sai uudet rekkari laput, yli 10 vuoden laputon kausi loppui eillen. olen luullut että rekisteröinti katsastuksessa syynätään auto normaalia tarkemmin mutta ei ainaskaan cx sän kohdalla lähinnä inssi keskittyi oudon tekniikan ihmettelyyn ei edes runkonumeroa tarkistanut vaikka näytin missä se on,ilmeisesti ajatteli et se on tässä mallissa se on tavallista helpompi vaihtaa autosta toiseen jos haluaa:lol: ja ilmeisesti ajatteli myös että alan harrastajan auto on kummiskin läpikäyty ja kunnossa. hatunnosto lännen autokatsastukselle seinäjoelle hyvä palvelu ja asialliset hinnat.

onneksi olkoon! 78 c-matic ei olekaan mikään jokapaiväinen näky

bon kilométrage,test, parfois?

kiitoksia....suomen c-matikit taitaa olla varsin harvinaisia,yksi on kai museoleimassa.katsastaja kovasti yllytti minua museo leimaamaan tuon,puskurit ja sähköpuolen parannukset ainaskin pitäs muuttaa. mitenkä on tuo väri asia pitääkö olla alkuperäinen väri vai käykö saman aikakauden joku muu väri???se ollut alkujaan vaaleen sininen,nyt metalli krafiitti. mun mielestä cx ään sopii parhaiten mahdollisimman tumma väri. esa66 kommentti ei mulle auennut mutta mitäpä siitä....

Hieno suoritus! Laitahan kuvia joskus näkösälle.

Käytäntö tuossa väriasiassa kiinnostaisi minuakin, kun nuo molemmat omat tekeleet kuitenkin on joskus maalautettava.

Josko tuo Esa66 toivotteli hyviä kilometrejä ja kyseli koeajomahdollisuutta..?

Justement, si la possibilité de?

Ei tarvitse olla alkuperäinen väri, eikä aina edes saman valmistajan värikartasta. Kunhan on aikakauden mukainen niin pitäisi riittää. Eihän noista kai mitään selkeää ohjeistusta ole, kaikki riippuu niin paljon siitä tarkastajasta.

Kaverilla on museorekisteröity escortti, jossa lattiamaton sävy ja materiaali ovat väärät, mutta hyvin kelpasi museotarkastajalle kun oli siisti ja asiallisen näköinen. Maalipintakaan ei ole samaa sävyä alkuperäisen kanssa, eikä taida edes olla Voortteja saanut tuon sävyisinä, mutta hyvin se näyttää aikakautensa tekeleeltä

Ennen museotarkastusta kannattaa varmaan vähän kilautella kavereille ettei mene sen pahimman niuhottajan mollattavaksi
Yhtenä vinkkinä museoautojen tarkastustapahtumiin olen kuullut, että ei kannata olla jonon kärkipäässä, saavat tarkastajat purettua pahimmat pilkunviilausvimmansa niihin ensimmäisiin niin lopussa sujuu paremmin

Ei sillä että museoautoksi kuulumattomia pitäisi saada museorekisteriin, mutta kuulopuheiden perusteella tarkastajissa on vähän liian suuria eroja.