ilmoittautumislomakkeen.

Olipas hyvä artikkeli lehdessä.